Nyt alkaa olla sitten vuoden pisin päivä ohi ja lähdetään taas kulkemaan kohti talven lyhyitä päiviä. Loppukesä tuo tullessaan paljon kaikkea kivaa, joten innolla mennään niitä kohti.
Ensi lauantai aamuna lähtee laiva Turusta kohti Ruotsia ja kuten monet voivat arvata me (toivottavasti) istutaan tuossa laivassa. Subrén MH-testi lähestyy kovaa vauhtia, saa nähdä mitä neiti testistä pitää ja tuleeko esille jotain yllättäviä asioita ja ominaisuuksia. Ihan noin testiä ajatellen huvikseen ammuttiin tänään Subrélle ja Icarokzelle. Subré ei leikkiessä välittänyt yhtään ja kun ei tehty mitään vaan seisottiin paikoillaan Sub katsoi rauhassa pamauksen suuntaan, pamauksen jälkeen kun laskin sen irti ja lähdettin kävelemään ampujaa kohti Sub rallatteli tavalliseen tapaansa rentona. Icu ensimmäisellä kerralla hieman hätkähti, toiseen pamaukseen ei reaktiota ja kun seisoskelin vain paikoillani kolmannen ajan Icu istui vieressäni pamauksesta välittämättä. Joten ei ole selvästikkään kumpikaan nuorisokaartin jäsen paukkuarka.
Subrén agilitykilpailu depyytti sen kun lähenee, viikon päästä sunnuntaina tulee täyteen 18kk. Koska olemme tuolloin Ruotsissa ei neiti pääse ihan heti starttailemaan, mutta seuraavalle viikonlopulle onkin sitten agirotuun neiti ilmoitettu 5 viralliselle ja yhdelle epäviralliselle radalle. Kunnon potkaisulla kakaran kisaura käyntiin, toivottavasti kotiin tultaisiin kera mukavien tulosten, vaikka kisarutiinien ja kokemuksen hakeminen on tuon ikäsen kanssa tärkeämpää kuin itse tulokset. Varmuuden vuoksi ilmoitin rajakoiran pahaisen maksiluokkaan, onpahan sitten iloisempi yllätys jos Sub suostuu seisomaan kunnolla ja menee mediksi, kuin toisinpäin. Secin ilmoitin viralliseen starttiin sekä sunnuntaina sekin juoksee isäni kanssa senior avo sm radan. Secillä on yleensä ollut hylkyrikas viikonloppu aina agirodut, jospa tänä vuonna tulisi siihen vihdoin ja viimein muutosta.
lauantai 22. kesäkuuta 2013
torstai 20. kesäkuuta 2013
Unkarilaisvahvistus
Lauantaina pöyrähdin Kotka Kv:ssa Secin, Subrén ja Icarokzen kanssa. Mukavasti päivä meni höpötellessä tuttujen kanssa. Kotiin lähtikin sitten neljä koiraa, kolmen tulleen sijasta, kun autoon hyppäsi mukaan unkarin tuonti mudi Uccu Secin kasvattajalta. Uccu tuli meille katselemaan maailmaa ja hieman sosiaalistumaan.
Pienten alkuvaikeuksien jälkeen Uccu on oikein mainiosta solahtanut mukaan laumaan ja hurmannut koko perheemme. Oikein ihastuttava nuori neiti oppii koko ajan hyvää vauhtia kaikenlaista ja rohkaistuu päivä päivältä kohtaamaan uusia ihmisiä ja asioita. Uccu on nyt pyörinyt mukana kaupungilla ja treeneissä ihmettelemässä, kaikki kiinnostaa mutta sitten aina pitää hetki pohtia uskaltaako, mutta useimmiten uteliaisuus vie voiton.
Leluilla Uccu on tänään innostunut oikeastaan kunnolla leikkimään. Icun kanssa se veti aamulla sukkaa ja vinkupallot ovat kivoja. Juusto ja makkara maistuvat, mutta kaikki kovat namit ovat ihan hyi.
