Treenataan, treenataan...

Seuraksi tuli Karita & Max

Ja tänään oli sitten taas suuntana Valkeala ja kssk:n halli. Oikeastaan mitään hienoa treenisuunnitelmaa ei ollut, joten treenit meni vaan vähän  sinnepäin fiilistelyksi. Mutta hauskaa oli, kiitos Karitalle seurasta :)












Rata sitten tehtiin lätkimällä esteitä mihin huvitti. Ajateltiin että juostaan vaan, eikä mitään turhaa kikkailua. Seciä varten tahdoin pari vetoa mukaan ja sitten rakensin Subrén valssitreenin sivuun mikä myös oli osa "isojen" koirien rataa.

Karita videoi Secin menoa, laiska ohjaaja ei voi kyllä muuta sanoa. Hallissa oli todella kuuma ja hiostava, mutta eipäs nyt enempää selitellä. Ja laittakaan äänet pois Mämmyllä on sen verran kaunis ääni  Video

Subré teki valssitreeniä. Ohjaaja teki kauhea löysiä ja valuvia valsseja mikä häiritsi pientä kovasti. Lisäksi ensimmäistä kertaa oli pieniä keskittymis ongelmia, Subré ihastui niin kovasti borderterrieriin, että olisi koko ajan pitänyt päästä sitä moikkailemaan. Pennut on pentuja...

Lopuksi Subré sitten pääsi leikkimään Maxin kanssa. Samalla kehittyi uusi värimuunnos mudeillekin. Tekonurmen vihreä ja vihermerle/greenmerle. Muunnosta on havaittu niin mudeilla kun borderterrierilläkin.

 

Karitan saattolenkin jälkeen vielä kontakteja. Seci teki pari A:ta, kuten videolla näkyi se oli aivan possu, kaipa nuo painot maassa vähän häiritsi, mutta silti mitään tuollaisia pomppuja ei saisi tulla. Kosketuslätkän kanssa tuli täydellisiä juoksuja. Subré pääsi tekemään ensimmäistä kertaa puomin palalle kontakteja. Josta pieni video tässä. 

Lopuksi tytöt saivat vielä leikkiä hallissa, jonka jälkeen Seci edusti hienosti merle värityksessä.

 

Treenin iloa

Torstaina alkoi koeviikko, joten tänään kun tulin kymmenen jälkeen kotiin pakkasin mudit autoon ja suunnaksi Valkeala. Luksusta koko halli omassa käytössä ja sai ihan rauhassa juosta, juosta ja juosta.

Lämppälenkin jälkeen tytöt saivat puolen tunnin radan rakennuksen ajan riehua hallissa. Yksin treenaaminen on kivaa, mutta siinä vaiheessa kun alkaa rakentamaan koko hallin mittaista rataa alkaa tietyssä vaiheessa hymy hyytyä. Seci sitten päätti leikin lomassa opettaa Subrélle uuden esteen, itse ajattelin jättää koko puomin menon kesälle/syksylle, mutta prinsessa päätti toisin. Olin hallin toisessa päässä kun likat pysähtyivät jo kootun puomin eteen, jotain ne siinä kuiskuttelivat toisilleen ja ennen kun tajusinkaan iso meni edellä ja pieni perässä. Onneksi Seci ei sentään opettanut painelemaan täysiä heti alkuun vaan käveli rauhassa. No ennen kun ehdin paikalle oli Subré jo alastuloliuskalla. Ja tämän jälkeen pentu sitten kiipeilinkin puomilla koko ajan, onneksi piti rauhallista tahtia, tuo sen tasapaino ei oikein vielä riittäisi kunnolla juoksemiseen. Mutta ehkä Secin suunnitelmista välittämättä Subré saa vielä kunnon puomitreeniä odottaa pitkään.Secin kanssa pitää kyllä pitää hieman taktiikkapalaveria, ettei menisi nämä koulutus suunnitelmat pahasti ristiin...

Radan rakensin pitkillä esteväleillä ja se oli hallin päästä päähän, sai juosta ihan tosissaan ja sitten kuitenkin koiralle pieniä rytmin vaihdoksia. Rata näytti tältä, esteitä vähän, mutta juostavaa paljon. Ja niin vierähti tunti, taas unohduin vain juoksemaan Secin kanssa. Otus on vaan niin mahtava, paahtaa täysiä menemään ja reakoi hienosti ohjaukseen, kuitenkin koko ajan mennään veitsen terällä, todella kiehtovaa ja koukuttavaa. En varmaan koskaan pysty pukea sanoinksi, kuinka upeaa Secin kanssa meno on, mutta aina sitä tulen hehkuttamaan. Kokeilin erillaisia juttuja ja saatiin upeita nollia aikaiseksi. Tuli taas sellainen vitsi me ollaan oikeasti hyviä olo.

 Ja tämän tunnin Subré pääasiassa huusi kissanhäkissä/kopassa. Hieman väsy vauva, mutta kyllä silti innostui mukaan kun lelua heilutin nenän edessä. Ensi tehtiin 1-2 niin että lelu odotti 2 takana, sama peilikuvana toiseen suuntaan. Tämän jälkeen 1-3 niin että 2 eteenvalssi. Lelua en voinut valmiiksi laittaa, koska Subré ei ole vielä oppinut, että palkalle mennään luvan kanssa. Ensimmäinen valssi meni erittäin huonosti, pentu ei vaan bongannut eikä ohjaaja taas ollut ajatellut kuinka outo juttu tuollainen liikehdintä on. Sitten heittämällä lelu apu, palkkaus suunta sai koiran toimimaan halutulla tavalla ja pian pieni tekikin jo kun vanhatekijä. Sama peilikuvana. Sitten palkka valmiiksi 4 pari toistoa ja lopuksi vielä 1-5, nämä menivät videollekin. Tiettyyn putken suuhun ohjaamista pitää harjoitella, nyt Subré vain ampuu ensimmäiseen putken päähän mikä osuu silmään kun käsky tulee, hyvä alku tämäkin, mutta vielä on paaaljon työtä jäljellä

Lopuksi Seci pääsi tekemään vielä hetkeksi. Tämän jälkeen tytöt saivat riehua hallissa. Kotimatkalle lähdettiin kolme tuntia tulosta myöhemmin... Loppuun vielä videota Subrén menosta, Secinkin treenien piti mennä videolle, mutta youtube ei niitä suostunut lataamaan. Ehkä seuraavista treeneistä tulisi sitten Secistäkin jotain.

13 viikkoa

Ja niin tuli taas viikko täyteen ja 13 viikkoa kolahti mittariin.

Tänään ei oikein seisominen pennulle maistunut, mutta jotain kuvia sain sentäs otettua.

Sitten mittailtiin kokoa. Tänään sitten seisottiin niin että sentit katosivat vaikka pentu seisoikin hyvin. Tulokset olivat 30-33cm, joten uskotaan tuota isointa lukua. Sopivan kokoinen pikku neiti vieläkin. Subrélla on selvästi jalkaikä menossa, jospa seuraavaksi tulisi runkoonkin hieman lisää pituutta. Pentu turkki on vähän jo ruvennut irtomaan ja aikuisen karvaa on joukossa. Ja pureskelusta päätellen maitohampaat alkavat kohta putoilla.

Totuuksia Subrésta.
-Sen korvista näkee väsymyksen asteen. Alkuun vasen korva alkaa lerpattaa, silloin voi vielä riehua. Seuraavassa vaiheessa korvan reuna lerpahtaa kunnolla, tällöin alkaa pentu jo vähän rauhoittua. Kun toinenkin korva lerpahtaa pentu nukahtaa viiden minuutin sisään.
- Subré vakuuttaa ruskeilla silmillään lähes joka päivä, että Ruotsissa mudin pentuja säilytetään jääkaapissa, koiranruoka komerossa tai tiskikoneessa. Ja joka kerta sen on sinne innoissaan menossa, mutta vielä neiti ei ole saanut tahtoaan läpi.
-Jos Subrélta kysytään, sen pitäisi saada istua tuolilla ja katsoa kuinka sen ruokaa laitetaan. Tietysti välissä pitäisi vähän maistella. Joka kerta pikku neiti yrittää samaa, kerran pöydälle ei saa hypätä niin kyllä tuolilla pitäisi saada istua.
- Pikku neiti ei vieläkään ole sisäistänyt, ettei lapinkoirien kupeille ole asiaa. Lähes joka kertaa sinne rynnätään ja joka kerta saan sen sieltä noukkia pois.
-Ruuan jälkeen toisten koirien kuppeja nuollaan niin, että etutassut pistetään kuppiin. Omalle kupille ei tietenkään näin tehdä.
-Juonnin päätteeksi voi laittaa etutassut vesikuppiin.
- Pedro on elävä pehmolelu...
- Soicaa on kiva ärsyttää menemällä nenän eteen haukkumaan. Mutta Soica on sitten tyhmä kun se vie hänen lelu ja sitten räksytetään kahta kauheammin. Subré ei ymmärrä, että Soicakin rakastaa palloleikkejä...
-Agility on super kivaa ja esteet ovat Subrén. Mitenköhän käy kun likat keskustelevat kumman esteitä ne ovat... Ehkei niille anneta tilaisuutta tähän, meinaan jos ne ottaa yhteen niin uskoisin silloin olevan kyse agilitystä.
-Seci on kiva ja joskus myös aika tiukkis, mutta Subrésta maailman paras!

Kakkutreenit

Tilasin jo viime viikolla Karitalta AVA kakun ja niin vaan kävi, että Ricky nappasi viimeisen sertin ja tiistaina oli treeneissä kakkua tarjolla. Onnea!

Kaksi kakku palaa ja juoksemaan, ihmeen hyvin jaksoi. Ennen radalla pääsyä molemmat tytöt kävivät hallissa, mutta eipä niitä viitsinyt kauaa siinä pitää kun alkoivat huutaa kilpaa. Pentu takaisin autoon ja Secin kanssa treenaamaan. Allan koulutti tälläkin kertaa, ratapiirros alla. Minulla on nyt jokin outo ongelma noissa ratapiirrustuksien teossa kun en saa mittasuhteita yhtään osumaan yhteen.

Menimme minikorkeuksilla, tavoitteena pitää käännökset silti kasassa. Seci herkästi lejattaa hypyt vielä pidemmäksi matalilla rimoilla. Ensimmäisessä välistä vedossa Seci juurikin teki taas metriloikan, eikä tasan sen jälkeen käänny, joten alusta. Nyt kunnolla vauhtia pois ja siisteillä kaarroksilla. Pientä pään vaivaa tuotta 14-15 sain pyöräytettyä kyllä niiden välistä, mutta toista kautta en vain antanut tarpeeksi tilaa ja meni aina takaakierroksi. Myöhästyimme hieman joten rataantutustuminen jäi tekemättä, tässä kohtaa siitä olisi ollut hyötä.  Kokonaisuuten ihan onnistuneet treenit. Keinu on taas hieman huono, Seci saisi tulla n.10cm pidemmälle ja odottaa sekunnin kymmenyksen kaemmin, nyt mennään hieman hyppykeinun rajoilla kun Seci lähtee samalla hetkellä kun keinu osuu maahan.

Subré pienikin sai nyt ensimmäisen ratapiirroksensa. Pennun vuoro oli taas Secin treenien jälkeen. Ensin teimme 1-5, putkella takaaleikkaus. Isäni piti Subréa kiinni, ja pentu lähtee kun tykin suusta. 4 koira joutuu hieman korjaamaan linjaa. Teimme harjoituksen myös peilikuvana. Toisena harjoituksena oli 10-16, nyt vein putkeen leikkaamatta.Pentu kääntyy todella kivasti ja nyt alkoi hakea jo seuraavaa estettäkin, tähän asti käännöksen jälkeen homma on meinannut mennä sähläykseksi ( =pentu kiinni lahkeessa), nyt Subré heti katsoi vaan liikkeen suunnan ja rynnisti putkeen. Vähitellen pieni on alkanut pohitimaan olisikohan tämä sittenkin yhteistyötä, eikä vaan lelun perässä ryntäämistä. Kun saadaan yhteen tuo täysiä ryntäys ja ohjattavuus lopputuloksesta tulee vielä hyvä. Palkan odotti Subréa aina maalissa, leluun vaan hurjana kiinni. Hypyt tehtiin ilman rimoja, pitäisi kohta alkaa laittamaan maahan pahvisia rimoja (menee kasaan jos koira astuu päälle) .

