Hybersti tästä eteenpäin.

Tänne onkin unohtunut päivitellä. Pari viikkoa sitten FCI:ltä kolahti kennelnimi tähän osoitteeseen! Suurena yllätyksenä takaisin tuli vasta 3. vaihtoehto, joka oli sinne heitetty ajatuksella, että pitää niitä vaihtoehtoja nyt se kolme edes olla.

Nimen takana on yksi Subrén lempinimistä, Sub on melkoinen pyörremyrsky, varsin hassun hauska pyörremyrsky, joten Subrén pentujen nimien edessä nähdään Hyberhyber. Ja samainen kennelnimi aina muistuttakoot mistä tämäkin touhu lähti käyntiin ja varsinkin sitä, ettei Subrén parhaimmat luonneominaisuudet pääsisi ikinä katoamaan linjasta. Tästä se lähtee, katsotaan mihin tie vie ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Hyberisti hyberein <3

Baltic winner 2013

Nyt on tämän vuoden viimeinen reissu takana. Matkakaveriksi minulle ja Secille lähti mudi Yoda ja Sanna. Torstain ja perjantain välisenä yönä hypättiin Secin kanssa Lahdesta tutun bussin kyytiin ja lähdettiin kohti Latviaa ja Baltian voittaja näyttelyä. Bussi oli ääriään myöten täynä mukavaa koiraporukkaa ja häkkipalapelin jälkeen saatiin onnellisesti kaikki mahtumaan mukaan.

No mutta eihän sitä matkasta mitään tulisi jos kaikki menisi suunnitelmien mukaan. Niinpä toisen kuskin leuka alkoi turpoamaan hyvin uhkaavasti eikä auttanut muu kun poiketa Pärnuun hammaslääkäriin. Ensin mentiin jonkin kylpylän/parantolan luokse, jossa järkytimme hotelliväkeä ottamalla koko 25 koiraa ulkolemaan nurmelle. Saatiinkin sitten nopeasti respan naiselta vieno pyyntö lähteä läheiseen puistoon kun on hassua, että viron suurimman kylpylän edessä on koiria. Mutta koirille tämä kelpasi mitä parhaiten, ja iloisesti koiruudet revittelivät vapaana puistossa. Secikin innostui hieman rallitaamaan Yodan kanssa. Hampaalle ei kuitenkaan hammaslääkäri alkanut tekemään mitään  vaan kuski sai ohjeeksi lähteä kiireellä hammaskirurgille. Onnellisesti  tai no onnellisesti ja onnellisesti 3 hammasta vähempänä päästiin lähtemään kohti Riikaa.

Mutta ei kahta ilman kolmatta, ensimmäinen tapahtumahan oli ollut kun bussi ei ollut ilman latausta lähtenyt laivalta käyntiin. Mutta hotellilla sitten tuli kolmas, kun saimme ensin väärien ihmisten huoneet ja sitten alkoikin vääntö saadaanko me huoneita ollenkaan. Usko alkoi jo loppua, mutta onnellisesti illalla pääsi kaatumaan sänkyyn nukkumaan.

Lauantaina olikin meidän näyttelypäivä. Näyttelypaikka oli parin sadan metrin päässä hotellilta, joten jokainen sai liikkua väliä omia aikojaan. Olin lupautunut Maaritille avuksi esittämään puleja, joten Sannan kanssa jätettiin Seci ja yoda viettämään laatuaikaa keskenään hotelliin ja lähdettiin jo aamusta näyttelypaikalle. Uroksissa pääsin esittämään ihastuttavan Turi PU1:ksi, jonka Maarit esitti lopulta ROP:iksi asti.

Iltapäivällä olikin sitten meidän omien unkarilaisten vuoro ja tuomariksikin vaihtui puolainen mielenkiintoinen ukko. Mudeja kehässä oli kolme, merle Aslan, musta Yoda ja musta Seci. Aslan veti pisimmän tikun ja sai ROP ruusukkeen Secin saadessa VSP BATL W-13 CACIB ja onneksi Yodallakin tuli kotiin viemisinä LT CH ja res- CACIB, joka vahvistuu cacibiksi.

