Joskus sitä voisi vaikka luulla osaavansa jotain...

Tänään kävimme kausalassa treenailemassa. Toissa päivänä katsoin erään seuran valmennustiimin treenivideoita, jossa he treenasivat Saksan MM- karsintarataa rataa, siitä sitten piirsin version jättäen alusta ja lopusta pienet palat pois. No kerrankin olimme hyvissä ajoin treeneissä, harvinaista, yleensä tulemme myöhässä tai juuri tasalta. Ehdin sitten ottaa Secin kanssa paikalla makuuta ja käydä koko lauman kanssa juoksentelemassa metsälenkin.

Rata näytti tältä, ratamestarina toiminut hieman tulkitsi lyijykynä piirroksiani päin puuta ja rakensi homman yli tiukoin välein, mutta tulipahan vähän lisää haastetta.



No pääsimmekin sitten aloittamaan Secin kanssa, ja heti alkuun hieno nolla. Vähänkö oli hienoa, olin niin varma että teemme tuota keppeille menoa vielä ensi viikollakin. Mutta niin vaan kävi, että sylkkärillä heitin Secin kepeille ja tein hurjan rankan leikkauksen, hieman Seci himmasi vauhtia leikkauksesta, mutta jatkoikin kuitenkin pujottelua. A:n viereisen hypyn haki ihmeellisen varmasti, olin aivan äimänä kun se meni niin vähällä käskytyksellä. Toisella kierroksella Seci teki aivan liian tiukan kaarroksen 2 hypylle, kerrankin näin päin, ja rima putosi alas. No sitten pikku tauko. Tauon jälkeen kilpailun omaisesti läpi, tähän asti kun paikoiltaan lähetin Secin kepeille, niin nyt juoksin ohijuoksun puomilta (kuten muillakin kerroilla) ja lähetin vauhdista kepeille. Puomin kontakti oli tänään hieno ja varma, A taas... Seci hakeutuu nyt hyvin a:lla alas asti, mutta pysyminen kontaktilla on kyllä aivan toinen juttu. En viitsi nyt A:lla äristä Secille noista karkailuista, ettei taas tule hiippailu alas tuloa, vaan otan esteen heti uudestaan perään reakoimatta mitenkään. Tämä ainakin nyt tuntui toimivan ihan hyvin. Seci oli kyllä tänään ihmeellisen kuuliainen ja innokas tekemään tasan niinkuin ohjataan. Tästä kertaa sekin, että toisessa harjoituksessa lähetin Secin putkeen 6 hypyltä ja otin 7 hypyn pakkovalssilla joka oli hurjan myöhässä, Seci oli jo hyppäämässä suoraan kun käskinkin sen pakkovalssiin ja neiti vaan lyö jarrut pohjaan ja vaihtaa aivan siivekkeessä kiinni suuntaa, tästä muuten lensi lelu palkaksi kera isojen kehujen.

Todella kivat treenit ja pitkästä aikaa agility tuntui todella jossain määrin helpolta, mutta eihän tässä tarvitse kun kertoa koiralle hyvissä ajoin mihin mennään seuraavaksi. Aina se ei vain taida onnistua...

Riehutaan, riehutaan ja vähän päälle sekoillaan...

Tänään olemme treenailleet oikein urakalla kuuman hiostavasta ilmasta huolimatta. Iltapäivällä heti työpäivän jälkeen agiltyä kotona. Aiheena kontaktit, pois päin käännös,niisto, twisti ja saksalainen, jotka paloittelin aivan pienen pieniin palasiin ja palkkasin ja hieno säädin joka palaa erikseen. Pois päin käännös vei eniten aikaa kun etsin sopivaa palkkausta, jotta saan Secin kääntymään vauhdistakin riman päälle meno suuntaan päin. Ilman rimaa homma toimi ja sain kaikki palat paikoilleen, riman kanssa hitaasta vauhdista toimi, kovasta vauhdista tultaessa Seci hyppää vaan suoraan vinossa aivan väärään suuntaan ja pyörähtää sitten ympäri. Omalla sijoittumisella ja liikkeellä saan Secin kivasti jo kääntymään, mutta tahtosin sen toimivan myös pienemmälläkin työllä, kuten myös muut käännökset. Muita ohjauksia teimme palkaten eri vaiheita pääajatuksena saada homma tehtyä mahdollisimman tiukasti. Ja kyllähän tuo otus osaa.

