Lomailua

 

Olemme saaneet viettää ansaittua kesälomaa viimeiset 1,5viikkoa. Loma on mennyt vallan mukavasti pääosin surkeista säistä huolimatta. Ennen lomaa olimme työpaikan puolesta esiintymässä KoiraMarssi 2016 tapahtumassa kävelykatu Manskilla. Subré esitteli Nose Workiä ja Seci kirmaili extempore agilityesityksessä, kun aikatauluun suunniteltu esiintyjä joutui perumaan tulonsa. Molemmat lika toimivat hienosti suuresta ja koiramaisesta yleisöstä huolimatta.

 

Tapahtuman jälkeen pyörähdettiin enää vain pari kertaa töissä ja sitten aloiteltiin kauan odotettu loma. Loma aloitettiin ihan täysin toimintavapaalla päivällä sohvalla makoillen, mutta heti seuraavana aamuna sitten pakattiinkin reissukamat Karitan& Flingan  autoon ja otettiin suunnaksi Turku & mudien agilityleiri. Puhelimeni navis ohjeisti meidät ystävällisesti kunnon maisemareittiä pikku kylien läpi perille. Perjantaina ei leirillä ollut sen kummempaa ohjelmaa, joten iltapalan, lyhyiden omatoimitreenien ja koirien pellolla juoksutuksen jälkeen laumamme hiljeni nukkumaan.

Flinga

Lauantai alkoi ikävän sateisessa säässä, mutta ei auttanut kuin lähteä aamupalan jälkeen sadevarusteissa kentälle radanrakennukseen. Kouluttajana koko viikonlopun oli meille ihan uusi tuttavuus Esa Lehdistö. Rata oli hyvin tekninen pyöritys, olisi ollut kiva päästä liitämään sitä osaavalla koiralle, mutta leirille olin ilmoittanut vain pennut ja Subré poti vielä edellisviikolla satuttamaansa tassua. Lauantaina Vip pääsi ohjattuun koulutukseen. Herran järkytykseksi sen pallo annettiin kouluttajalle ja Karita tuli pitämään sitä lähtöihin ettei tarvitse paikallaoloa miettiä, hieman meni herralla herne nenuun, mutta päätti kuitenkin tehdä töitä siitä huolimatta. Ensin treenattiin takaaleikkausta, jossa Vip viipotti hienosti menemään. Sitten tehtiin pakkovalssia ja sen merkkausta, jonka Hipsteri bongasi nopeasti. Viimeisenä harjoituksena vielä valssihässäkkää, jossa pikku herra alkoi olla jo sen verran väsynyt, ettei oikein ottanut ymmärtääkseen puolen vaihtoja. Kovinkaan paljon emme koulutuksesta irti mitään uutta saatu, mutta ainakin vähän potkuja että pitäisi alkaa humputtelujen lisäksi oikeasti kouluttamaan pennuille teknistäkin osaamista, Vipin ja Zetan aksat kun ovat painottuneet vauhtiin ja sujuvuuteen ja "tavis" käännöksiin. Iltapäivä meni hupsistupsis päiväunien merkeissä, no lomalla pitää välillä nukkuakin. Illalla ehdimme kuitenkin vielä treenata pikku treenit kaikille.

Vip c. Marika Vähämaa

 

 

Sunnuntai koitti valitettavan sateisena myöskin. Tällä kertaa oli vuorossa hieman vauhdikkaampi rata, jossa oli paljon putkijuttuja. Zeta pääsi nyt hommiin ja kun sain juuri kouluttajalle valitettua että se menee herkästi löntystely vaihteelle enkä ole sitä saanut kunnolla sytyttettyä lajiin,  niin Zeta päättikin sitten treenit läpi hyvällä sykkeellä ja vauhdikkaasti. Malinöös on myös alkanut löytämään kropanhallintaansa ja taipui kauniisti tiukoissakin kurveissa, eipä olisi uskonut kuukausi sitten että sen kanssa tehdään vauhdista pakkovalssia jne. Heti meidän treenin jälkeen olikin sitten lounas, jonka jälkeen meidän lauma joutui jo lähteä pitkän ajomatkan vuoksi kohti kotia. Leiri oli Zetalle ja Vipille ensimmäinen ikinä, mutta hyvin ne sopeutuivat oloihin ja ottivat tapansa mukaan hyvinkin rennosti unta sängyssä kintut kohti kattoa.

