Se on pienestä kiinni

Huh, mikä viikko takana, hulluna otin liikaa töitä vastaan laskematta kuinka monta tuntia saan raataa siitä hyvästä. Loppusaldona olikin sitten 58,5h, päivät alkoivat kahdelta yöllä porrasjumpalla eli lehdenjakoa ja loppupäivä sitten vaihtelevasti pitkin päivää siivous hommia, kyllä opiskelu motivaatio vaan kasvaa kasvamistaan kun tämän raadannan rinnalla alkaa koulunpenkki olla varsin houkutteleva. Mutta ehdittiin me tehdä muutakin kun olla töissä tiistaina pyörähdin aksatreeneissä kausalassa Subrén ja Icun kanssa. Torstaina kouvolan agissa ottamassa parit lähdöt ja perjantaina tokotreeneissä pitkästä aikaa. Yhden pikaiset pihakepittelytkin kuuluivat ohjelmaan, joten koiruudet olivat varsin tyytyväisiä. Subré on ollut yöllä töissä mukana  ja osoittanut niin hienoa käytöstä, että olen paikoitellen ihan pohtinut, että joku olisi koiran vaihtanut. Jostain se on oppinut niin hienot käytöstavat ja terävyys on korvaantunut itsevarman rauhallisella käytöksellä.

No onneksi oman seuran kisat paljastivat, ettei kukaan ole Subré vaihtanut. Ekalla radalla taas kerran itse pilasin lähdön nykimisillä, mutta palautin neidin sitten takaisin lähtöön, jossa se pysyi sitten tietenkin hyvin kun en enään jännittänyt. Toisella radalla olikin sitten koiran sijaan naton ohjus, tarkoituksella tehtiin hallittu lähtö niin, että sanoin pari seuraavaa estettä pitäen neidistä kiinni ja annoin luvan ja laskin irti, sitten vaan sai pinkoa koiran perässä ja menikin parin esteen jälkeen vähän kurvi pitkäksi, josta kielto, jonka korjasin. Jatkettiin sitten eteenpäin, mutta kepeille ajoin niin pahasti päälle, että sain Subrén 2. väliin ja sitä korjatessa koiruus karkasi muristen putkeen.

Secin vuoro olikin sitten tänään. Ekalla radalla ei tulostasolla juhlittu missään luokassa ja mekin lähdettiin asenteella, että pakko tulos ja palkinnot kotiin. No kepeiltä sitten 2. väliin kun rynnin itse pimeässä kulmassa liian nopeasti eteenpäin ja puomilta Seci lähti sivuun, josta toinen vitonen, mutta 10 riitti 2. sijaan, joten muumimuki tuli kotiin viemisiksi.

Toisen radan ratapiirros noin ulkomuistista piirrettynä, tuomarina Tuija Kokkonen

Rata tuntui hyvin mielenkiintoiselta, joten innolla lähdettiin koittamaan onnea. Alkuun menin puomille asti kutsumaan, jolloin Seci teki hyvän puomin alastulon, josta jatkettiin vauhdilla eteenpäin. A:lla otin riskin ja juoksin oikealta puolelta juoksukontaktilla läpi ja Seci kääntyi kivasti takaaleikkauksella hypyltä oikeaan päähän putkeen, vautsi me onnistuttiin. Sitten kiirellä kepeille ja sylkkärillä sain Secin osumaan oikeaan paikkaan. Mutta tietenkin kun nämä onnistui niin sitten lähdin juoksemaan jo kohti 17 hyppyä ja oletin Secin tulevan perässä suoraan ja S olikin hyvällä linjalla tulossa rengaalle, mutta viime hetkellä päätti tulla ohi ja juosta suoraan putkeen, aj aj aj , otti niiin paljon päähän... Tehtiin sitten A:n stoppikontakti hylyn jälkeen pohjaksi ensi viikonlopun sm karkeloita varten ja luikittiin häntä koipien välissä pois. Saatiin me sentään kommentti Tuijalta, että neiti viitsi sitten nyt tehdä kontaktit huolella, kummalle lie kommentti osoitettu ;) Ja pienestä se on kiinni, mutta hieman epäilen, ettei sitä pientä saada ikinä pois ennen Secin eläkeikä tulee kohdille...
Hyppäri menikin sitten sähläykseksi, pari koiran hukkausta ja muuta....

Kivat oli kisat ,hyvä tunnelma ja saatiin me sentään palkintokin mukaan. Vauhdista ei ole kummallakaan pulaa , rimat pysyivät ylhäällä ja kontakteille osuttiin enemmän kun jätettiin osumatta. Nyt neljä päivää töitä ja sitten kesälomareissu med Karita & ärrierit, tällä kertaa Sm kisoihin Tampereelle, parhautta ja kovaa vatsalihas treeniä tiedossa...