Joku voisi tuollaisesta pikku tarkasta säätämisestä komentaa meidät siirtymään tokon pariin, siellä kun saisimme hioa liikkeitä loputtomasti ja niitä vielä arvosteltaisiinkin. No otetaan neuvosta kiinni ja illalla siirryimme tokoon. Iltalenkillä paikalla makuita, kesti jo kivasti pidemmätkin jätöt. Vielä vaikeita juttuja ovat liian pitkät matkat, yli 45m ja pysähdys uudelleen liikkeelle lähdöt. Taakse menot toimivat, nyt olen kävellyt taakse koko muun lauman kanssa n. 20m seisoskellut hetken ja palannut. Tänään tein sellaisen huomion, että kun seison selkä Seciin päin ja käännyn neiti makaa rauhassa, mutta kun katson Seciin päin alkaa tulla heti paineistumisen merkkejä ja levottomuutta. Tämä voi kyllä johtua myös siitä, että olen nyt joutunut ärähtelemään Secille usein noista nousuista. Lenkin jälkeen alkoikin sitten nouto opinnot. Ajatuksena oli saada Seci leikkimään ja nostaa kierroksia heittää kapula ja saada super kiva nouto tai edes jokin huomio kapulaan. Ensimmäinen kerta onnistui ja Seci kävi kapulalla, josta naksautin ja palkkasin lelulla. Toinen kerta ei enään onnistunut, eikä sen jälkeen muutkaan. No siirryimme sitten takaisin pakkonoutoon, Seci sivulle kapula suuhun, lyhyt pito ja super palkka lelulla. No tuota jatketaan ja yritän saada suuren innon kapulaan. Sitten pitäisi keksiä mitäs seuraavaksi. Lelun kanssa myös parit toistot nopeita maahan menoja.

Kotkaan ilmoitin Secin iltakisoihin, jossa juoksemme agility ja hyppyradan, sagin järjestelmän mukaan medi 3lk olisi 18. Tuomarina yksi lemppareistamme Pertti Siimes.

Secistä löytyy hienoja agirotu kuvia: http://heinon.kuvat.fi/kuvat/Agilitykisa+2011/2011_07_08_Perjantain_kilpailut/3+kentt%E4/LAHE3485.jpg

Kuvia pari tuon kuvan molemmin puolin, salasana: kisapuisto2011

Etsintäkuulutus

Meidän naksutin on ottanut jalat alleen ja karannut, mutta eihän tämä ole vasta kun neljäs hukkaamani naksu, ne eivät selkeästikkään pidä minusta tai sitten olen vain totaallisen huolimaton naksujen säilytyksessä, itse kallistun jälkimmäiseen vaihdoehtoon. Mutta pitänee nyt katsella, josko karkuri jostain löytyisi, eikä taas tarvitsisi lähteä ostamaan uutta.

No mutta miksi etsin naksua niin ajattelin taas vaiheeksi alkaa kasaamaan noutoa kasaan, en ole laskenut yritys kertoja, mutta jospa tällä kertaa onnistuisi, tilataan sitten yksi siisti, hallittu ja nopea nouto, jossa kaupan päälle mudi käsitteleekin kapulaa vielä nätisti. Nyt kähden hakemaan naksulla sitä että Seci tuo ja tarjoaa kapulaa minulle, tähän mennessä kun olen naksutellut ja muilla keinoilla tehnyt pääasiassa kapulan suuhun ottoa, jolloin luovutukset ja palautuskin on vähän mitä on. Mutta katsotaan nyt...