Molemmat mudit ovat kyllä niin taitavia <3

10cm kasvuvara

Tänään olisi sitten inssin aika ja se meni hienosti läpi. Mutta eipä siitä nyt sen enempää. Eilisistä treeneistä en ehtinytkään eilen kirjoitella. Joten niistä nyt tarinointia.

Pakkovalssi 2. kepit ulkopuolelta ja tiukka edestä leikkaus, jonka jälkeen pikku veto 6 ettei Seci lähtenyt takaisin kepeille. Helppoa kun osaa. Sitten käteentuloa 2viereen seisomaan ja namilla palkkaus kun Seci tuli luokse eikä mennyt hypylle. Ja tässä kohtaa neiti sitten otti nokkiinsa. Huoh, juoksujen merkkejä alkaa taas olla ilmassa. Ihanaa steriloitu narttu ja silti taas juoksut. Ja kun eniten juoksuissa minua häiritsee tuon koiran käytös, josta kärsitään sitten vieläkin. Pieni tauko väliin ja uusi yritys, nyt meni sitten jo hienosti. Loppuun tiukat leikkaukset kepeille 1-2 ja 4 kepeille leikaten ulkopuolelle. Nämä kyllä sujuu taitavalta ja jossain määrin keppihullulta mudilta.

Subré pääsi tekemään Ensin yksi hyppy ja putkeen pätkää. Pidennettiin harjoitusta kaksi hyppyä ja putkeen. Tämän jälkeen yksi hyppy putkeen, hyppy täyskäännös ja putkeen. Lopuksi vielä samaa, mutta takaaleikkaus putkella. Tauon jälkeen isäni piti Subré kiinni ja tehtiin ensimmäistä kertaa kutsuina kahden hypyn takaa, tällöin lahje oli palkka putkeen menon sijaan. Toisella kerralla jo sujui paremmin. Loppuun vielä yhdistelmä päivän jutuista, hyppy-hyppy- putkeen- hyppy täyskäännös- putkeen takaaleikkaus ja palkka heittäen hyppyjen läpi lähtöön.

Esteitä pois korjatessa koirat juoksivat vuorotellen kujasta läpi, jolloin Subrékin alkoi bongata ajatusta. Seci oli ihan innoissaan, sille taisi tulla pentuajat mieleen ja meidän hauskat kujaleikit, joiden jälkeen ei ole mikään ihme, että Seci rakastaa pujottelua.

Subré on taas hujahtanut kokoa tänään mittasin ja sain 33cm, enään 10cm medin rajaan pelottavaa, mutta ehkäpä kasvutahti tuosta kohta rupeaa hidastumaan.

Maailman paras Soica 9v!

Ensimmäinen oma koirani täytti 9v. Vasta äskettäin suuri korvainen Soica tallusteli riehumaan taloon ja vuoden päästä menee ensimmäinen kymppi rikki. Soica on ikäisekseen hyvässä kunnossa, eikä vanhuus kyllä päällepäin liiemmin näy, samalla tavoin herra riehuu kun aikaisemminkin ja käytöstavat ovat vielä pahemmin hukassa kuin aikaisemmin.

Nykyisin Soica nautiskelee eläkkeellä olosta saavutettuaan pitkän listan kaikenlaista. Soicaa voin kuitenkin kiittää myös siitä missä pisteessä olen nyt mudieni kanssa, parempaa opettajaa en olisi voinut toivoa. Soica tulee varmaankin olemaan yksi upeimmista suomenlapinkoirista joita tulen omistamaan, se minkä turkin määrässä häviää tämä koira kyllä voittaa älyllä ja lahjakkuudella.
Soicalla on hieno ura takana sen saavutuksiin kuuluu mm.
Maxi 3lk
Junior avo sm 3 -06
Junior sm 3- 06
Junior avo sm 2 -07
Junior Suomen mestari agility -07
Junior Suomen mestari toko -07
Junior avo sm -4 -08
Nuorten avo sm 2-10
Nuorten avo sm 2-11
Piirimestaruus joukkue 2- 07?
Lappalaiskoirien rotumestaruus -07
Nuorten cup voittaja -09
Nuorten cup voittaja -10

Aamutokot

Yök tyhmän kesäaikaan siirtymisen takia piti tänään nousta jo tuntia aikaisemmin kun yleensä. Olin lupautunut vetämään tokotreenit, joten eipä auttanut muu kun nousta. Omat koira pääsivät tekemään mukana, joten Seci aloitti häiriötreenillä. Ensin paikalla makuu yksitellen maahan ja yksitellen ylös, Seci viimeisenä. Sitten jääviä kohdaten,niin että joka toinen koira meni maahan ja joka toinen seisoi. Hyvin Seci kuunteli oman käskyn ja teki kaikki puhtaasti. Luoksetulot myös häiriönä, ensin koirat riviin, jättö ja yksitellen kutsuminen. Ensimmäisellä Seci lähti ja tuli metrin ennen kun bongasi, että ei se ollutkaan oma käsky, muuten pysyi hyvin. Kaukoista ensimmäinen vaihto hajosi, sen jälkeen pari onnistunutta ja palkka.  Loppuun vielä seuraamista, keskusteltiin käännösten opettamisesta ja korjaamisesta kun ne leviävät, Seci sitten sai näyttää pari kikkaa ja tehdä T harjoitusta pari kertaa.

Sitten Subré ensin seuraamista senkin kanssa. Ensimmäistä kertaa mukaan vasemmalle ja oikealle käännökset. Pentu pysyy hyvin mukana, ja käyttää käännöksissa myös takapäätään ihmeen hyvin. Tämän jälkeen sivulletulo treeniä, taas Subré tuli hienosti sivulle, mutta kun vaaditaan katsekontaktia peppu kiepsahtaa eteen, lopussa pieni jo alkoi bongata, että kontaktia voi pitää sivullakin. Subré lopetti luoksetuloon.

Soica pääsi väliin hömppäilemään vetskutokoa ja ihan lopuksi Seci tuli tekemään luoksetulon stoppeja. Ensimmäinen oli aivan kauhea, stoppi valui varmaan viisi metriä ja sitten vielä Seci meni maahan. Seuraava meni paljon paremmin ja nyt heitin palkan, viimeiseksi taas takapalkalla, jolloin stoppi oli nopea ja hyvä.

Kävellen kotiin, mikä oli taas aika fiasko. Subré olisi vain roikkunut Secissä, sen hihnassa, omassa hihnassaan tai rynniskellyt ympäriinsä. Onneksi pikku neitikin alkoi loppua kohti rauhoittua ja käveli suht nätisti.

Nyt Seci nautiskelee keittiönlattialla tassut kohti kattoa kun aurinko paistaa ikkunasta sisälle. Ja Subrésta se on kauhean jännää/outoa, yleensä kun Seci makaa vain sohvalla tai muulla pehmeällä. Mutta kakara ei ymmärräkkään prinsessan sielun maailmaa...

Missä mennään

Kuinka paljon pennun on osattava minkäkin ikäisenä? Mikä on liikaa ja mikä liian vähän? Ja mihin pitäisi panostaa milloinkin? Tänään oli sen verran huono ilma, että tuli istuskeltua koneella ja mikäs olisi parempaa ajan vietettä kun suunnitella koirien koulutusjuttuja. Pääasiallinen panostus oli pennun koulutuksessa, joten youtubea selailemaan. Kaikenlaista löytyi, myös erittäin hyviä pätkiä niin suomalaisten kun ulkomaalaistenkin tekemänä. Erot olivat kyllä melkoisia, osa teki nuorten koirien kanssa pelkästään kropanhallinta juttuja, temppuja ja tokoa, jolloin agilityt aloitettiin vasta hieman vanhemman pennun kanssa. Toiset taas aloittivat tekemään vähän sekaisin kaikkea ja löytyi sitten jopa niitä jotka tekivät kunnon agilityä pikku pennun kanssa, ja mikä "parasta" nämä helmet olivat juurikin suomalaisia,. Itse en koe tarpeelliseksi että n. 4kk pennun tarvitsisi osata hirmuinen määrä ohjauskuvioita sekä tiukat käännökset ja toteuttaa ne myös yli 10 esteen radalla. Toivottavasti tälläinen ei tule yhtään enempää yleistymään.

Subré aloitti eilen pimeän putkikulman treenit sisällä. Suora putki ja sivusta lähetyksiä, sitten vaan pallo lentämään. Hurjan kiva leikki pennusta ja vauhtia riitti. No sitten putkijarrutuksia patukkalekin yhteydessä, revitin patukkaan, lähetysputkeen, aluksi patukka haki pennun ja pian pentu oppi jarrutuskäskyn ja toimi hienosti. Lopuksi vielä sekaisin suoraanmenoja ja jarrutusta, ainakin vielä pentu tuntui bongaavan ajatuksen.

Tänään pentu pääsi tekemään koordinaatio ja kropanhallintaharjoituksia. Hienosti pentu osasi, mitä nyt vahti meinaa kasvaa liikaakin Subré meinaan keksi tarjota loppuihin aina 2on2off ja tietysti ne on palkattava. Pentu treenaakin nyt hihnassa, liika vauhti aiheuttaa muuten hieman liikaa vaaratekijöitä, eikä harjoitus kovassa vauhdissa toimi kuten pitäisi. Iltapäivällä yhdistettiin takaakierrot putkeen. Pennun kanssa saa juosta jo tosissaan jos tahtoo ehtiä ja roskakorit lensivät nurin kun Subré kiersi ne sen verran vauhdilla ja tiiviisti. Poispäinkäännös yhdistettiin myös roskakoriin sen jälkeen pentu sai syöksyä putkeen. Tokoa mahtui myös iltaan. Ensin sivulle tuloja ja kontaktia, Subré tulee vauhdilla sivulle, mutta ei malttaisi olla pitkään sivulla vaan kiepsahtaa herkästi eteen, josta on helpompi pitää kontaktia. Sitten imuttamalla seuruuta, hienosti pieni menee metrin pätkiä ja kun pysähdytään peppu putoaa perusasentoon luonnostaan. Vielä istumisia ja maahanmenoja.

Secin kanssa on nyt tokoiltu. Kuuntelutreeniä jäävissä seuraamisesta parin metrin välein eri jäävät, maahanmeno on selvästi vahvin, mutta korvat kyllä toimivat. Seuraaminen on tällä hetkellä todella kivassa kunnossa innokasta, mutta siltikään  ei keuli. Luoksetulon stoppin vahvistusta sisällä hitaalla vauhdilla.  Kaukot sitten hajosivat. Koirat tekivät rivissä ja Soica pomppi eteenpäin, eikös Secikin sitten hajoittanut ne istumaan nousut. Keppi takajalkojen taakse ja tekemään, nyt sitten neiti tarjosi seisomisia väliin, mutta tekniikka pysyi kasassa. Agilityssä Secin kanssa lähdin kertaamaan poispäinkäännöstä jossa olemme viime aikoina mokailleet, vahvistin nyt alkuun pääasiassa vain käteentuloa ongelma kun on oikeastaan siinä, että Seci ennakoi käännöksen erittäin helposti, jolloin homma menee pieleen.

Rokotuksia rokotuksia

Tänään oli Subrén ensimmäisten rokotusten aika kaveriksi lähti mukaan Soica, joka pääsi myös rokotuksiin. Ennen lääkärille menoa meillä oli pentutapaaminen kääpiösnautserin kanssa, johon Soica oli kylläkin Subréa ihastuneempi. Pentu kyllä tervehti nätisti toista pentua, mutta muuten neiti oli toista koiraa kohtaan välinpitämätön.


Eläinlääkärillä ensimmäisenä puntarilla Suffelibuhveli painoi jopa 6,3kg. Lääkärin mukaan Subré on hyvässä ja sutjakkaassa kunnossa, ikäsekseen neiti on lihaksikas, mikä tietysti lisää painoa. Soica pääsi pöydälle ensimmäisenä, Subré sen aikana tutkiskeli vapaana ympäristöä. Pentu rohkeasti tutustui kaikkeen ja meni eri huoneeseenkin kun missä minä olin. Piikkiä Subré ei edes huomannut ja eläinlääkäri pusuteltiin innokkaasti. Kuukauden päästä mennäänkin sitten hakemaan tehosteet.

