Kesä meni jälleen hujauksessa, oikeastaan kesää odotellessa. Ilmojen puolesta kesä oli todellinen pettymys, mutta josko syksy korjaisi tilannetta. Eikä sen puoleen me vasta aloitellaan kesälomaa. Syksy suunnitelmat menivät uusiksi Flingan ultran näyttäessä tyhjää, harmistus oli mitä suurin, mutta näitä aina silloin tällöin käy ettei toiveet ja todellisuus kohtaa. Seuraavan kerran pentuja yritetään Renille keväällä 2018.
Viime päivityksen jälkeen suunnattiin agility SM-kisoihin Secin kanssa. Onneksi oli tullut kisattua viime kautena hyvällä tulostasolla niin karsintaradan startti ei ollut ihan aamusta. Rata oli ihan mukavan haastava, mutta tehtävissä oleva. Pari pikku mokaa matkalle sattui ja varsin varmisteltuna tultiin kuitenkin nollalla maaliin, joten finaalikutsui. Finaalissa mentiin hyvää kyytiä puoliväliin asti, josta Seci päätti näyttää irtoamisosaamisensa ja lähti kauemmas A-esteen harjalla paistattelemaan.
Karsintarata oli päätynyt videolla asti: klick
SM kisojen jälkeen kävimme Zetan kanssa extempore varasijalta päivän varoitusajalla suorittamassa BH-kokeen hyväksytysti läpi. Nyt on sitten kilpailuoikeus ihan "oikeisiin" kokeisiin ja todistusaineistoa että neiti Nöös osaa tarvittaessa käyttäytyä.
Seuraava reissu olikin sitten Agirotuun heinäkuun alussa Karitan ja Flingan kanssa. Reissu aloitettiin treenaamalla Kouvolasta josta illan viettoon yöpaikkaan Kangasniemelle. Lauantaina alkoi sitten kisarupeama. Seci teki hyvän nollan sijalla 4/95, tämä riitti myös pääsylippuun Finnish agility open finaaliin, josta tuomari nosti hieman rajatapaus A:sta 5 joka pudotti meidät palkintopallilta sijalle 8, mutta mitalli tuli silti kaulaan :) Päivän viimeiseltäkin radalta paukuteltiin nolla, joten tupla taskussa ensi vuotta varten. Hieman näkyi jo pitkä päivä muorin vauhdissa joten aika riitti 8/67. Flinga teki kaksi hyvää hylkyä makseissa ja siskonsa Ren medeissä paineli kaksi nolla voittoa.
Sunnuntaina Vip kisasi ensimmäistä kertaa ikinä, 16kk kakara pääsi siis irti :D Hieman uusi paikka ja kaikki jännitti, mutta hienosti aropupu loikki open class radan läpi pienillä virheillä ja keinun ohi oikaisiin tarkoituksella kun oli vähän unohtunut juoksupuomin rinnalla sen opettaminen, tai oikeastaan sen radalla tekeminen. Joukkuekisaan saimme Team Hyberhyber kisaaviin medeihin Secin vahvistaessa joukkoa. Seci teki nollan, Vip parisen kieltoa ja hylkyä juoksemalla sinnetänne, mutta teki hienon keinun radalla, Ren otti kiellon ja hylyn ja Flingalle 10. Mutta kovaa me mentiin, virheistä huolimatta joukkueen aika oli huippu. Harmillista jos kyseessä oli viimeinen agirotu vähän lisää varsinkin Vipille kokemusta ja joukkue olisi varsin loistava.
Joukkuerata vähän hassusti kuvattuna: Klick
Secin ratoja agirodusta: Klick ja Klick
Agirodusta seuraavana viikonloppuna otettiin vähän rauhallisemmin, elikkäs suuntasimme rallytokokisoihin. Zeta ja Subré pääsi hommiin. Zeta hassutteli alokasluokasta 77/100 napaten mm. muutaman kerran remmin suuhun ja Subré hullutteli viimeisen avoimen luokan radan läpi 86/100 RTK2 kolarilla.
Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vietimme hienon päivän Unkarinpaimenkoirat ry:n erikoisnäyttelyssä. Team Hyberhyber keräsi menestystä varsin hyvällä tahdilla Ukko jun eri sa juk1 pu3, Källi nuo eri sa nuo1 pu2 varasert, Viva jun eri sa juk1 pn2 sert, Hilla jun eri sa juk3. Nelikosta koostunut kasvattaja ryhmä KP Rop kasvattaja & Bis-kasvattaja 2. Ensimmäinen ikinä esitetty Hyberhyber ryhmä
Teamin muuta kennelnimeä kantavat Uukkarien äippä Wics avo eri sa avk1 pn4. Vida ekassa virallisessa näyttelyssään eh karvattomana kakarana jota tuomari jännitti. Muori koira pääsi myös pitkästä aikaa kehään putsaten palkintopöydän vet eri sa pn1 Rop-Vet, Vsp ja Best in show veteraani. Kyllä sai kasvattaja olla niin ylpeänä koko joukosta.
Erkkarista seuraavana päivänä kolahtikin U-pentujen mittariin 18kk ja sitä seuraavana vielä se 1päivä lisää kun sai rynnistää mittaukseen. Ilmoitin Zetan kotkaan kisaamaan ja samalla Vip pääsi mitan alle. Olin jo ajatellut, että pikku maksiksi se menee ja hypytkin ovat alkaneet sujua joten ei se maailman loppu ole, mutta niin se sujahtikin medin mitan alle. Ensimmäinen mittaus oli rajoille ja toinen 42cm, joten tuomari pisti kiertoon. Keskiviikkona ajeltiin toiselle tuomarille Kotkaan, joka asetteli koiran huolella ja niin vaan mediksi meni otus silloinkin. Vip saa siis nyt kisata medinä! Mittaustilaisuus on vielä myöhemmin edessä, mutta paukutellaan nyt medinä innolla ja suurella ilolla siihen asti. Zetan kisoista ei jäänyt paljon mainittavaa, tulikuuma...
Tästä innostuneena ilmoitin Vipin Mikkeliin kisaamaan. Ensimmäinen rata meni puomille ja monesti ja edes takaisin ja... Koiralla oli ainakin kivaa, päästiin maaliin asti sitten kyllä ihan hyvin kun vaan sain sen sieltä puomilta pois. Toinen rata oli jo hieno, puomin jälkeen lähti vähän sokka irti ja juoksi seuraavan hypyn ulkokautta ympäri enkä sitä korjannut josta hylky, muuten oli hieno rata. Seci haki kaksi hylkyä Mikkelistä, kuten myös piirimestaruuskisoista Haminasta edellisviikonloppuna. Ihme virheitä ja dementtiaa.
Mikkeli oli lämmittelyä Ruotsin reissulle, jolle tällä kertaa lähdin ihan yksin koirien kanssa ajaen pohjoisen kautta Piteån. Reikä renkaassa toi vähän lisäjännitystä reissuun, mutta muuten oli kyllä varsin kiva ja rentouttava reissu, todellinen irtiotto arjesta. Ensimmäisenä kisapäivänä Seci toheloi urakalla, kepeillä sen rytmi sekosi ja se jätti keskeltä välin pujottelematta. Eipä ole ennen moista käynyt, mutta kaipa muhkurainen pohja ja ei ihan niin kovin suorassa olevat kepit sotki sen työskentelyä. Hyppärillä lähti homma ihan lapasesta ja koira rynnisteli omiaan menemään. Vip sen sijaan yllätti ja paineli agilityradalta nollalla maaliin, vähän ylimääräistä kaarratusta tuli kun ohjaaja oli hidas ja kepit ovat tyyliltään vielä pomppukohti taivasta, suoritus riitti sijaan 4/36, mutta nolla mikä nolla ja ensimmäinen kohti 2lk. Hyppyrata meni hyvin, vähän pelastelua siellä täällä kunnes törmättiin keppeihin, Vip oikein kiihdytti niitä kohti ja teki kunnon kunfuuloikan vaan läpi ja sitten kipitti takaisin luokseni itsestään ylpeänä, tämän jälkeen kipitettiin kepit ja pari estettä maaliin tuloksella 5.
Kisojen jälkeen kierreltiin Piteåssa iltaauringossa ja palailtiin hotellille valmistautumaan seuraavaan päivään. Sunnuntaina oli jälleen aikainen lähtö kun kilpailut alkoivat lauantain tapaan klo7.30. Nyt oli sää kohdallaan ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, päivä lämpenikin mukavasti eikä enään tarvinnut montaa takkia päällekäin selviytyäkseen. Seci aloitti päivän agilityradalta, joka oli hyvin haastava, tunkettu täyteen vähän kaikkea. Hylkyjä kerättiinkin sitten muutama ensimmäiseltä 5 esteeltä ja sitten päästiin nätisti maaliin asti. Hyppäri oli vähän samaa sarjaa, joten jatkettiin samalla teemalla sekoillen suunnassa oikein urakalla. Vip aloitti myös agilityradalta, joka meni hyvin toiseksi viimeiseen puomiin asti, sain reilun etumatkan kun Vip irtosi edelliseen putkeen ja herra sitten lähtikin kirimään kovaa vauhtia kiinni saamaani etumatkaa lentäen ylösmenorampin yläosalta alas kun tasapaino petti. Iloisesti loikki räksyttäen luokse ja otettiin alusta uudelleen, juoksari ei ollut puhdas kun päätti räksyttää siinäkin joten kertauksena otettiin vielä kerran puomi nyt nätillä kontaktilla tienaten hylky. Hyppäri oli kiva, aikamoista kääntyilyä mutta eipähän koira lähti ihan lapasesta. Tehtiin ehdottomasta paras kisarata ikinä, mutta sitten Vip viiletti täysiä maali hypyn ohi, kierrätin sen takaisin joten 5 maaliin asti, aika olisi kiertämisestä huolimatta ollut kilpailun nopein.
Sitten alkoikin pitkä kotimatka ensin vähän shoppailu pysähdyksiä ja sitten vaan ajoa kohti etelää. Yö meni mukavasti auton sängyssä ja kotona oltiin myöhään iltapäivällä maanantaina. Seciä pudottaessa ja Subré kyytiin napatessa moikailtiin samalla vanhempieni lauman uutta tulokasta lapinkoira Retua, Zeta pääsi taas oikeuksiinsa pennun nuuskuttelijana, hassua miten iso koira osaa olla niin varovainen liikkeissään pennun lähellä.
Niin koitti sitten syyskuu. Töiden puolesta käytiin läpi suurin ponnistus ja saatettiin kevään ja kesän projekti KoiraMarssi2017 tapahtuman osalta pakettiin. Marssi keräsi 134 koiraa kävelemään 100vuotiaan Suomen ja koirien koulutuksen puolesta Kouvolan keskustan läpi. Lisäksi tapahtumassa oli paljon muuta ohjelmaa, mm. mudit pääsivät kaahailemaan agilityä ja Subré nuuskutteli
nose workiä.
Nyt sitten kaasulla kohti syksyä. Treenaaminen on taas saatu kunnolla käyntiin kesän työkiireiden jäljiltä. Vip agilityn treenaamiseen haetaan järkeä kun penska pääsi Lau:n valmennusryhmään mukaan, nyt on sitten kevääseen asti luvassa kerran kuussa Lukkarin Marin treeni ja kotiläksyt.
Kasvatit ovat myös olleet oikein taitavia läpi kesän. Ren napsi kolmella nolla voitolla itsensä agilityssä 2lk. Flinga myös on 1lk napannut nollavoiton ja pian alkaa agilityliiton TopTeam johon se valittiin mukaan. P-pennuista myös Mitra aloitti tokokoe uran hienosti ykköstuloksella pistein 167. Uukkarit loistivat erkkarissa ja Källi ehtinyt hakea muualta vielä lisäksi muutaman Ropin ja sertejä, joita on tällä hetkellä kasassa 7kpl.
Unkarin tuonti Vida kävi viime viikonloppuna suorittamassa 10kk ikäisenä paimennus taipparit varsin hienolla suorituksella.
Viime päivityksen jälkeen suunnattiin agility SM-kisoihin Secin kanssa. Onneksi oli tullut kisattua viime kautena hyvällä tulostasolla niin karsintaradan startti ei ollut ihan aamusta. Rata oli ihan mukavan haastava, mutta tehtävissä oleva. Pari pikku mokaa matkalle sattui ja varsin varmisteltuna tultiin kuitenkin nollalla maaliin, joten finaalikutsui. Finaalissa mentiin hyvää kyytiä puoliväliin asti, josta Seci päätti näyttää irtoamisosaamisensa ja lähti kauemmas A-esteen harjalla paistattelemaan.
Karsintarata oli päätynyt videolla asti: klick
SM kisojen jälkeen kävimme Zetan kanssa extempore varasijalta päivän varoitusajalla suorittamassa BH-kokeen hyväksytysti läpi. Nyt on sitten kilpailuoikeus ihan "oikeisiin" kokeisiin ja todistusaineistoa että neiti Nöös osaa tarvittaessa käyttäytyä.
Seuraava reissu olikin sitten Agirotuun heinäkuun alussa Karitan ja Flingan kanssa. Reissu aloitettiin treenaamalla Kouvolasta josta illan viettoon yöpaikkaan Kangasniemelle. Lauantaina alkoi sitten kisarupeama. Seci teki hyvän nollan sijalla 4/95, tämä riitti myös pääsylippuun Finnish agility open finaaliin, josta tuomari nosti hieman rajatapaus A:sta 5 joka pudotti meidät palkintopallilta sijalle 8, mutta mitalli tuli silti kaulaan :) Päivän viimeiseltäkin radalta paukuteltiin nolla, joten tupla taskussa ensi vuotta varten. Hieman näkyi jo pitkä päivä muorin vauhdissa joten aika riitti 8/67. Flinga teki kaksi hyvää hylkyä makseissa ja siskonsa Ren medeissä paineli kaksi nolla voittoa.
Sunnuntaina Vip kisasi ensimmäistä kertaa ikinä, 16kk kakara pääsi siis irti :D Hieman uusi paikka ja kaikki jännitti, mutta hienosti aropupu loikki open class radan läpi pienillä virheillä ja keinun ohi oikaisiin tarkoituksella kun oli vähän unohtunut juoksupuomin rinnalla sen opettaminen, tai oikeastaan sen radalla tekeminen. Joukkuekisaan saimme Team Hyberhyber kisaaviin medeihin Secin vahvistaessa joukkoa. Seci teki nollan, Vip parisen kieltoa ja hylkyä juoksemalla sinnetänne, mutta teki hienon keinun radalla, Ren otti kiellon ja hylyn ja Flingalle 10. Mutta kovaa me mentiin, virheistä huolimatta joukkueen aika oli huippu. Harmillista jos kyseessä oli viimeinen agirotu vähän lisää varsinkin Vipille kokemusta ja joukkue olisi varsin loistava.
Joukkuerata vähän hassusti kuvattuna: Klick
Secin ratoja agirodusta: Klick ja Klick
 |
| Team Hyberhyber <3 c.Oona Mäki |
Agirodusta seuraavana viikonloppuna otettiin vähän rauhallisemmin, elikkäs suuntasimme rallytokokisoihin. Zeta ja Subré pääsi hommiin. Zeta hassutteli alokasluokasta 77/100 napaten mm. muutaman kerran remmin suuhun ja Subré hullutteli viimeisen avoimen luokan radan läpi 86/100 RTK2 kolarilla.
Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vietimme hienon päivän Unkarinpaimenkoirat ry:n erikoisnäyttelyssä. Team Hyberhyber keräsi menestystä varsin hyvällä tahdilla Ukko jun eri sa juk1 pu3, Källi nuo eri sa nuo1 pu2 varasert, Viva jun eri sa juk1 pn2 sert, Hilla jun eri sa juk3. Nelikosta koostunut kasvattaja ryhmä KP Rop kasvattaja & Bis-kasvattaja 2. Ensimmäinen ikinä esitetty Hyberhyber ryhmä
Teamin muuta kennelnimeä kantavat Uukkarien äippä Wics avo eri sa avk1 pn4. Vida ekassa virallisessa näyttelyssään eh karvattomana kakarana jota tuomari jännitti. Muori koira pääsi myös pitkästä aikaa kehään putsaten palkintopöydän vet eri sa pn1 Rop-Vet, Vsp ja Best in show veteraani. Kyllä sai kasvattaja olla niin ylpeänä koko joukosta. |
U-pentueesta: yläkuva Källi, Viva, Ukko, emä Wics, Vip, Hilla
alakuvassa Viva, Källi, Ukko, Wics, Vip, Hilla c. Teemu Rytsy
|
Erkkarista seuraavana päivänä kolahtikin U-pentujen mittariin 18kk ja sitä seuraavana vielä se 1päivä lisää kun sai rynnistää mittaukseen. Ilmoitin Zetan kotkaan kisaamaan ja samalla Vip pääsi mitan alle. Olin jo ajatellut, että pikku maksiksi se menee ja hypytkin ovat alkaneet sujua joten ei se maailman loppu ole, mutta niin se sujahtikin medin mitan alle. Ensimmäinen mittaus oli rajoille ja toinen 42cm, joten tuomari pisti kiertoon. Keskiviikkona ajeltiin toiselle tuomarille Kotkaan, joka asetteli koiran huolella ja niin vaan mediksi meni otus silloinkin. Vip saa siis nyt kisata medinä! Mittaustilaisuus on vielä myöhemmin edessä, mutta paukutellaan nyt medinä innolla ja suurella ilolla siihen asti. Zetan kisoista ei jäänyt paljon mainittavaa, tulikuuma...
Tästä innostuneena ilmoitin Vipin Mikkeliin kisaamaan. Ensimmäinen rata meni puomille ja monesti ja edes takaisin ja... Koiralla oli ainakin kivaa, päästiin maaliin asti sitten kyllä ihan hyvin kun vaan sain sen sieltä puomilta pois. Toinen rata oli jo hieno, puomin jälkeen lähti vähän sokka irti ja juoksi seuraavan hypyn ulkokautta ympäri enkä sitä korjannut josta hylky, muuten oli hieno rata. Seci haki kaksi hylkyä Mikkelistä, kuten myös piirimestaruuskisoista Haminasta edellisviikonloppuna. Ihme virheitä ja dementtiaa.
Mikkeli oli lämmittelyä Ruotsin reissulle, jolle tällä kertaa lähdin ihan yksin koirien kanssa ajaen pohjoisen kautta Piteån. Reikä renkaassa toi vähän lisäjännitystä reissuun, mutta muuten oli kyllä varsin kiva ja rentouttava reissu, todellinen irtiotto arjesta. Ensimmäisenä kisapäivänä Seci toheloi urakalla, kepeillä sen rytmi sekosi ja se jätti keskeltä välin pujottelematta. Eipä ole ennen moista käynyt, mutta kaipa muhkurainen pohja ja ei ihan niin kovin suorassa olevat kepit sotki sen työskentelyä. Hyppärillä lähti homma ihan lapasesta ja koira rynnisteli omiaan menemään. Vip sen sijaan yllätti ja paineli agilityradalta nollalla maaliin, vähän ylimääräistä kaarratusta tuli kun ohjaaja oli hidas ja kepit ovat tyyliltään vielä pomppukohti taivasta, suoritus riitti sijaan 4/36, mutta nolla mikä nolla ja ensimmäinen kohti 2lk. Hyppyrata meni hyvin, vähän pelastelua siellä täällä kunnes törmättiin keppeihin, Vip oikein kiihdytti niitä kohti ja teki kunnon kunfuuloikan vaan läpi ja sitten kipitti takaisin luokseni itsestään ylpeänä, tämän jälkeen kipitettiin kepit ja pari estettä maaliin tuloksella 5.