Iltalenkillä teimme paikallaan makuita, komennan Secin maahan ja kävelen muun lauman kanssa eteenpäin ja palaan vapauttamaan Secin. Ensimmäinen makuu oli helppo, kävelin n. 20m seisoskeltiin hetki poikien haistellessa ja palasin vapauttamaan. Toisella kertaa kävelin hieman pidemmälle ja pojat rynnistivät vauhdilla jollekin hajulle, tämä riitti Secille ja sehän lähti. No palautin sen takaisin rauhassa ja uusi yritys, nyt se pysyi hyvin. Palasin ja silittelin hetken kehuen, en kuitenkaan vapauttanut, vaan lähdin lauman kanssa Secin taakse, jonkin matkan jälkeen Seci nousi ja oli vaihtamassa asentoa niin että näkee meidän, ärähdin heti. Sen jälkeen pari askelta ja takaisin ja isot kehut ja vapautus. Viimeinen makuu juuri ennen kotia, nyt Seci pysyi hyvin, ja kesti taakse menot. Palkkana oli nyt vain kehut ja lauman mukaan takaisin pääsy, joka tuntuu riittävän Secille hyvin. Eniten harjoituksen aiheena on, että kun vaadin sitä pysymään se tasan pysyy, vaikka mikä olisi. Tähän asti kun se on pysynyt omasta tahdostaan ja palkan toivossa. Ja paimenkoiralle jolla on suuri laumavietti niin takaisin lauman pääsy on suuri palkkio, mutta tämä samainen toimii myös hyvin häiriönä ja nostaa Secille hieman painetta lähteä.

'
Soica pääsi poseeraamaan pallon kanssa. Kuvassa se seisoo takajaloillaan etutassut pallolla.

Illalla ukkostikin sitten reilusti, joten piti puuhailla sisätiloissa. Keskityimme pallopaimennukseen, josta ei olekkaan tullut kirjoiteltua aikohin mitään blogiin. Sisällä keskityimme hienosäätöön, taakse menot ja lähetykset, liikkeelle lähdöt ja aloimme harjoitella poispäin ajoa. Loppuun lähetin Secin käytävän toisesta päästä pallon taakse, Seci kuljettaa palloa minua kohti ja paria metriä ennen minua komennan sen ajamaan pallon poispäin.

Leireilyä ja vähän muuta.

Nyt on leiri onnistuneesti takana, ilmat suosivat, lämmin oli ja porukkaa riitti, mukava nähdä paljon ihmisiä jotka ovat innokkaita harrastamaan ja aktivoimaan koiriaan. Itse olin pääasiassa agilitykentällä kouluttamassa ja pääsi siinä sivussa omatkin koirat juoksemaan. Hieman homma meni epätavoitteellisesti ja juoksin vain radat läpi ilman mitään kunnon tavoiteita. Ihan kivasti Seci silti toimi, vaikka silloin siltä ei kylläkään voi vaatia mitään kovin tiukkoja käännöksiä. No parit treenit sitten valmispalkalla ja kohdistus heitto palkkauksella ja käännökset olivat aikkas makeet. Vielä kun nuo saisi toimimaan ilman lelua, mutta pitäsi vain malttaa ja tehdä toistoja.

No loppu aika menikin sitten uiden, Seci kävi uimassa pari kertaa päivässä. Pääsimme myös käymään repovedellä pienellä vaelluksella. Hienon varmasti Seci tassutteli riippusillan yli, vaikka se oli aivan uusi juttu. Ja pitihän pysähdyspaikoilla aina pulahtaa uimaan. Viime vuoden leirillä tutuksi tullut saman ikäinen Joiku lapinkoira kelpasi vieläkin juoksu ja riehumiskaveriksi ja likoilla oli huisin hauskaa yhdessä. Ihme kyllä Seci ei ollut edes mustasukkainen.


Puomin kontakti, muuten kiva, mutta mudi kyttää taas...

Välillä mudilta puuttuu korvat, vaihtelun vuoksi tällä kertaa silmät...





Keskiviikkona palattiinkin sitten kotiin. Ja heti seuraavana päivänä tietenkin agilitaamaan kausalaan. Rata oli suht helppo silti onnistuimme säätämään, paljon. A putki erottelu ei toiminut, vaan A veti Secin aina. Tätä pitääkin treenata, jotta se olisi yhtä vahva kun puomi putki erottelu. Osa käännöksista toimii jo ihan kivasti, osa taas leviää todella pahasti.

Perjantaina suuntasimmekin sitten kohti hämeenlinnaa kyläilemään Secin kasvattajan luokse. Seci sulautui hyvin muiden mustien mudien joukkoon. Mukava ilta, vaikka meidän "aikuinen" mudi ei oikein innostunutkaan riehumaan kunnolla muiden kanssa.