Kevennys

Muilla on sohvachampioneja, mutta meillä onkin sohvatokoilija. Huvikseni otin pätkän tämän päivän Secin kaukotreeneistä. Kovalla lattialla nousut ovat vähän nopeampia, mutta tyytyväisin olen kun tekniikka pysyi kasassa koko treenin ajan (videolla vain lyhyt pätkä treenistä)

Taaskaan en saanut tänne kunnon kuvaa, joten mennään linkillä: http://www.youtube.com/watch?v=LryVh8BVG7w

Ja sitten kaikkille agi ihmisille tai "alasta" haaveileville tietopaketti, selvisi tuossa itsellekin paljon uutta. Kannattaa kuunnella, piristää päivää kummasti: Uraradio osa 13, Koira-agilityohjaaja

Subré 12 viikkoa

Subré  täytti tänään 3kk ja huomenna pieni pääsee tästä hyvästä rokotuksille. Kuukausi sitten lähdettiin hakemaan Subréa Ruotsista, pieni oli valittu kuvien perusteella ja ihailtu sen luonnetta videoilta ja kasvattajan kertomana. Nyt voi kyllä kuukauden pennun tunteneena sanoa, että sen luonne on mahtava enkä ole kyllä katunut pennun ulkomailta hakemista. Toivottavasti luonne on yhtä kiva aikuisena ja terveys sekä ulkonäkö olisivat kunnossa.

 Säkäkorkeudeksi tuli 31,5-32cm ja ihan selän päältä mitattuna hieman alle 31cm. Shelttien kasvutaulukkoa netistä katselin ja jos tuo meidän otus kasvaisi suunnilleen samalla tavalla siitä tulee n.40-42cm, kuten kasvattaja jo pentuna arvioi ja suunnilleen samankokoinen kun sen suvun muutkin nartut. Toivotaan nyt että Subrésta tulee medi tykki, vaikka ominaisuuksiltaan neiti vaikuttaa siltä ettei makseissa menestyminenkään ole mitenkään epätodennäköistä.

Nyt alkaakin sitten kropanhallinta  kuukausi, jossa valmistaudutaan 4-5kk iässä aloitettavaan hyppytekniikkaan. Jakso pitää sisällään kropanhallintaa sekä koordinaatiota lisääviä ja vahvistavia harjoituksia. Siinä sivussa aloitetaan myös tutustumaan Trikmanin cip&cap:peihin. Tänään oli aiheena erillaisten huojuvien objektien päälle kiipeily, niiden päällä pyöriminen, tikapuut ja peruttaaminen. Hienosti pieni selvisi kaikista tehtävistä, joita treenataan nyt ensi keskiviikkoon asti.

Mitä me ollaan tehty.

Tiistaina pääsin Secin kanssa pitkästä aikaa treenaamaan.Subré pääsi ensimmäisenä juoksemaan radanrakennuksen ja tutustumisen ajaksi halliin. Tapansa mukaan kaikki tervehdittiin läpi, mutta sen verran oli paljon kaikkea, ettei pitkäksi aikaa ehtinyt jäädä lääpittäväksi.

Rata näytti suunnilleen tältä, hieman mittasuhteet heittää kun puomi on jotenkin suhteettoman pitkä tässä kuvassa. Kouluttajana oli Allan. 

Subré pääsi rataantutustumisen ohessa juoksemaan pätkää 6-8. Ensimmäistä kertaa pikku neiti juoksi kahta hyppyä peräkkäin ja läpi putken jälkeen muuhun suuntaan kun suoraan. Kivasti pieni silti juoksi ja repi hanskaa palkaksi kun muuta ei ollut vielä tässä vaiheessa mukana. Sitten koko porukka lämppälenkille, jolla pennulle piti taas muistutella käyttäytymistä. Secikin oli jo siinä vaiheessa sen verran työmoodilla ettei minkään kakaran kanssa riehuminen jaksanut kiinnostaa. Tämän jälkeen koirat vielä hetkesi autoon ja Subré pääsi katselemaan. Taas vouhkattiin radalle ja hieman päästeltiin räkytystäkin, mitä nopeampi koira sitä mielenkiintoisempi. Hieman sain sitä leikkimään, mutta agility vei kyllä keskittymisen mennessään, eikä pentua oikein saanut rauhotettuakaan. Tämä pitää kyllä ottaa harjoituksen alle. Vielä ehdittiin pyörähtää näyttelypyödällä syömässä namia.

Sitten kunnon minun kunnon agikoiran vuoro. Lämmittelyn jälkeen vielä vähän noutoa nättejä suorituksia, mutta vielä tahtoisin lisää voimaa noutoon.Seuraaminen sen sijaan oli erittäin ponnekasta. A kerran ja niin hieno juoksukontakti etten lähtenyt edes kokeilemaan tuleeko yhtä hieno toistamiseen, mielummin jää noin hyvä hautumaan Secin pääkoppaan.  Agissa päästiin alkuun numerolle 5 asti, putkeen holahti niin että sujahti. Siihen asti erittäin hyvää työskentelyä, huusin 3 edestä ja pienellä kropan liikkeellä kerroin 2 ja siitä vahva haltuunotto 3. 4 oli tarkoitus tehdä päällejuoksu, mutta en vaan ehtinyt saada liikeetä oikeaan suuntaan. Paria eri juttua kokeiltiin, eikä homma toiminut. 4 lähtien onnistui kun teki valssin ja sai siten tökkäistyä takaakiertoon, mutta kun alusta lähtiessä sinne ei vaan kerennyt. Sitten eteenpäin puomille meno tökki jossain vaiheessa, ensimmäinen kerta taisi mennä puhtaasti, muuten otin liian myöhään käsiin. Keppileijeröintikin toimi, mikä ei sinäinsä ole Secin kanssa mikään yllätys. Loppu siitä sitten sujuikin hienosti. Seci on vaan niin hieno, kunhan se ohjataan oikein se myös tekee oikein.

Subré pääsi vielä lopuksi. Ensin pikku neiti tutustui pariin mieheen iloisesti ja sitten vähän juoksemaan. Nyt tehtiin 17 putki ja 7,8, nyt oli lelu päässä  magneettina. Ilman lelua apua Sub herkästi alkaa kyttäämään minun housujani ja tarraa niihin varsinkin kun kierrokset parin toiston jälkeen nousee, agility kun on niiiiiin kivaa ja lelua on jo sen verran paljon revitty että taistelu into on korkealla.Loppuun vielä puomin palaa ensimmäistä kertaa ikinä. Alkuun rauhallisesti ravaten ja sitten lelun perässä rynnistäen, nyt kun se on tullut tutuksi niin voidaan ensi kerralla liittää mukaan jo kosketuslätkää.

Eilen treenasimme hieman kotonakin. Seci aloitti keppihäiriöillä kujan ollessa ihan vähän auki. Ohjelmassa oli mm. kepeistä läpi juoksu ensin koiran takaa ja sitten edestä, valekaatuamiset ja kiilaus. Seci pujotteli häiriöistä huolimatta joka kerta täysin puhtaasti eikä edes vilkaissut ohjaajaan. Ensi kerralla treenataankin jo kepeille niin että ohjaaja juoksee pujottelussa koiraa vastaan ja ohi sekä lisätään objektihäiriöitä.

Subré aloitti kahdella hypyllä, ensin irtoamista lelu odottamassa maalissa. Sitten ilman lelua, pari toistoa meni ihan hyvin ja sitten roikuttiin taas lahkeessa. Pieni tauko ja sitten aloitetiin kääntymistä, lelun perässä siivekkeen läpi ja tiukka käännös, molempiin suuntiin 3 toistoa.

Seci taas väliin, hypyillä backlapia pari toistoa eikä ongelmaa. Sitten twistiä, ensimmäinen hyvin toisessa hieman löysähkö, toisella kertaa molemmat puhtaita. Loppuun vielä saksalaista minulle vaikeammalla puolella, mikä meni kuivaharjoittelun jälkeen hyvin.

Subré tuli lopuksi juoksemaan vielä kujasta läpi. Viimeksi kuja oli n.2m ja nyt pidensin sen n.3m. Lelu päähän ja pentu irti. Tietysti pieni juoksee koko kujan läpi ja syöksyy leluun, mutta sen ajatukset pitää saada vähän enemmän siihen tekemiseenkin, nyt keskittyminen on täysin lelussa enkä usko, että pentu liiemmien ajattelee mitä se tekee. Mutta eihän tässä mikään kiire ole.

...

 Subré 2on2off kontaktit 11 viikkoa.

 Pennun 2on2off kontaktit edistyy hurjaa vauhtia. Subrélla on kunnon imu lätkälle, ja nyt olen joutunut laittamaan hihnan parantaakseni hieman hallintaa. Alkuun vain laskin hihnasta irti kun annoin luvan rynnätä, mutta tänään piti jo hieman jarruttaa vauhtia kun otus ei meinannut enään osua koko lautaan ennen loppu stoppia. Pari toistoa teimme myös erittäin matalalla pentukeinulla, johon Subré rakastui.Alkuun pentu sai yksin leikkiä keinulla ja sitten lätkä loppuun ja tekemään. Nyt vasta sitten käytettiinkin hihnaa, aivan liikaa vauhtia pikku neidillä. Tiistaina olisi tarkoitus laittaa vauvakoira juoksemaan puomin palaa maassa. Oikeaa keinua sen sijaan Subré saa odotella ainakin ensi syksyyn asti.

Seci kertasi myös keinua, hieman saisi sisällä olla vähän enemmän vauhtia, mutta onneksi kunnon agilityssä vauhtia piisaa. Lisäksi ohjelmassa oli ohjaajan liikehäiriöt, hienosti Seci pysyi ja vasta luvalla vapautui. Varsinkin Subrén rinnalla Seci tuntuu niiiiiin taitavalta ja varmalta. Ahtaissa kohdissa Seci mielellään taaksepoistumisessa lähtee takaisin kontaktiesteelle, joten nyt treenasimme myös sitä. Lähetin Secin paikoiltaan laudalle ja kutsuin pois. Ja niin pieni sitten teki joka kerta ihan oikein.

Ruotsista kuului taas hienoja uutisia. Mog Ur´s porukka vieraili Malmön näyttelyssä hienoin tuloksin.
 Subrén puolisisarukset:
Lotuz PU3, SERT
Trolla VSP SERT
Isä Akilles ROP, CACIB
Isoisä Armas PU2, vara-cacib
Isoisoäiti Pagos ROP-VET
Isän sisko Zita PN3, vara-cacib
Kaukainen sukulainen Storm PN2, CACIB

Mikä upeinta Armaksen jälkeläisryhmä voitti koko roskan, eli mudit BIS-JÄLKELÄISRYHMÄ!

Armas, Akilles, Zita, Trolla, Lotuz

Kevät näyttää olevan jo korvilla, tänään joutsenet lensivät tokokentän yli ja meidän hiekkatie alkaa olla jo kivasti sula. Aurinko paistaa ja valoa riittää myöhemmäksikin. Miinuspuolena on kylläkin meidän pihan "luistinrata", joka taas kerran varmaankin sulaa viimeisenä. Miten ollakaan juuri kun uudet ja hienot kujakepit kotiutuivat meni piha jäähän, eikä siinä muuten treenata oikein mitenkään päin.

Eilen kävin pitkästä aikaa juoksemassa ja koko lauma pääsi mukaan, pikku neiti on nyt viime aikoina urakoinut hihnalenkkien parissa ja käytöstapojakin on alkanut löytymään. Pentu väsyy paljon paremmin hihnalenkillä kun vapaana riehuen, kaipa se joutuu käyttämään enemmän päätään pohtiessaan syöksyisikö missä vaiheessa lapinkoirien perskarvoihin tai/vai loikkaisiko voltin kautta minun lahkeeseeni kiinni. Hupsu pieni. Seci ei meinannut aluksi ollenkaan ymmärtää, että pentua ei leikitetä sen ollessa hihnassa ja nyt sekin on onneksi mennyt prinsessalle perille.

Tänään suuntasimme Kausalan tokoihin molemmat tytöt pääsivät mukaan. Lämmittelylenkillä tehtiin Subrén ensimmäisen rähisevien koirien ohitus, joka sujui yllättävän hyvin. Secihän ei välitä yhtään kulkee vaan kuono pystyssä ohi. Subréa vähän alkuun jännitti, mutta reippaasti mentiin kuitenkin ohi katsoen mallia Secistä.

Tokoilun sai aloittaa Subré luoksepäästävyys meni hyvin. Imutin namilla sivulla ollessa, eikä pieni edes ehtinyt huomata mitään. Ja miten niin ahne? Ennen tokoja Subré kävi moikkaamassa kaikki ihmiset innokkaasti läpi ja yritti varastaa yhdeltä lapasen. Sitten maahan menoja, peppu meinaa jäädä ylös, mutta etupää menee maahan. Subré pieni on hujahtanut niin paljon kokoa ja pituutta, että peppu meinaa unohtua jo peruselämässäkin. Käden kanssa painaen saatiin peppukin mukaan ja lopussa pieni teki maahan menoja kun vanha tekijä. Sitten istumista, johon liitettiin hieman paikalla oloakin alkuun puoli askelta ja lopuksi yksi askel. Keskittyminen pienellä ei oikein meinaa tälläiseen riittää, kun pitäisi pomppia, hyppiä ja vähän vielä loikkia.Seuraavaksi sivulle tuloja jotka meni vähän loikkimiseksi, hyvin alkaa pieni jo löytää oikean paikan, mutta liukkaalla meinaa vähän mennä vinoon. Loppuun seuraamista imuttaen muita koiria kierrellen, taas oli keskittyminen niin namissa, ettei pieni ehtinyt edes ajatella muuta kun namia.

Koiran vaihto ja Seci kehiin. Alkuun makuu, jolloin menin piiloon. Sopiva piilo oli sivussa, Seci pysyi suorassa hyvin melkein koko ajan, mutta lopussa korjasi vähän asentoa ja makuu meni vinoksi. Sitten seuraamisia koiria häiriössä, Seci vähät välitti muista, vaikka ne menivät alle puolenmetrin päästä. Liikkeestä maahan meno oli hyvä, ensimmäinen seisominen meni maahanmenoksi, muut meni hyvin. Kaukot meni hyvin, pari nousua hajosi kun tassut suti liukkaalla. Lopuksi vielä noutoa alkuun kaksi vauhtinoutoa niin että otin vaan lelun käteen ja heiluttelin. Loppuun yksi kunnon nouto, palautuksessa oli ihan hyvä vauhti, mutta viimeinen puolimetriä ravilla.

Subré pääsi vielä loppuun leikkimään. Alkuun kahdella lelulla vaihtoja, pieni bongasi nopeasti idean ja vaihtelu sujui.Sitten noutoa, tähän asti olen tehnyt vain kotona ja ohjatunnoudon kapulalla.Nyt tehtiin sitten ns. kunnon kapulalla, joka oli Subrésta tyhmä. Kerran pentu teki kunnon noudon, pari kertaa meni siihen, että pieni ei vaan ymmärtänyt miten tästä saa otteen. Loppuun vielä hetki leikkiä. Kivasti pieni jaksaa keskittyä leikkimiseen ja sen ajatus on täysin siinä. Siinä mielessä Subré on vähän putkiaivo, ettei sen keskittyminen riitä kerralla kun vain yhteen asiaa, onneksi tähän asti ainakin keskittyminen on kohdistunut hirmu hyvin siihen mitä tehdään.

Nyt on alkanut tulla selkeitä eroja tyttöjen välillä näkyviin. Seci on prinsessa, sivistynyt ja tyttömäinen. Vaikka Secikin on rämäpää ja rohkea, Subré on näitä tuplaten ja suoraan sanoen se on erittäin hölmö. Secikin kiipeilee ja tekee kaikkea uhkarohkeaa, mutta Subré on oikea itsemurhakandinaatti, jota pitää vahtia varsinkin ulkoilessa koko ajan. Subré on jotenkin poikamainen varsinkin Seci prinsessan rinnalla.

Muistoja

Atzo olisi tänään täyttänyt 12v. Vielä vuosi sitten pappa koira herkutteli maksalaatikkokakulla nakkikynttilöiden kera ja nyt voimme viedä vain kynttilän haudalle ja muistella ihania menneitä aikoja Atzon kanssa.

Atzo voitti kssk:n veteraanikisan vuonna 2010 ja tässä pari päivää sitten ilmoitusta tehdessä luin läpi kasan Atzon arvosteluja. Tässä pätkiä Atzon urasta.

Ensimmäinen näyttely, Seinäjoen lappalaiskoirien erikoisnäyttely 2000
7-kk, varsin hyvin kehittynyt pentu, voimakas tyyppinen, hyvä pää samoin turkki ja häntä. Hyvin kulmautuneet raajat, musta vaaleanruskein merkein, hyvä liike, iloinen luonne.
Poti Sakari   Pentuluokka 1, KP, ROP-pentu, Pentu BIS-2


Ensimmäisen sertin Atzo sai 6.4.2002 Iitistä aamulenkin yhteydessä. Näyttely oli meidän naapurissa, joten Atzo käveli kotoa kehään, haki palkinnot ja jatkoi lenkkiä kotiin. 

Mittasuhteiltaan hyvä, tuhdissa kunnossa, kaunis pää ja korvat, hyvä rakenne, upea turkki, esiintyy, liikkuu ja esitetään hyvin.
  Esko Nummijärvi AVO 1, SA, PU 3, SERT

Toinen sert tuli Punkaharjulta 11.8.2002 Näyttely oli kuumana päivänä ampumaradalla hiekkakuopassa, jossa helle tuntui vieläkin kuumemmalta. Tuomarin pöydän alla oli ainoa varjopaikka, joten Atzo rynnisti suoraan sinne. Ymmärtäväinen tuomari vaan naureskeli ja arvosteli herran nauttiessa varjosta pöydän alla.