Kisojen jälkeen kierreltiin Piteåssa iltaauringossa ja palailtiin hotellille valmistautumaan seuraavaan päivään. Sunnuntaina oli jälleen aikainen lähtö kun kilpailut alkoivat lauantain tapaan klo7.30. Nyt oli sää kohdallaan ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, päivä lämpenikin mukavasti eikä enään tarvinnut montaa takkia päällekäin selviytyäkseen. Seci aloitti päivän agilityradalta, joka oli hyvin haastava, tunkettu täyteen vähän kaikkea. Hylkyjä kerättiinkin sitten muutama ensimmäiseltä 5 esteeltä ja sitten päästiin nätisti maaliin asti. Hyppäri oli vähän samaa sarjaa, joten jatkettiin samalla teemalla sekoillen suunnassa oikein urakalla. Vip aloitti myös agilityradalta, joka meni hyvin toiseksi viimeiseen puomiin asti, sain reilun etumatkan kun Vip irtosi edelliseen putkeen ja herra sitten lähtikin kirimään kovaa vauhtia kiinni saamaani etumatkaa lentäen ylösmenorampin yläosalta alas kun tasapaino petti. Iloisesti loikki räksyttäen luokse ja otettiin alusta uudelleen, juoksari ei ollut puhdas kun päätti räksyttää siinäkin joten kertauksena otettiin vielä kerran puomi nyt nätillä kontaktilla tienaten hylky. Hyppäri oli kiva, aikamoista kääntyilyä mutta eipähän koira lähti ihan lapasesta. Tehtiin ehdottomasta paras kisarata ikinä, mutta sitten Vip viiletti täysiä maali hypyn ohi, kierrätin sen takaisin joten 5 maaliin asti, aika olisi kiertämisestä huolimatta ollut kilpailun nopein.
Sitten alkoikin pitkä kotimatka ensin vähän shoppailu pysähdyksiä ja sitten vaan ajoa kohti etelää. Yö meni mukavasti auton sängyssä ja kotona oltiin myöhään iltapäivällä maanantaina. Seciä pudottaessa ja Subré kyytiin napatessa moikailtiin samalla vanhempieni lauman uutta tulokasta lapinkoira Retua, Zeta pääsi taas oikeuksiinsa pennun nuuskuttelijana, hassua miten iso koira osaa olla niin varovainen liikkeissään pennun lähellä.
Niin koitti sitten syyskuu. Töiden puolesta käytiin läpi suurin ponnistus ja saatettiin kevään ja kesän projekti KoiraMarssi2017 tapahtuman osalta pakettiin. Marssi keräsi 134 koiraa kävelemään 100vuotiaan Suomen ja koirien koulutuksen puolesta Kouvolan keskustan läpi. Lisäksi tapahtumassa oli paljon muuta ohjelmaa, mm. mudit pääsivät kaahailemaan agilityä ja Subré nuuskutteli
nose workiä.
Nyt sitten kaasulla kohti syksyä. Treenaaminen on taas saatu kunnolla käyntiin kesän työkiireiden jäljiltä. Vip agilityn treenaamiseen haetaan järkeä kun penska pääsi Lau:n valmennusryhmään mukaan, nyt on sitten kevääseen asti luvassa kerran kuussa Lukkarin Marin treeni ja kotiläksyt.
Kasvatit ovat myös olleet oikein taitavia läpi kesän. Ren napsi kolmella nolla voitolla itsensä agilityssä 2lk. Flinga myös on 1lk napannut nollavoiton ja pian alkaa agilityliiton TopTeam johon se valittiin mukaan. P-pennuista myös Mitra aloitti tokokoe uran hienosti ykköstuloksella pistein 167. Uukkarit loistivat erkkarissa ja Källi ehtinyt hakea muualta vielä lisäksi muutaman Ropin ja sertejä, joita on tällä hetkellä kasassa 7kpl.
Unkarin tuonti Vida kävi viime viikonloppuna suorittamassa 10kk ikäisenä paimennus taipparit varsin hienolla suorituksella.
 |
| Vida c. Sipinen |