Ihme parantuminen

Seci on nyt agilityn suhteen kokemassa ihme parantumista. Puomi oli tänään alkuun aikas hieno, neiti painaa itsenäisesti puomin ja tekee suoran kontaktin, vaikka ohjaaja jää taakse. Mistä se on moisen oppinut? Olen tuota puomia manaillut ja pitkään ja nyt agirodussa mudi tekee hienoja puomeja ja nyt se jatkuu? Loppua kohti puomit kylläkin huononivat taas lähemmäs vanhaa mallia kun palkkaa ei juuri sieltä tullut, mutta tässä on selvää kehityksen makua, ehkäpä meillä on vielä unelmien puomi, jonain päivänä... Ohi juoksut olivat vieläkin vähän herkkiä, joten hihnakuuri taitaa olla edessä.

Ratana oli netistä löytynyt helppo harjoitus:


Pääasiassa keskityin noihin käännöksiin. Ensimmäinen valmispalkka oli 4 hypyn takana, ja toimi muuten todella hyvin. Käännös tuntui suhteellisen hallitulta ja koira vastasi reilusti yleistä paremmin ohjaukseen. 10 oli toinen palkkauspaikka, tässä kohtaa itse heitin palkan oikeaan kohtaan. 3 hypyn unohdin alkujaan ja sehän levisi, mutta loppuun vielä sekin valmispalkan kanssa. Tauon jälkeen juoksimme kerran koko radan läpi ilman palkkoja suht.tiukoin ja hallituin käännöksin, aikas upeaa sanoisi. Ehkäpä nyt olisi jotkin avaimet löytyneet tapaan jolla saisin tuolle otukselle kiva käännökset.

Nyt sitten aletaankin valmistautua lappalaiskoiraleiriin. Agilitykouluttajaksi tuli tuonne luvattua mennä, joten nyt on sitten sunnuntai-keskiviikko täynnä lappalais agilityä ja muuta lappalaispuuhaa, unkarilasvahvistus tietenkin lähtee mukaan.

Kaarrokset kuriin

Nyt vihdoin ja viimein tai taas vaihteeksi olen saanut noista kaarroksista tarpeekseni. Suurin ongelmahan niiden kohdalla on ohjaaja, mutta on niissä muitakin ongelmia. Viime talvenahan jonkin verran treenattiin noita käännöksiä ja ne jo hieman parantuivatkin. Mutta nyt ne ovat taas selvästi hajonneet. Secistä on hurjan hauskaa juosta suoraan ja hyppiä pitkiä pitkiä loikkia, lyhyet loikat ja kääntyily on tylsää ja hidasta, ihan plääh mudin mielestä. No nyt päätin taas aloittaa noiden kaarrosten huolittelun, jospa tällä kertaa se homma tehtäisiin vähän paremmin ja saataisiin treenattua homma valmiiksi asti.

No hajoitin tuon nyt palasiksi, jokaista palasta vahvistetaan ja loppujen lopuksi yritetään saada kasaan, kuulostaapas helpolta...
Pala 1. Tekniikka
Lyhyet hypyt pitäisi saada toimimaan myös kovasta vauhdista, hitammin tultaessa Seci hyppää siistit hypyt ja kääntyy ja taipuu hypyillä, mutta kun tullaan kovalla vauhdilla ja suoraan Seci laskeutuu vasta metrien päähän hypystä.

Pala 2. Motivaatio
Tämä on varmaankin se suurin este, Secillä on kun paljon suurempi into mennä kovaa ja eteenpäin kun jarruttaa vähän ja kääntyä tiukasti. Osakseen palkkauskysymys, palkkaan aivan liian vähän käännöksistä ja liian yksipuolisesti. Tuon lelupalkkauksen kanssa olen vielä niin aloittelija ja vasta nyt alkanut oppimassa palkkaamaan edes vähän moni puolisemmin ja käyttämään palkkaa vahvisteena ja apuna. Nameilla olisi niin tuttua ja turvallista rakentaa kaikkea, mutta Secin kanssa moinen ei onnistu. Vähitellen pitäisi alkaa käyttämään vaan enemmän ja enemmän myös valmis palkkaa ja opetella kohdistamaan lelun heitot tiettyyn pisteeseen.

Pala 3. On ohjaaja ja ohjaus
Pitää opettaa/vahvistaa käskytystä ja ohjausta joka kertoo koska käännytään ja saada juurikin tuo motivaatio kohta kuntoon, jotta tuon käskyn totteleminen olisi super kiva juttu. Suhina=kevyt haltuun otto, valmistava käsky ja Seci= kunnon tiukka haltuun otto, saada mahdollisimman tiukaksi ja toimivaksi.

Eilen aloitin käännöstreenit keskityimme pääasiassa vain tekniikkaan. Lämmittelyjen jälkeen ensin hyppytekniikkaa. Kokeilin ruoka ajan takia jospa namit kupissa toimisi palkaksi, mutta ei lelu palkan piti olla. No pesukarhun raato jo odottelikin vuoroaan. Kolmella eri tekniikalla pääasiallinen ero oli palkkauksessa. Mitään suurta mullistusta ei tullut, mutta eiköhän tämä tästä. Loppuun kuvasin molemmat puolet, vasemmalle käännös tuntuu huonommalta, mutta videolta katsottuna se näyttää aivan samalta kun oikeallekin kääntyminen, taas vika ohjaajan päässä siis...

Tänään olisi sitten vielä luvassa juoksulenkki ja kropanhallinta treeniä yhdistettynä käskyn opetteluihin.

Polveni alkaa vihdoin ja viimein olla jo aika hyvässä kunnossa, hieman se vielä kipeytyy välillä, mutta on jo reilusti parempi. Pariin kertaan olen nyt päässyt juoksemaan pururadalla reilun 3km lenkin, mukavan kevyttä hölköttelyä rauhalliseen tahtiin, koirat tietysti juoksevat mukana. Lyhyt lenkkihän tuo on, mutta pääasia on nyt totuttaa tuota polvea vähitellen rasitukseen. Kovemmilla alustoilla tuo ei kestä vielä oikeastaan yhtään lenkin juoksemista.

Agirotu

Nyt on agirotu takana, eikä kyllä tulokset olleet aivan toiveiden mukaiset.

Perjaitain ensimmäinen rata, jonka tuomarina oli ranskalainen mies. Pääsimme alun kunnialla läpi sitten pyöräytin hypyn tyhmää kautta, jolloin linja puomille oli todella huono. No Seci ampui sitten puomille huonolla linjalla ja keikkui ylösmeno rampin ylös asti reunalla ja taitoskohdassa lensi alas putken päälle, no tuosta sitten hylky. Onneksi ei käynyt mitään ja mudi höyryisi heti uudestaan perään vaan puomille täyttä vauhtia. Taas kerran jaksoin olla niin tyytyväinen, ettei tuo koira ole mikään pehmo, joka pelkäisi estettä pitkään tuollaisen ilmalennon jälkeen, kuten monille on käynyt. No loppu rata meni hieman hutiloidessa, keskityttiin sitten vain pääasiassa kontakteihin. Pääsimme myös ensimmäistä kertaa sähköiselle pöydälle.

Perjantain toinen rata oli saman tuomarin hyppyrata. Tässä saimme myös alun hienosti, sitten mokasimme kepeillä. Ensin Seci pyyhäältää kepit väärältä puolelta ja kaksi kertaa kakkosväliin, no kolme kieltoa ja hylky, ensimmäistä kertaa saamme koskaan kolmesta kiellosta hylyn, ja vielä 3lk, ei olisi tätäkään ihan heti uskonnut. No loppu rata meni hienosti, teimme töitä ja kaarrokset pysyi kurissa, lopussa en ehtinyt suoran putken jälkeen tökkäisemään Seciä takaakierrolle, mutta hylkyhän meillä oli jo valmiiksi.

Launtaina aloitimme klo 8.00 open avo sm karsintaradalla, joka oli myös UPK rotumestaruus kilpailu. Mokattiin sitten kakkoshypyllä, oletin Secin tulevan tiettyä reittiä, mutta se valitsikin toisen. Kaarrokset paukkuivat, eikä koira tullut kunnolla käsiin. Puomi oli sentäs hieno stoppeineen. Puolesta välistä rataa seuraten pois.