Musta vaalennuksin, keskikokoa hieman kookkaampi, vahva rakenne silti sopusuhtainen. kokonaiskuvaltaan erinomainen. Oikeanmuotoinen pää. Hyvä runko ja raajarakenne, häntä ja turkki. Liikkuu hyvin, luonne miellyttävä.
Antti Aarnio AVO1, SA, PU 1,SERT, ROP, BIS2

Atzo valioitui Heinolassa 25.8.2002
Musta vaaleanruskein merkein ja valkoisin merkein. Keskikokoinen, sopivan voimakas, sopivat mittasuhteet. Erinomainen tyyppi. Hieman kevyt pää. Tiivis moitteeton rakenne, komea häntä, hyvä turkki.
Risto Tuomainen AVO1, SA, PU 2, SERT, FIN MVA, VARA-CACIB ( PU1 C.I.B -> vahvistuu cacibiksi)

Ensimmäisen kunnon CACIBin Atzo sain Rovaniemi KV:sta 19.6.2004
Erinomaiset liikkeet omaava uros. Oikeanmuotoinen pää, joka selvästi ilmentää sukupuolta, hyvät korvat. Vahva voimakas runko, joka hyväryhtinen. Voimakkaat oikea-asentoiset raajat. Runsas selvä turkki, hyvä häntä. Väri karhunmusta vaalein merkein.
Raimo M Viljamaa VAL1, VAK1, PU1, VSP, CACIB

Veteraanikehät Atzo aloitti koti näyttelystä Iitissä ollen VET-ROP. Seuraava näyttely oli kuitenkin sen uran kohokohta, Rokua lappalaiskoirien erikoisnäyttely 19.7.2008
Rullaavat liikkeet omaava veteraani, jolla tiivis järeysasteeltaan sopiva runko, mallikas selvä urosleiman omaava pää, hyvät korvat. Erinomaiset raajat.
Raimo M Viljamaa VET-1, PU1, ROP-VET, ROP, BIS1, BIS-VET1

Vielä 2010 syksyllä Atzo hurmasi tuomareita upealla kunnollaan.
Lähes 11 vuotias upeasti liikkuva ja iloisesti esiintyvä veteraani, toki jo hieman kuivunut pää, mutta rotupiirteet hienot. Hyvät kulmaukset rungossa & hyvä rakenne, hienot raajakulmaukset, tiiviit käpälät. Näyttävä häntä, hyvä turkki. Liikkuu jumalattoman hienosti!
Pekka Teini VEK 1, PU1, ROP, ROP-VET

Atzo 2010 kesällä

Veteraani vuosina Atzo ehti kerätä 17 näyttelystä 10 VET-ROP ja 3 VET-VSP:tä sekä useita BIS-VET sijoituksia. Veteraanina Atzo oli myös 3 kertaa ROP ja 2 kertaa VSP, sijoittuen myös 2 kertaa RYP kilpailuissa. Eipä olisi kukaan uskonut, että hetkeä myöhemmin Atzo siirtyy vihreämmille niityille.
  

Pk-haku oli aina lähinnä Atzon sydäntä, herra rakasti juosta metsässä ja tästä hyvästä sai vielä makkaraa kun haukkui.Kävimme aina Kouvolan saksanpaimenkoirien kanssa treenaamassa, eikä jäänyt kertaan tai kahteen kun joku pahaa arvaamaton uusi maalimies tuli metsästi korvia pidellen, Atzolla oli hieman kuuluva ääni. Ahnetta koiraa oli erittäin helppo motivoida ja jaksan vieläkin muistaa kuinka upeaa Atzon seuraaminen oli; täysin kiinni jalassa ja hieno katsekontakti. Vieläkin harmittaa kun ei tullut koskaan otettua siitä videota muistoksi.

Nyt Atzon tassun jäjissä jatkaa sen monet jälkeläiset ja jälkeläisten jälkeläiset, joita on tässä kevään aikana tulossa lisää. Mutta niistä sitten myöhemmin lisää tietoa.

Subré 11 viikkoa

Todella vähän tullut tällä viikolla kirjoiteltua, meinaan tänään oli jännittävääkin jännittävämpi teoriakoe. Aamu alkoi loistavasti kun auto vanhuksemme ei käynnistynyt, tuo on meidän ainut tavallinen vaihdeauto, joten sillä pitäisi vielä korttiin asti pystyä ajelemaan. No juuri ja juuri ehdittiin ajoissa ja heti vaan tekemään. Ja mikä parasta, koe meni heittämällä läpi, kirjallisissa yksi väärin, tyhmä kysymys joka ei liittynyt itse ajamiseen vaan autokouluun. Kuvissa pari, eniten ärsytti siinä vaiheessa kun painoin kohtaa ei tarvitse pysähtyä ja samalla huomasin peilistä poliisiauton vilkuttavan punaista, no meni jo... No kotimatkalla autoni sitten päätti sammua risteykseen, unohtui laittaa vaihde pienemmälle (hups...)  eikä sitten lähtenyt enään käyntiin. Äitille soittoa ja virtaa vähän ja nyt auto lähtikin korjaamolle, joskohan sillä pääsisi ensi viikon inssin ajamaan.

Subré pieni kasvaa kasvamistaan. Vasen korva nousi alkuviikosta ja tänään hypähti toinenkin korva pystyyn. Juostessa päät vielä vähän lepattaa, mutta muuten pysyvät visusti pystyssä. Eri asia onkin sitten mitä korvilla kuulee. Ulkona olo on hurjan hauskaa, joten jos ei ole nameja tarjolla niin pentuhan ei voi kuulla tai ainakaan ymmärtää sisälle tulo käskyä. Subré on myös oppinut siihen, että nappaa namin ja rynnistää samalla sekunnilla takaisin pihalle.

Hieman turkkia, josta on todella vaikea saada kunnollista kuvaa. Kiharaa on kivasti, mutta sen on sellaista kreppiraudalla tehdyn näköistä :D

 

Tyttöjen koko eroa

Eilen kun mittailin sain n. 30cm ja hieman alle, tänään 30-30,5cm väliltä. Ihan hyvän kokoinen pikku neiti. Ensi viikolla juhlitaankin sitten jo 3kk synttäreitä