Imurin vaanija

Elämä yksi kätisenä ei ole helppoa, onnistuin kaaduta pyörällä varmaankin tämän talven viimeisillä liukkailla ja nyt on käsi lastassa ainakin seuraavan viikon.No silti piti ennen treenejä imuroida, koirilla on alkanut karvanlähtö. Subrésta oli hurjan hauska leikki vaani imuria, aivan kun villieläimet vaanivat hiippaillen saalistaan pentu vaani imuria.Tilaisuutta kunnon hyökkäykseen ei tullut, mutta ehkä ensi kerralla.Imuriin meillä ei ole asiaa koskea,enkä suvaitse sen päälle hyökkäilyä, mutta niin kauan kun tuo pysyy vaanimistasolla niin vaanikoot.

Seci on ollut viime päivinä vähän apea,varmaankin" juoksut".Eilen minulla oli treenienveto vuoro ja Seci päätti jäädä kotiin sohvalle peiton alle,joten vain Subré pääsi mukaan.Pentu tapasi suuren ihastuksensa borderterrieri Maxin, joka leikin varjolla opetti Subrélle pussia.Lopuksi pariin kertaan vielä ihan yksinkin.

Vetoleikit on parasta,ja terrierin kanssa kelpaa vetää.

Mun pennun kulmahampaat heiluvat, etuhampaat ovat putoamispisteessä, joten kohta meillä on hampaaton otus.Leikkimisessä on tullut parina viime päivänä otteen korjailua, mutta kaipa se johtuu  noista hampaista. Kaikkea pentu yrittää pureskella,onneksi sen saa suunnattua helposti leluihin ja luihin.

Ps.kuva ilkeästi kopiotu Karitalta..