Illalla oli sitten kv kilpailu, tällä kertaa tuomarina ranskalainen nainen, etenemä radalla oli 3,8 ja kaikki kontaktiesteet radalla. Puoli rataa meni puhtaasti, hieman laajoilla kaarroksilla, muttei nyt ihan hirveillä. Kepeillä sain taas Secin väärälle puolelle aloituksessa, mistä se nyt tuon on bongannut, viime perjantain mölleissä se teki tuon ensimmäistä kertaa ja nyt tarjosi koko ajan... Vitosen jälkeen lataus hieman tippui ja kaarrokset paukkuivat luvattoman pitkiksi. Puomi oli viikonlopun hienoin ja varma stoppi, sellainen niinkun sen tahtoisinkin olevan. Seuraava hyppy menikin sitten pieleen, en kertonut kunnolla että hypätäänkö ja mihin sen jälkeen, jolloin Seci joutui hyppäämään hirmuisen läheltä, huonosta kulmasta ja samaan aikaan arpomaan mihin suuntaan kääntyä, tästä hyvästä rima putosi. Plussana tuli vielä +1,61 yli aikaa, joka muuten otti aika koville, mutta pistetään, keppikorjauksen, kontaktien ja piiiiitkien kaarroksien piikkiin... Caciagi jäi parin sekunnin ja virheiden päähän, mutta ehkä ensi vuonna.

Sunnuntaina pääsin viimeistä kertaa kilpailemaan nuorten avo sm kilpailuihin, osallistuinkin sitten neljän koiran kera. Medeissä Seci meni taas alun hienosti, puomi oli nopea ja stoppi hieno, mutta mitäs sitten, Seci karkaa ilman lupaa ja syöksyy putkeen. Sitten menikin taas fiilis ja juostiin rennosti rata läpi, aika olisi ollut hieno, mutta mitäpä sillä nyt tekee hylyn jälkeen. No lapinkoirat pelasti päivän, Soica nuorten svo sm hopeaa ja Jäbä samasta kisasta pronssia. Soican kanssa aloitin kuusi vuotta sitten junnuissa, ja nyt Soica jää ansaitulle eläkkeelle ja siirtyy vain koko päiväiseksi harrastelijaksi. Soicalla on hieno ura takana sen saavutuksiin kuuluu mm.
Maxi 3lk
Junior avo sm 3 -06
Junior sm 3- 06
Junior avo sm 2 -07
Junior Suomen mestari agility -07
Junior Suomen mestari toko -07
Junior avo sm -4 -08
Nuorten avo sm 2-10
Nuorten avo sm 2-11
Piirimestaruus joukkue 2- 07?
Lappalaiskoirien rotumestaruus -07
Nuorten cup voittaja -09
Nuorten cup voittaja -10
Seuramestaruus -3 07?


Soica 2007 juuri 2lk nousseena.

Nyt kun ei ole vielä nettiin ilmestynyt Secistä agirotukuvia niin tulee kuva Secistä Latvian näyttelyssä, kiitokset kuvasta Joel Kuhlmannille Ranskaan.

Viidakko elämää...

Pihalampemme uusi asukas Hippo Hibo.


Nyt olemme parina päivänä treenanneet agilityä kotona, 2by2 teki tehtävänsä ja Seci kepittää kunnon apinanraivolla ja hyvä asentoisesti.Kontaktit ovat kivan täpäkät ja vapautukset olleet hallitun tuntuisia.


Karvattomalle otukselle on jo hieman tullut turkkia, mutta aika bikini kunto vielä vallitsee. Secin karvan pituus on yleensä lähemmäs 7cm ja nyt turkin pituus on vähän alle 4cm. Kuvissa moinen karvottomuus ei nyt ihan näy.

Mutta jos verrataan Riikassa otettuihin kuviin, jossa ei kylläkään aivan täydessä turkissa olla.


Eilen vastoin ajatuksiani kävin Secin kanssa juoksemassa open class rataa kouvolassa. Kasvihuoneen lämpömittari näytti reipasta +40 joten ei ainakaan tullut kylmä. Ohjaaja taas mokaili, ei ohjannut loppuun asti ja kiirehti keppilähetyksissä. No parin yrityksen jälkeen nollaa pukkasi. Olisi ollut kiva hioa hieman pidempäänkin, mutta lämpötila hillitsi kyllä treeni intoa.

