sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Potkuja pentusuunnitelmiin.

Subrén pentusuunnitelmat tuntuvat vihdoinkin hieman etenevän. Uroksen etsintä projekti on ollut mitä hankalin ja stressaavin, samalla hyvin silmiä avaava rodun todellisesta tilasta niin sairauksien kun suuren sisäsiitoksenkin puolesta, harmillisesti nämäkin usein liittyvät toisiinsa ja esimerkiksi epitapauksiin liittyvät koirat ovat madatoreja, jotka pomppivat esille pienenkin sukutaulun selaamisen jälkeen. Kyllä tässä on harmaita hiuksia nuorenkin naisen päähän saatu ja niin moni hyvä suunnitelma on kaatunut milloin mihinkin asiaan. Nyt onneksi vaikuttaisi, että Subrélle olisi nyt oikeasti alustavasti sulho valittuna.

Kun aloitin uroksen etsintään oli minulla pitkä lista millainen uroksen tulisi olla, paljon ominaisuuksia jotka täydentäisivät Subréa, suuret vaatimukset suvun terveydestä ja tähän päälle kasa ulkomuodollisia toiveita. Pian sain huomata, ettei millään löydy tätä unelmien prinssiä. Niinpä ei auttanut kun ruveta pohtimaan mitkä ominaisuudet ovat oikeastikin niitä tärkeitä.

Urosta valitessa olen laskenut monenmoisia indeksijä ja todennäköisyys prosentteja, tehnyt tilastoja ja haalinut tietoa, päälle sitten laskenut, laskenut ja laskenut. Monet kasvattajat ovat joutuneet häiriköinnin kohteeksi ja lämpimästi kiitän kaikkia vinkeistä ja tiedoista. Itse projektin parissa olen jo oppinut niin paljon uutta ja avartavaa, tämä on syventänyt hurjasti tietoja mudi suvuista varsinkin jo edesmenneiden koirien osalta, joista ei niin helposti löydykkään tietoa, mitä nykypäivän ongelmista. Mudien ollessa sairauksien osalta harmillisessa tilanteessa, olen joutunut vakavasti pohtimaan mitä tahdon sukutauluuni ja kuinka lähelle. Samalla tarvitsee paljon lähdekritiikkiä ja selvittää asioita myös monelta kantilta, jotta tiedosta saisi mahdollisimman oikean kuvan.

Tässä vaiheessa kävin parinkin eri urosten omistajien kanssa keskusteluja, osa oli suomalaisia ja osa muista pohjoismaista. Yhtä suomalaista urosta pohdin pitkään, mutta sittemmin äitini herätti minut muistuttamalla, etten ole ikinä pitänyt kyseisestä uroksesta ja sen vetämättömästä luonteesta. Tämä oli totta, joten päätin suosiolla jättää uroksen pois harkinnasta. Pari muuta urosta kaatui terveydellisiin syihin ja sitten löytyikin kivan oloinen ensi keväänä 12 vuotta täyttävän uroksen. Tämä ihana medi kokoinen musta uros vaikutti oikein hyvältä, mutta suvussa oli paljon purenta vikaa ja lopullisen päätöksen uroksen käyttöön toi huono sperman laatu, ei olisi ollut järkevää lähteä edes yrittämään ulkomaille asti kun elävää tavaraa ei ollut enään riittävästi. Ja niin taas olin lähtöpisteessä ja hermot riekaleina.

Äskettäin syntyikin sitten unkarissa ihana pieni pyörremyrsky, joka muuttaa Suomeen helmikuussa. Olin kyseisen pentueen pennusta haaveillut ja yllättäen löysinkin sille mitä parhaimman kodin. Niinpä varasin uros pennun ja paria päivää myöhemmin pikku mies putkahti maailmaan. Tämä vaikutti paljon myös Subrén uros valintaan, suunnitelmissa kuin olisi pikku hurjaa käyttää Subrén pennulle.

Mutta pennun syntymä ei auttanut loppujen lopuksi itse uros ongelmaan. Pohdin jo koko astutuksen siirtoa parilla vuodella, jotta voisin käyttää kys. pentua, mutta silloinkin joutuisin sitä käyttämään nuorena, ettei Subré ehtisi liian vanhaksi ensi synnyttäjäksi muiden syiden ohella, miksi Subré olisi tarkoitus astuttaa seuraavasta juoksusta.Sittemmin sukutauluja selaillessa törmäsin urokseen, jota en värin vuoksi ollut aikaisemmin ajatellutkaan. Olen aina ollut vastaan värin vuoksi tehtyjä yhdistelmiä ja värin pitämistä suurena kriteerinä jalostusvalinnoissa. Heräsin, sitten ajatukseen, että itsehän olen myöskin pitänyt väriä (joskin mustaa) kriteerinä, ja miksi hylkäisin uroksen vain sen värin vuoksi.

Tietenkin uros myös periyttäisi todennäköisesti tiettyjä ominaisuuksia ja tässä vaiheessa tuli pohdittua, minkälaisia tyyppisiä pentuja todellakin haluan. Tässä kohtaa aloin pohtia, mihin käyttöön ainakin oma kotiin jäävä pentuni tulisi ja mitä ominaisuuksia sitä kautta haluaisin eniten, myös mikä Subréssa on parasta. Agilityn ollessa meidän päälaji päätin asettaa käyttöominaisuudet tässä yhdistelmässä ulkomuodon yläpuolelle, toiveissa onkin pentueellinen harrastuskoiria eri lajien pariin.


Olen aina ollut "hyvä" arvostelemaan muiden yhdistelmiä ja kaikki omanikin ovat olleet suuren oman arvosteluni kohteena. Suurin kriteeri yhdistelmässä onkin, että siitä jää minulle itselleni pentu kotiin, joten tahdon uroksen olevan ehdottomasti sellainen josta voisi kuvitella ottavani pennun  myös muussa tilanteessa. Lähes kaikki terveyteen liittyvä on laskettu prosenteiksi ja ennen kaikea määrittelin jo valmiiksi lukemat mitä yhdistelmä ei saa ylittää. Tältä osin yhdistelmä läpäisee vaatimukset, vaikkakin joudun parissa kohtaa nielaisemaan kerran ja tyytymään kohtalooni, että siellä on pari koiraa, jotka voisin sieltä poistaa, mutta samaan aikaan joudun ajattelemaan, etten muuten oikeasti löydä koiraa jolta ei löytyisi suvustaa koiria, joista en pidä, joten on vain löydettävä tapaus, jolta löytyy muiden ominaisuuksien lisäksin niitä vähiten.

Valitun sulhon tiedot päivittyvät sivuille lähipäivinä.

Ei kommentteja: