Höpinän sekaista pohdintaa..

Keskiviikon treenit menivätkin kouluttaessa, harmi juuri kun Seci ryhmällä olisi ollut haastava vääntörata, mitä vaikeampaa sitä kivempaa. Tämä ilmiö on nyt tullut selkeästi Secin myötä, Soican kanssa rakastin helppoja rallatteluja, vääntäminen ja kääntäminen oli tyhmää, mutta ehkäpä se johtui siitä, ettei Soica pitänyt niistä. Nyt Secin myötä olen alkanut pitämään haasteista, mitä vakeammalta näyttävä juttu, mitä epätodennäköisempää jonnekkin on ehtiä tai juttu on muuten vaan vaikea, tekee se vain radasta kivemman, on mahdottoman hienoa onnistua vaikeassa jutussa ja oppia jotain uutta, eikä painella vaan kovaa helppoja juttuja. Alan myös selkeästi päästä yli tästä lähettelystä ja mennään mahdollisemman kovaa jutusta, ehkäpä pää koppaan alkaa todellakin mennä perille,että tuo koira on tarpeeksi nopea ja sen kanssa pääsee pitkälle kunhan sitä ohjataan kunnolla. No mutta asennettani vaikeita ratoja kohtaan en tunnu jakavani monenkaan kanssa, mutta omapa on ongelmansa, koska treenifiilis on tässä asenteessa todella paljon parempi ja kehitystä tapahtuu selvästi nopsempaa tahtia kun vanhalla asenteella, toivottavasti tämä näkyy nyt myös kilpailusuorituksessa, ainakin kesän kisakausi kotkan perusteella lähti hyvin käyntiin.

No sainpahan siirrettyä tuon yhden juoksemislupa päivän torstaille. Muille suunnittelin hieman helpomman treenin, mutta Secin rata näytti tältä.



Päätreenin aiheena 4. pakkovalssi ja pyöräytys putken puolelta, Secin kun herkästi hyppää pakkovalssin jälkeen hyvin sivuttain, mutta sen verran pitkälle, että se on yleensä pyöräytettävä noiden hyppyjen välistä. Ihan hyviä suorituksia saimme tässä kohtaa aikaiseksi, ei mitään kaunista ja täydellistä, mutta ok:ta, vaatii vielä paljon treenausta. Seuraavaksi tuli leijeröintiä, lähetin Secin pujottelemaan ja juoksin puomin toiselta puolelta, kerran Seci meinasi jättää hypyn päädystä tekemättä kun aloitin puomin ohjauksen liian aikaisin. Tämän jälkeen pientä kieputusta, ja 11 twisti. 13 sylkkärillä takaakierrolle, josta toisella sylkkärillä toinen takaakierto. Puomi oli taas aivan järkyttävä, loppuun otin puomikertauksen ja tuli pari ihan ok:ta puomia, vaatisi vain taas toistoja, toistoja, toistoja... Rimoja tuli sieltä täältä alas, kertonee huonosta ohjauksesta. Pitäisi nyt tuon koira hieroa läpi ja katsoa onko fyssarikäynnille tarvetta.

Pohdin eilen, että lähtisin Soican kanssa pitkästä aikaa möllikisoihin. Itse en ole Soicaa muistaakseni ohjannut sitten maaliskuun, pieniä kotijuttuja lukuunottamatta, isäni kun on innostunut vetskun kanssa juoksentelemaan, vaikkakin valittaa, että koirani on liian vaikeasti/"hienosti" kouluttuja, odottakoot vaan kunhan syksyllä aloittaa Secin kanssa treenauksen ensi kesän seniorkilpailuja varten. No enhän minä osannut enään ollenkaan ohjata Soicaa, , hirmuisen säädön takana, mihin minun varma ja helppo koirani on kadonnut? Ei varmaan mihinkään, mutta ohjaus on sen kohdalla hieman ruosteessa, Seci ja Soica kun ovat niin erillaisia, vaikka Secillekin on alkanut nyt tulla tuota varmuutta. No mutta isäni saa jatkaa Soican kanssa treenailuja tästä eteenpäinkin, meinaan soicamaiset ohjaukset ovat karsiutuneet Secin ohjaamisesta pois, joka on kyllä parantanut suorituksia melkoisesti. Ja isästäni on kiva ohjata irtoavaa koiraa, sen meinaan minun koirani osaavat meidän lauman poppoosta parhaiten.

Latvian näyttelyihin ilmoitettu 2. mudia, joten hyvät mahdollisuudet cacibehin.