Pienten alkuvaikeuksien jälkeen Uccu on oikein mainiosta solahtanut mukaan laumaan ja hurmannut koko perheemme. Oikein ihastuttava nuori neiti oppii koko ajan hyvää vauhtia kaikenlaista ja rohkaistuu päivä päivältä kohtaamaan uusia ihmisiä ja asioita. Uccu on nyt pyörinyt mukana kaupungilla ja treeneissä ihmettelemässä, kaikki kiinnostaa mutta sitten aina pitää hetki pohtia uskaltaako, mutta useimmiten uteliaisuus vie voiton.
Leluilla Uccu on tänään innostunut oikeastaan kunnolla leikkimään. Icun kanssa se veti aamulla sukkaa ja vinkupallot ovat kivoja. Juusto ja makkara maistuvat, mutta kaikki kovat namit ovat ihan hyi.
 |
| Ensimmäisellä lenkillä lauantai iltana |
lauantai 8. kesäkuuta 2013
Täällä taas!
Kuten monet ovat varmaankin huomanneet blogi on ollut suljettuna jonkin aikaa. Nyt on kuitenkin aika jälleen palata blogin pidon pariin.
Paljon on ehtinyt tapahtua tällä välin kun blogi on ollut suljettuna, joten pieni katselu menneisyyteen taitaa olla paikoillaan. Aloitetaan vanhemman oikeudella Secin kuulumisista.
Prinsessa on ollut oikein pätevä agilityrintamalla ja tällä hetkellä tuntuu olevan aika hyvin palaset kohdallaan. Ainoa pikku virhe, hyvin inhottava virhe mitä kisoissa on käynyt niin on riman pudotukset, yleensä vain yksi pudotus, mutta sekin pilaa hyvän nollan.Tuplanollaa Seci on parhaansa mukaan yrittänyt tehdä koko kevään, mutta itse olen onnistunut sössimään kaikki hyvät yritykset. Paras näistä sössimisistä oli kouvolan kisoissa kun pienen hässäkän seurauksena jalkani osui toisiksi viimeisenä esteenä olleeseen pussiin, josta hylky. Niin hyvä rata oli takana, ja sitten ... arggg kyllä muuten otti koville.
Subré on ahkeroinut monen lajin parissa. Agilityn kisaikä kolahtaa mittariin heinäkuun alussa ja meno on sen näköistä, että hyvillä mielin ensimmäiset startit juostaan agirodussa. Epävirallisesti Subréa mittailtiin omissa kioissa 42,5-44cm välille, joten maksi hypyt ovat nyt treenin alla. Ensimmäiseen kunnon valmennukseenkin Subré on päässyt ja paahtoi hienosti menemään Oreniuksen valvonnassa, parin kohdan katsomisen jälkeen selvittiin 5, 28 esteen rata. Pienenä yllätyksenä tuli kouluttajalle kun kerroin lopuksi, että ikää on sen 15kk. Kommenttina saatiin, huikean pätevä ikäisekseen ja tasapainossa irtomisten ja kääntymisien kanssa. Hyvää työtä on lahjakkaan neidin koulutuksessa tehty.Kyllä lämmitti mieltä, vaikka tiesin jo valmiiksi, että Subré on aikkas hieno otus.
Jälkeä ja tottista on pari kertaa käyty kokeneempien kanssa treenaamassa ja kehuja on sieltäkin tullut. Subré on kunnon palveluskoira lampaan vaatteissa ja hieman hymyilytti kun tuomarinakin toimiva kouluttaja sanoi, että yleensä voi heti mudin tottiksen kohdalla laittaa, että vaaditaan lisää viettia ja voimaa, mutta tämä yksilö on kyllä poikkeus rotutovereidensa rinnalla. Jälki alkaa olla koe valmis, mutta tottista pitäisi vaan jaksaa tehdä ja tehdä, Subrélla on asenne jo kohdallaan niin nyt vaan sitä tekniikkaa hiomaan.Pk-A:ta on tehty madallettuna ja noutoesineenä pallo tai patukka, hyppyssä on päästy 75cm ja noutojen kanssa 60cm. Kapulan kanssa ei ole vielä tehty kumpaakaan. Hypyt menevät herkästi etupainoisiksi kun suuhun laitetaan jotain, joten agilitypuolelta tuttuja hyppytekniikkaa harjoitteita on nyt tehty pallo suussa ja selvästi hypyt ovat parantuneet.
