Tuhannen ja yhden toiston päivä

Tänään suunnattiin taas kausalaan, vuorossa oli tokotreenit. Alkuun pääsi Soica pentu, mihin minä uutta koiraa kaipaan kun vetsku käyttäytyy kun pieninkin pentu. Tyyppi on lopullisesti seonnut, ja käyttäytyy aivan kuten pikku pentuna. Pohdittiin johtuuko tuo siitä kun vahva johtaja Atzo on poissa, ja Soica on taas vapaa tekemään mitä lystää, Atzon mielestähän kaikkien tuli käyttäytyä sivistyneesti ja vain se sai pitää omaa showtaan. Pappa koira oli niin hieno pomo, nythän ei ole muuta pomoa kun Seci, joka käyttää valtaansa pääasiassa muiden pompotteluun kuten teki aikaisemminkin. Soican kanssa hetken verran treenailuja ja pallon heittelyä, joka kuuluu niihin asioihin mitä on viimeksi pääasiassa leikitty pentuna.


Tekstiä piristämässä kuvia kesän Latvian matkalta, Atzon kuoleman johdosta jäi suurin osa kuvista julkaisematta, joten niitä pyörii nyt näissä jutuissa.

No sitten Seci vuoroon. Alkuun noudon pitoja, hieman meinasi tulla pureskelua kun Seci ei ehtinyt tottua tilanteeseen. Tiesin jo valmiiksi että jos ota Secin suoraan autosta keskelle koiria ja tökkään kapulan suuhun, lopputulos ei ole paras mahdollinen, mutta pääsinpäs huomauttamaan pureskelusta ja palkkailemaan sitten kunnon pidot. No sujui hyvin, ja Seci innokkaasti otti kapulan suuhunsa. Seuraavaksi leikittiinkin hihnassa ja tehtiin lähtöjä, kivasti lelu palautui kun palkkailin namilla ja jatkoin leikkiä, tietysti tuo hihna vaikuttaa aika paljon asiaan, mutta jatketaan harjoittelua. Sitten siirryimmekin A:lle tekemään kontakteja, joita väkerrettiinkin sitten kauan naksuttelin ja aina 2on2off nostin taas ylöspäin, jolloin ei tullut vapautus säätöä mukaan. Vapautukset mukaan ja sitten hypyttelyä sivusta. Tässä vaiheessa meni viimeistäänkin tämän päivän sadan toiston raja rikki. Koko A:ta niin että jäin itse taaksepaikoilleni, hyvin juoksi alas asti ja sitten vasta rupesi katselemaan minuun päin. Samat satsit sitten toiseen suuntaan mentäessä ja nyt pitäsi olla hyvä kertaus tehty sunnuntain kisoja varten.


No oltiinhan me tokotreeneissä, joten loppuun otin seuraamispujotteluradan, jossa oli leluja, makkaraa, kissanruokaa ym. kiinnostavaa. Eka lelu on vaikea, mutta sitten kun Seci lähti seuraamaan, ei se edes huomannut maassa olevia häiriötä mahti likka.

Pentupäivityksiä taas sen verran, että taitaapi sittenkin olla mudi ainut vaihtoehto, tuo toisen rodun pentue jota olen kuolannut peruuntui harmillisen ja erittäin yllättävän luonnetesti tuloksen takia. Nyt pitää sitten toivoa, että Seci saa pikku siskonsa.