Huomenna onkin sitten suuntana agirotu. Hieman tai oikeastaan paljonkin ärsyttää järjestäjien takia. Nuorten avo sm maxeja on ilmoitettu 6kpl joista kolme on minun, niin eikös he ole pistäneet lähtöjärjestyksen niin, että neljästä viimeisestä koirasta kolme on minun. Edellisvuosina monen koiran kanssa juokseminen on onnistunut hyvin ja järjestäjät ovat ajatelleen kilpailijoiden parasta ja laittaneet koirat niin ettei kukaan joudu peräkkäin juoksemaan. S.posti vastaukset vielä kruunasi koko homman, harmillista että järjestäjät voivat onnistua pilaamaan hyvän tapahtuman.

Kilpajuoksu pesukarhun raadolle

Näin kesäaikaan yötreenit on ehkä parhainta. Ei ole kuuma, eikä pimeää, vaan juuri sopivan viileää ja silti valoisaa. No työssä käyvänä tälläiset harrastukset pitää harmikseni jättää vain viikonlopuille, mutta nyt on onneksi viikonloppu, joten vähän jälkeen klo 23. alkoi treenailut. Tuo on kyllä aikainen aika viime kesään verrattuna, jolloin lomailin lähes koko kesän ja tätä pystyi harrastamaan keskellä viikkoakin, mutta kyllä tuohonkin aikaan alkoi olla sopivan viileää, ainakin päivän lämpötiloihin verrattuna.

Alkuun kontakteja lauta mäki yhdistelmällä. Hienon tasaisia suorituksia, vaikka itse vaihtelin paikkaa. Keinu projekti jatkui, teimme pentutreeniä, jossa totuteltiin keinahdukseen, tämä nyt oli pääasiassa noita Dimpsuja varten, jotka edustavat perheemme keinupelkureita. Seci teki hurjan innoissaan, eikä tuosta ainakaan haittaa ole. No teimme me sitten kunnonkin keinua. Ensimmäistä kertaa tajusin käyttää keinulla hyödyksi Secin kilpailuviettiä, pesukarhun raadolla, joka on alunperin näyttänyt tältä http://findogs.planeetta.com/kauppa/product_details.php?p=1282 mutta sattuneista syistä se ei näytä enään läheskään tuolta, eihän siinä ole kun pari solmua ja silti se on hieman riekaleina. Juu, mudi on kiva koira kun treenilelut kestävät sievän näköisinä siihen saakka kun se saa sen suuhunsa, mutta onneksi noita voittaa joka paikasta tuokin on palkinnoksi saatu. Patukat ja narulelut ovat hieman pidempi ikäisiä leluja. Raato keinun päähän, seuraamista pois päin, lupa ja kilpajuoksua lelulle. Useimmiten Seci voitti, mutta onneksi vastakilpailiana ja tuomarina pystyin välillä hieman fuskata ja saada napattua lelun ennen Seciä. Tuli muuten todella nopeita ja hienoja keinusuorituksia. Treenien loppuun vielä ylösmeno kontaktitreeniä kaarien ali, Seci on taas alkanut pomppia hirmuisen korkealle ylösmenoilla, varsinkin puomilla, joten pieni muistutus on ihan paikallaan.

Jotenkin harmillista, että olen vasta nyt kun Seci on 3v alkanut oikeasti ehkä vähän oppia työskentelemään sen kanssa ja kouluttamaan sitä sille parhaiten sopivalla tavalla, ja käyttämään noita sen "juttuja", kuten tuota kilpailunhalua hyväksi. Pentukoulutuksen ongelma kohdat, joita on vuosi tolkulla karsittu pois, tuntuu nyt sitten ihan hyviltä jutuilta. En sitten tiedä, jos vain oltaisi jatkettu pentu aikaista kilpajuoksua agilityradalla ja räitty kaikki esteet täysiä välittämättä turvallisuudesta tai mistään muustakaan, menty vaan pirun kovaa, missä kunnossa tuo koira olisi tai olisikos sitä enään. Nytkin kun on ollut tilanteita, jossa olen silmät joutunut sulkemaan ja avatessani toivonut, ettei näky ole karmea, sen verran hienoja tempauksia ja ilmalentoja Seci on esteillä kokenut. Soican kanssa reilun 7 vuoden agilityuran aikana on kerran tai kaksi käynyt esteillä jotain vaarallaista. Seci on 3v ja lähes kerran kuussa tuo tekee vaarallisia itsemurha yrityksiä agiltyradalla kun yrittää mennä mahdollisimman kovaa, eikä suorista linjoja ajoissa. Vielä ei ole mitään käynyt ja toivon ettei koskaan käykään. Ehkäpä nyt hieman vanhemman ja viisaamman mudini kanssa noiden vanhojen ongelmien hyödyntäminen voi jotenkin onnistuakkin ja ne saadaan käännettyä hyödyksi, tai sitten kuukauden tai parin päästä lyön taas vaihteeksi päätä seinään kuinka pahasti taas vaihteeksi mentiin metsään. Mutta sitähän tämä on, ja loppujen lopuksi pääasia on, että tuon koiran kanssa tekeminen on vaan niin yksinkertaisen hauskaa, ettei siitä millään hinnalla luopuisi.

Mölleilyä.

Eilen kävimme sitten möllikisoissa, jotka menivätkin sitten jopa liian möllillisissä tunnelmissa. Secin nesteytys meni nyt nappiin ja viilennys aikataulu, eikä kuuma ilma viennyt muualta kun ohjaajalta energiat, Secillä olikin energiaa ja intoa hieman jopa liikaakin. Rata oli yksinkertainen, hieman jopa liian yksin kertainen kun jäi oikea fiilis saamatta, heti taas huomasin, että kun rata on helppo, ohjaus pehmenee ja sieltä puuttuu tiukkuus. Kisafiilis jäi myös selvästi saamatta, kun pääasiallinen tarkoitus oli vain tulla treenaamaan.

Rata näytti suunnilleen tältä:


5 oli tarkoitus tehdä pakkovalssi, 4 putkeen lähetys meni vähän pitkäksi ja tuli hirmuinen kiire, olisin kyllä ehtinyt tehdä kunnon pakkovalssin, mutta nyt meni säätöpyörimisiräpiköinti huitomisliikkeeksi, juu Seci on onneksi moiseen tottunut ja teki aivan oikein. No sitten oletin Secin hakevan kepit ilman kunnollista käskytystä ja ohjausta ja lähdin vain juoksemaan, Secihän tuli mukana ja sitten sai käskyn vasta keppien kohdalla, jolloin haki ne väärin päin. Sinäinsä ihme Seciltä joka on suht varma ollut noissa keppihauissa, vain 2 välin kiusa on ollut. No uusi yritys samasta paikasta, kierroksilla oleva koirahan ei kuuntele vaan sukeltaa taas samasta kohdasta sisään. No koira sivulle ja vähän kauemmas ja rauhoittumisen jälkeen uusi yritys kepeille, ja nyt haku onnistuikin ihan hyvin. Loppu rata menikin sitten vielä lössömmin, A:lla seisottelin tarkoituksella hieman pidempään. 14 riman sain alas ihme kumartelu huono haltuun otto systeemillä. No nyt on moiset tyhmät virheet tehty pois alta ja agirodussa voidaankin sitten tehdä vain nollia.

No kävimme sitten vielä kasvihuoneen puolella, joka ei kyllä treeni käyttöön hirmuisen hyvin sovellu näin kesä kuumassa. Teimme A:ta ja keinua, jonka jälkeen rengas. Sieltä sitten lähetys kepeille hallin toiseen päähän, aluksi Seci huusi ja juoksi vaikka ei bongannutkaan keppejä ennen kun lähempänä, silti jaksoin juosta kovaa eikä ruvennut epäilemään ettei täällä mitään keppejä ole.Muilla kerroilla haki sitten täydellä vauhdilla kepit ja pujotteluasento oli hyvä, vaikka jäinkin taakse. Avokulmaa pari kertaa tyhmänä näytin jostain syystä vastakkaisella kädellä kepit, jolloin sain secin hakemaan taas kepit väärin päin, koiran puoleisella kädellä näyttäessä keppi haku meni oikein. Olen näköjään liikaa alkanut varomaan sitä 2 väliin menoa ja painamaan, jolloin saan Secin tuonne väärälle puolelle.

Mutta pääasia, että minun viime kirjoituksessa kuuman herkäksi sanomani pikku mudi, kestää ja jaksaa tehdä kunnon treenit, kunhan sen vaan saa nesteytettyä kunnolla, ja viilennysloimi auttoi varmasti myös asiaa.