Uutena lajivaltauksena Subré kävi kokeilemassa paimennusta. Odotin, että se varmaankin syö lampaat, tai vähintäänkin keuhkoaa niiden perään aivan hulluna. Kyllähän neiti alkuun tietenkin koitti, että saako lampaita pölläyttää juoksemaan, mutta nopeasti Sub huomasi mitä siltä haetaan ja homma lähti toimimaan.
Syttymisen merkkejä alkoi jo lopussa näkymään, ja enään pieni kipinä niin Subré on kunnolla syttynyt paimenkoira. Kouluttajan mukaan Subré on todella lahjakas ja tuollaisella poweri määrällä siitä saa upean ja näyttävän paimenen. Neljännen lajin kouluttaja tämän kevään aikana, joka ihailee kakarakoiran lahjakkuutta ja ominaisuuksia. Subré on vaan monilahjakkuus, oikea kultakimpal. Olen vaan päivä päivältä tyytyväisempi tuohon kakaraan, ja on se sen verran aikuistunutkin, että käytöstavat kotioloissa alkaa olla jo hyvin hanskassa, eikä tarvitse joka päivä olla vääntämässä, joista yksin kertaisista säännöistä.
Koiruudet ovat myös tutustuneet kaupunkilaiselämään. Pehmeämpi kosketus ensin Kuusankosken kautta, jossa olin hoitamassa kahta corgia ja sakemanni veteraania. Ja sitten viime viikolla jatkoimme samalla teemalla viettäen pari päivää Vantaalla Oonan ja Oran kiusana. Samalla treffailtiin Yrtti ja Pelle mudia.
Paljon on ehtinyt tapahtua tällä välin kun blogi on ollut suljettuna, joten pieni katselu menneisyyteen taitaa olla paikoillaan. Aloitetaan vanhemman oikeudella Secin kuulumisista.
 |
| Seci ja A-sert |
Prinsessa on ollut oikein pätevä agilityrintamalla ja tällä hetkellä tuntuu olevan aika hyvin palaset kohdallaan. Ainoa pikku virhe, hyvin inhottava virhe mitä kisoissa on käynyt niin on riman pudotukset, yleensä vain yksi pudotus, mutta sekin pilaa hyvän nollan.Tuplanollaa Seci on parhaansa mukaan yrittänyt tehdä koko kevään, mutta itse olen onnistunut sössimään kaikki hyvät yritykset. Paras näistä sössimisistä oli kouvolan kisoissa kun pienen hässäkän seurauksena jalkani osui toisiksi viimeisenä esteenä olleeseen pussiin, josta hylky. Niin hyvä rata oli takana, ja sitten ... arggg kyllä muuten otti koville.
Subré on ahkeroinut monen lajin parissa. Agilityn kisaikä kolahtaa mittariin heinäkuun alussa ja meno on sen näköistä, että hyvillä mielin ensimmäiset startit juostaan agirodussa. Epävirallisesti Subréa mittailtiin omissa kioissa 42,5-44cm välille, joten maksi hypyt ovat nyt treenin alla. Ensimmäiseen kunnon valmennukseenkin Subré on päässyt ja paahtoi hienosti menemään Oreniuksen valvonnassa, parin kohdan katsomisen jälkeen selvittiin 5, 28 esteen rata. Pienenä yllätyksenä tuli kouluttajalle kun kerroin lopuksi, että ikää on sen 15kk. Kommenttina saatiin, huikean pätevä ikäisekseen ja tasapainossa irtomisten ja kääntymisien kanssa. Hyvää työtä on lahjakkaan neidin koulutuksessa tehty.Kyllä lämmitti mieltä, vaikka tiesin jo valmiiksi, että Subré on aikkas hieno otus.
Jälkeä ja tottista on pari kertaa käyty kokeneempien kanssa treenaamassa ja kehuja on sieltäkin tullut. Subré on kunnon palveluskoira lampaan vaatteissa ja hieman hymyilytti kun tuomarinakin toimiva kouluttaja sanoi, että yleensä voi heti mudin tottiksen kohdalla laittaa, että vaaditaan lisää viettia ja voimaa, mutta tämä yksilö on kyllä poikkeus rotutovereidensa rinnalla. Jälki alkaa olla koe valmis, mutta tottista pitäisi vaan jaksaa tehdä ja tehdä, Subrélla on asenne jo kohdallaan niin nyt vaan sitä tekniikkaa hiomaan.Pk-A:ta on tehty madallettuna ja noutoesineenä pallo tai patukka, hyppyssä on päästy 75cm ja noutojen kanssa 60cm. Kapulan kanssa ei ole vielä tehty kumpaakaan. Hypyt menevät herkästi etupainoisiksi kun suuhun laitetaan jotain, joten agilitypuolelta tuttuja hyppytekniikkaa harjoitteita on nyt tehty pallo suussa ja selvästi hypyt ovat parantuneet.
Uutena lajivaltauksena Subré kävi kokeilemassa paimennusta. Odotin, että se varmaankin syö lampaat, tai vähintäänkin keuhkoaa niiden perään aivan hulluna. Kyllähän neiti alkuun tietenkin koitti, että saako lampaita pölläyttää juoksemaan, mutta nopeasti Sub huomasi mitä siltä haetaan ja homma lähti toimimaan.
Syttymisen merkkejä alkoi jo lopussa näkymään, ja enään pieni kipinä niin Subré on kunnolla syttynyt paimenkoira. Kouluttajan mukaan Subré on todella lahjakas ja tuollaisella poweri määrällä siitä saa upean ja näyttävän paimenen. Neljännen lajin kouluttaja tämän kevään aikana, joka ihailee kakarakoiran lahjakkuutta ja ominaisuuksia. Subré on vaan monilahjakkuus, oikea kultakimpal. Olen vaan päivä päivältä tyytyväisempi tuohon kakaraan, ja on se sen verran aikuistunutkin, että käytöstavat kotioloissa alkaa olla jo hyvin hanskassa, eikä tarvitse joka päivä olla vääntämässä, joista yksin kertaisista säännöistä.
Koiruudet ovat myös tutustuneet kaupunkilaiselämään. Pehmeämpi kosketus ensin Kuusankosken kautta, jossa olin hoitamassa kahta corgia ja sakemanni veteraania. Ja sitten viime viikolla jatkoimme samalla teemalla viettäen pari päivää Vantaalla Oonan ja Oran kiusana. Samalla treffailtiin Yrtti ja Pelle mudia.
No siinä noin päällimmäiset kuulumiset. Useimmat varmaankin huomaavat blogin ulkoasuun tulleen muutoksen, sekä valikkoon tulleet agility, tottelevaisuus ja jälkipäivyri osiot. Tästä lähtien olisi tarkoitus kirjoittaa treeneistä omien osuuksiensa alle ja tämä blogi tulee olemaan enemmänkin yleisten kuulumisten osuus, johon tulee sekavasti kaikkea pintaa raapaisten. Nyt voi sitten oman mielenkiinnon mukaan seurailla vain yhden lajit treenejä, tai jos kaikki kiinnostaa niin seuraamista helpottamiseksi osion nimen perässä on aina päivämäärä, koska sinne on viimeisimmäksi tullut päivityksiä.