Seci & Yoda. c. Sanna Sipinen

Mutta ei me silti isolta kehältä vältytty. Ensin oli Castwolf kasvattajaluokat. Itse sain hihnan päähän jälleen ihastuttavan Turin, joka rakasti isoa kehää. Oli ihanaa viedä koiraa joka kasvoi varmaan 10cm ryhtiä kun pääsi parrasvaloihin, mitä nyt herraa ärsytti olla viimeinen kun ei saanut juosta kovaa. Harmillisesti ei sijoitusta ei tippunut hienosta ryhmästä huolimatta. Sitten olikin jo 1 ryhmän aika mennä kokooma kehään, johon suuntasin Turin kanssa Maaritin ollessa BIS veteraanissa. Tuomari tutui pitävän paljon rastakoirasta, mutta en sitten osannut yhtään valmistautua, että tuomari kimpoaa maassa seisovan komistuksen kimppuun niinkin innokkaasti, eikä Turkaan moista odottanut, joten pelästyi hieman. Niinpä päätettiin vaihtaa handleri lennossa takaisin Maarittiin, jonka kanssa Tur ei säpsyisi.Illalla lähdettiin sitten porukalla takseilla syömänä ihanaan Lido ravintolaan. Niin ihanaa ruokaa ja kauniisti sisustetussa paikassa ja vielä hyvässä seurassa, niin ilta oli mitä mainion.

Lidon yksi jälkiruokapöydistä c. Sanna Sipinen

Sunnuntai olikin sitten shoppailupäivä meidän osalta ja menikin kaupoille kierrellessä ja näyttelypaikallakin käytiin tekemässä viimeiset ostokset ja katsomassa hetki loppukehää. Illalla vielä hotellin ravintolaan syömään, missä aiheutettiin kauhistusta tarjoilijoille siirtämättä vastoin heidän tahtoaan pöydät kivempaan järjestykseen.

Juhlaa.. c. Sanna Sipinen

Maanantaina olikin sitten kotiin lähdön aika. Oli kyllä mitä kivoin reissu ja Sanna & Yoda oli mitä parhainta matka seuraa. Mudit tulivat mainiosti juttuun keskenään ja saivatkin olla vapaasti yhdessä hotellihuoneessa ja vapaana lenkeillä. Sannakin pääsi Secilian sisäpiiriin ja joutui nuolemiskohteeksi aamuisin. Vaikkakin en tiedä oliko kierolla neidillä jotain suurempia suunnittelmia, sehän yritti yksi aamu tukehduttaa Sannan ja myöhemminkin hautoi mielessään varmasti suunnitelmia. Vaikea sanoa tykkäsikö se oikeasti niin paljon Yodasta, että olisi sen meille tahtonut, vai himoitsiko Seci Sannan kiiltävää sormusta, harakka pahainen varas kun on Secilian toinen nimi...

Puppies planned for summer 2014

 Puppies planned for summer 2014
Planned litter dam: LTJV-13 Mog Ur´s Mrs Snabb "Subré"
HD: A/AKnees: 0/0
Eyes: clear
Size: 43,5cm


Subré is a two years old female and she was born in Sweden. In her family there are a lot of great show dogs but also successful medium- size agility dogs that have been competing in a national team. There are also dogs that have done well in tracking(working trial champion), rallyobedience, obedience and hungarian herding test.

Subré is a very easy going girl and she works well in a normal daily basis she doesn’t stress out too easily.

Training with Subré is great, she gives her all and you can really see from her eyes that she loves what she is doing. She really wants to please her master, but she has very little soft, she doesn’t get offended easily, nor feel the pressure or lose her capacity to work. Subré has a great will to fight for her goals and a strong desire to play but at the same time she is also very greedy. It is very easy to reward her with threats and toys without her losing her interest. No matter what sports we have tried together she always got appreciation of how much energy and enthusiasm such a small dog can have in her. I guess you could say that she is very talented on everything.

More info: salla.vornanen@netti.fi

Agilitykoulutusta tarjolla!

Nyt on loistava tilaisuus päästä maailmanmestarin agilitykoulutukseen!
8.12 Marjut Pulli tulee Kouvolaan/Valkealaan koirakoulu Homeetan tiloihin pitämään agilitykoulutusta, koulutuksen tuotto lahjoitetaan mudi Leon mangeettikuvaus tutkimukseen. Koulutus tapahtuu 5 koiran ryhmissä, jokaiselle ryhmälle on varattu aikaa 1,5h.

Marjut Pulli on pitkän linjan agilityharrastaja, jonka saavutuksiin kuuluu mm. MM1 1998, MM joukkue3 1998,MM2 2000, MM joukkue1 2000. Hän on kouluttanut ja kilpaillut 4 koiraa agilityvalioksi (kaikki säkäluokat edustettuina). Oma kohtaista kokemusta hänella on unkarilaisista kahden kotona asuvan mudi Didin ja Skitson verran, hän on myös ohjannut paria muualla asuvaa mudia. Tällä hetkellä hän harrasta agilitya satunnaisesti (ei kisakoiraa), erikoisjälkeä ja näyttelykehissä pyörimistä.

Koulutuksen hinta 25e, kuunteluoppilas 10e, viimeinen ilmoittautuminen sekä maksu 15.11 mennessä. Unkarinpaimenkoira rotuisilla etusija koulutukseen, mutta myös muun rotuisten kannattaa paikkoja kysellä.

Ilmoittautumiset: salla.vornanen@netti.fi

Kaiken ratkaisee korvien väli.

Eilen oli kiva päivä. Heti aamusta hypättiin Subrén kanssa autoon ja rynnistettiin Kouvolaan Korrien tokokoulutukseen. Kouluttajana meillä oli Pekka, jonka koulutukseen pitää kyllä toistekkin päästä. Meillä oli todella kiva 4. koiran ryhmä, ja kaikilla vähän erillaiset jutut käsittelyn alla, joten tuli opittua paljon muidenkin vuoroilla. Harmillisesti ei tullut otettua mukaan mitään muistiinpano välineitä, joten puolet asioista on varmaankin jo nyt unohtunut.

Subré aloitti seuraamisesta, jonka lelupalkan nostama vire aiheuttaa seuraamispaikan hajoamisen eli Sub lähtee liian edelle ja alkaa kääntyä vinoon. Tämä ongelma ratkesikin nopeasti kun lelu palkka putoaa kainalosta ja teho näkyi jo parissa toistossa. Käännöksissä Pekka kiinnitti huomiota, että vasemmalla käännöksissä Subré ei käytä kunnolla takapäätä ja neuvoi miten käännökseen saa lisää tehoa. Seuraaminen oli ratkaistu sen verran nopeasti, että päästiinkin ottamaan vielä samalla kerralla toistakin liikettä, joten otettiin luoksetulon stopit seisominen ja maahanmeno käsittelyyn. Ensiksi näytin miten Sub tekee ne kiertäen agisiivekkeen, tähän ei tullut muuta muutosta kuin että matkan on oltava reilusti pidempi. Katsottiin sitten toistakin tapaa harjoitella, nimeltä vetoketju. Subré pääsi juoksemaan minun ja Janiinan väliä ja sitten aina välillä se pysäytettiin. Tähän vinkkinä, että seisominen tehdään aina lähellä avustajaa ja maahanmeno lähellä minua, ja matkat aivan kuten EVL:n luoksetulossakin. Hienosti neiti stoppaili käskystä eikä tullut kertaakaan läpi käskyistä.

Toisella kertaa otettiinkin sitten paikallamakuun mielentila käsittelyyn. Subré pysyy hyvin maassa, mutta sen mielentila on täysin väärä = se patoo koko paikallaolon ajan ja on valmiina räjähtämään viimeistään kun se vapautetaan makuusta. Ensin käsiteltiin,miten hommaa on tehty, hyvänä Pekka piti sitä, että olemme tehneet extrapitkiäkin makuita (n. 30min). Sitten alettiin tekemään muutoksia. Namit pois, silitelleen ja kehuen käyn palkkailemassa aina kun on rauhassa. Jos haistelee, katselee ympärilleen jne. niin heti ärähdys. Lopuksi sitten mennään sivulle ja pyydetään istumaan ja jos koira meinaa lähteä rynnistelemään (kuten Sub hienosti näytti tekevänsä) niin napataan kiinni ja sanotaan EI ja palautetaan maahan ja hetken päästä koitetaan nousisiko koira nyt kunnolla ylös. Sitten vaan koira rauhallisesti autoon ja kotiin. Eli tärkeintä on, ettei sen kanssa tehdä mitään makuun jälkeen, kun sillä ei ole mitään odotettavaa niin sillä ei ole mitään syytä padota energiaa ja olla ihan fiiliksissä, että heti tämän jälkeen räjähtää ja pääsee tekemään kaikkea kivaaaaa.Ja missään vaiheessa sitä ei palkata muuten kun kehumalla ja silittelyillä.