Maanantain vietimmekin sitten kotosalla, illan mondioring treenejä lukuunottamatta. Sen verran kuitenkin teki mieli ottaa lomasta iloa irti, että päätin kysäistä Zetan emän,siskon ja veljen Miia omistajalta olisiko heidän treeneihinsä mahdollista tulla kuokkimaan. Aikataulut sopivatkin sitten hyvin yhteen ja niin lähdimme tiistaina kohti Jyväskylää. Ennen malinoisohjelmaa piti toki poiketa Tiinaa  kennel Mustapippurissa moikkaamassa. Samalla näin pitkästä aikaa ihanaa Ässääni, kyllä vaan sydän sulaa sen koiran kanssa. Ässälle on tulossa kuukauden päästä sen toinen pentue Mustapippurin Hiuskiinne "Valo":n kanssa, mikäli mudin pentu kiinnostaa suosittelen olemaan yhteydessä Tiinaan :)


Suonenjoelta ajeltiinkin sitten Lievestuoreeseen tottistelemaan Zetan emän, siskon, veljen sekä kahden sakemannin kanssa. Oli kiva nähdä Zetan emä "työssä" sekä sen sisarusten tekemistä. Zetakin pääsi kentälle tekemään seuraamista ja noutoja. Seuraamisessa oli paikoitellen edistämistä ja henkilöryhmässä meinasi kontakti pudota, mutta muuten oikein nättiä työskentelyä. Nouto menikin sitten ensin ihan harakoille kun neidin piti käydä kapulaa esittelemässä kaikille tuonnin sijaan...Toisella kerralla Zeta muisti jo kunnolla tehtävänsä. Subré pääsi tekemään pätkä varsin keulivaa seuraamista ja eteenmenon lähtöjä, hieman meni neidillä lujaa...

Zetan emä Tulikuuma Uuni "Mokka"

Yöksi pääsimme Miialle, jonka kanssa jutellessa ilta meni myöhään yöhön. Oli hauska kuulla Zetan pikku pentuajasta hänen luonaan ja lukea sen aikaisia muistiinpanoja, kuinka Zeta oli ensimmäinen pentulaatikosta karannut, kiukutteleva, dominoiva ja rohkea neiti.

Zetan veli TulikuumaZunami "Otto"

Keskiviikko aamusta lähdettiin jälkipellolle. Jälleen kannatti valittaa kuinka Zeta kiskoo hulluna jäljellä eikä rytmistä ole tietoakaan, koska toki Zeta päätti näyttää, että osaa muuten jäljestää oikein kauniisti. Parilla nyppäisyllä mentiin jo pitkiä pätkiä liina löysällä, suht hyvin rytmissä tyhjiä askelpätkiä myöten. Jäljen jälkeen vielä suunnattiin uudestaan tottiskentälle se kun osui sopivasti meidän kotimatkan varrelle. Nyt jo aurinko paistoi ja kenttä oli sopivan kuiva, joten Subré pääsi tekemään esteitä. Sub oli taas kuin ilmaan lähdössä eikä oikein keskittynyt. Esteet olivat jostain syystä Subrélle vaikeita, alkuun se juoksi hypystä ohi sen näköisenä että varmasti käskettiin tekemään tasamaanoutoa. Seuraavilla kerroilla se muisti hypätäkkin, kerran ikävästi kolhaisten itsensä esteeseen. A:lla oli alkuun rimakauhua, Sub on tottunut pinnaltaan erilaiseen A:han eikä ensimmäisellä käskyllä tehnyt muuta kuin hyppäsi A:ta vasten. Seuraavilla kerroilla tuli ihan ok:ta noutojakin. Lopuksi tehtiin kuitenkin vahvistusta pallon kanssa, kun koiruus oli vieläkin epävarman oloinen. Hieman epäilen Subrén olevan jumissa, Zeta kun törmäsi Subreen viime viikolla ikävästi kovasta vauhdista ja kun kipeytyi viime viime viikon tiistaina (jäljellä keppi viilsi varpaanvälin auki) Vielä ennen kotimatkaa Zeta pääsi tekemään purujen hallintaa ja saatiinkin hyviä vinkkejä joita kokeilla. 

Zetan sisko Tulikuuma Zalama"Mila"

Oli hurjan kiva nähdä Zetan sukua ja päästä treenaamaan ihan uudessa porukassa. Toi taas uutta intoa ja näkökulmia treenaamiseen. Torstain vietimmekin jälleen mudi seurassa kun Flinga tuli Kouvolaan agilitaamaan. Vielä on pari päivää lomaa jäljellä, jonka vietämmekin ihan kotona sunnuntain Lappeenrannan piirimestaruus agilitykisoja lukuunottamatta.