Oli kyllä antoisa koulutus ja paljon jäi juttuja muidenkin koirien treenien pohjalta käsittelyyn. Taas toko kärpänen puraisi ja pitäisi nyt vaan saada tuo paikallamakuun mielentila oikeaksi ja sitten vaan kokeeseen.

Olin viikonlopuksi lupautunut corgi ja sakemannivahdiksi, joten lähdetiin koulutuksesta sitten ulkoluttamaan Flink, Tsäpä ja Kotti. Sitten ei auttanut kun lähteä käymään töissä parin tunnin verran ja iltamyöhään piti päästä vielä agilitaamaankin. Hieman alkoi näkyä päivän menot Subréssa, mutta siltkin neiti jaksoi juosta ja remuta pallon kanssa.

VIDEO treeneistä

Syyssateiden armoilla

Tänään on ihan tylsä päivä, taivas on tumma ja vettä tippuu taivaalta minkä kerkeää. Eipä hirmuisesti innosta lähteä koirien kanssa ulos ja sitten märkänä tulla kotiin ja päästä vielä pesemään kuraiset koirat ja tämän jälkeen pestä kurainen kylppäri... Huoh, kesä voisi tulla takaisin.Aamupakkaset sen sijaan ovat oikein kivoja, se nautinto kun laskee koirat irti pellolle rallittamaan ja tuntee vain jäisen rapsahtelun kengän alla. Vielä tähän kevyt auringon paiste ja fiilis on mitä mainioin.

Seci on saanut nyt viettää näyttelykoiran elämää ja ollut hierottavana ja kammattavana tällä viikolla. Turkki alkaa olla mitä kauneimmassa kunnossa ja enään siihen ei tarvitse koskeakkaan häntä ja korvakarvojen kampaamista lukuunottamatta. Tietysti piti vähän muistutella mieleen myös kehä esiintymistä ja pöydällä ylväästi seisomista. Nyt ei sitten voi muuta kuin innolla odotella ensi viikkoa ja Baltian voittajanäyttelyä. Tuomariksi meillä oli vaihtunut suomalaisen sijaan puolalainen, joten lopputulos ei olekkaan enään niin arvattavissa mitä suomalaisen kanssa olisi ollut. 3. mudia oli aikataulun mukaan ilmoitettuna, ja toinen niistä on meidän matkakaveriksi lähtevä komea Yoda poikaNo mutta näyttelyä enemmän odotan shoppailua, lista on loputon, mutta toivottavasti löytyisi edes jotain kivaa joululahjoiksi ja tulevaa pentuetta varten.

Nöpönenien uniaika <3

Subré on päässyt tekemään tokoa ja tottista sekaisesti. Huomenna meillä on Korrien koulutus, onneksi, olen saanut hajoitettua seuraamispaikan totaallisesti, se on nyt liian edessä ja poikittaa ja on rumaa, kontakti on hyvä, mutta... Jäävät ovat kivassa kunnossa ja luoksetulo se vasta hauska onkin. Subré kiihdyttää hurjaa vauhtia ja juuri ennen eteentuloa sukeltaa maankautta eteen istumaan niin että rapa vaan lentää. Luoksetulon stopit (seis ja maahan) ovat puita kiertäen niin hienot, että ihan odotan, että päästään siirtämään ne luoksetuloon mukaan. Kauhea into olisi ilmoittaa Sub jo kokeeseen, mutta pitää nyt koittaa saada seuraamispaikka taas palautettua ensin. Ja treeniseuraa paikalla oloihin kavattaisi kipeästi, varsinkin ihan vieraita koiria. Nythän Sub pysyy hyvin paikassa kuin paikassa, mutta ihan eri asia on maata yksin kun rivissä muiden koirien kanssa. Tylsää olla aina illat töissä niin ei pääse kunnon treeneihinkään ikinä, pitäisi vaan kysellä treeniseuraa, jos joku jaksaisi iltapäivällä treenailemaan meidän kanssa.

Eilen Sub pääsi agilitaamaankin ennen kausalan treenejä. Aiheena oli eri tiukkuiset käännökset. Subré on opetettu siihen, että alas menevä käsi tarkoittaa, että hypyn jälkeen käännytään. Ja kivasti näytti toimivan, että mitä alempana käsi on niin sitä tiukemmin käännytään. Rytmityksiin neiti vastaa todella kivasti ja eniten rakasta sitä kuinka hyvin se taipuu nyt jo 60cm hypyillä.