Ajantappo päivitys

Pääsykoe kirjalta pakoon päivättämään blogia, kuulostaapas taas hienolta, mutta hyvä ottaa vähän väliaikaa lukemisesta, eikä blogikaan jää ihan niin kovasti laahaamaan perässä. Reilu viikko on vietetty kaverin kahta corgia ja sakemanni vetskua hoidellen Kuusankoskella. Subré pyöri osan aikaa mukana ja taas kerran pääsin toteamaan tuon otuksen loistavaa sopeutumiskykyä kun neiti kotiutui hetkessä ja sujahti corgien seuraan ongelmitta ja ettei niiden säheltämiseen saa lähteä kuumumaan. Nopeasti maalaistollo oppi myös, että toiset koirat ja ihmiset ohitetaan sivulla seuraten ja hakeutui loppuviikosta jo itse vapaanakin vierelle häntä tuhannesti vispaten.

Rakkautta, hulluutta, draivii <3

 Viime viikonloppuna kävin Secin kanssa kisaamassa Kotkassa agilityä. Kouvolassa aamulla paistoi aurinko, mutta Kotkassa ilma oli hieman ällöttävän viileä ja ajoittain tihkuinen. Flink hoidokki pääsi mukaan hengailemaan, josta oli oikein onnellinen uskoessaan kaikkien ihmisten ja koirien tulleen katsomaan häntä. Ensimmäiseksi oli vuorossa agilityrata, mikä oli oikein kivan oloinen takaakierto takaakierto ja pari takaakiertoa lisää rata. Heti alkuun Seci tuli puomilta vinosti läpi mistä vitonen, pientä pelastelua pari estettä, jonka jälkeen sain rytmistä kiinni. Loppupuolella kuitenkin A:sta vauhdilla läpi ja sen jälkeen rynnistys väärällä hypylle josta hylky. Seuraavanakin oli agiltyrata, joka oli yhtä putken jälkeen koiran hukkausta lukuunottamatta kivaa menoa, tietenkin hukkauksen aikaan yksi ylimääräinen hyppy, mutta muuten rata ja kontaktit toimivat hyvin. Hyppäri oli viimeisenä ja maaliin tultiin nolla ajatuksella, mutta sitten räikeästä jarrutus tahdin muutoksesta oli käsi noussut välistä vetoon tullessa.

Hoitokoira: Kotti 14 saksanpaimenkoira, corgit Tsäpä & Flink

Subré & Flink metsälenkillä

Tiistaina päästiinkin taas agilitaamaan, tällä kertaa unkarilaisen oppiin kun Zsofi Biro tuli kouvolaan kouluttamaan. Samalla tavattiin hänen nuori ihastuttava mudi  Köves-bérci Betyár Falat "Kaija", joka on tuon tuontipentu Madon serkku. Rata oli persjättöjen luvattu maa, ja sai juosta oikein urakalla. Viisaana olin vielä tietenkin molemmat tytöt tökännyt koulutukseen, joten loppussa alkoi olla jo aika tuskaisaa kuumassa kasvihuoneessa juoksentelu.

Ei mitään

Me ei olla oikein tehty viime aikoina mitään ihmeellistä. Päivät kuluu kulumistaan lenkkeillään ja leikitään, joskus käväistään treeneissä, jotka ovat sujuneet kivasti. Mihinkään ei olla oikein tarkemmin panostettu, tokoa ei olla tehty ainakaan kuukauteen, pari jälkeä on sentään saatu ajettua läpi. Koirat vaikuttavat tyytyväisiltä makoillessaan auringossa, joten sitä suurta treeni intoa odotellessa. 

Subré aloitti uintikauden

Kouvolassa käytiin kisaamassa oman seuran kisat. Aamupäivän neidit istuivat autossa ja itse kuuluttelin 1lk läpi. Subrén olin ilmoittanut kisamaan, jotta juoksut alkaisi, mutta eipä näy vieläkään joten kisaamaan jouduttiinkin. Neiti oli koko aamun kerännyt voimia autossa eikä puuaksakaan sitä kovinkaan rauhoittanut. Ekalla radalla vapautti itsensä käden huitaisusta lähdössä ja lähdin vahingossa ohjaamaan sitä, vitutti sitten oma virhe niin paljon, että koko loppu rata meni siinä. Tuloksena oli kaksi rimaa ja yhdestä hypystä reipas ohitus, jonka korjasin. Kontatktit olivat kyllä hienot ja kieltokiemuroista huolimatta aikakin mukavainen, joten kovaa likka taas kerran paineli, mutta harvoimpa tuolla vauhdista pulaa onkaan. Toisesta radasta ei sitten tullut mitään, hylky heti ennen ekaa hyppyäkään kun Sub päätti juoksennella hieman hihnan irroituksen jälkeen rata alueella ja puomilla piti possuilla, joten ei juostu edes koko rataa läpi. Oma fiilis ja asenne oli liian hukassa, jotta hommasta olisi voinut tulla oikeastaan mitään, mutta se olisi pitänyt tajuta ajoissa eikä vasta radalla

Kouvolassa käytiin kisaamassa oman seuran kisat. Aamupäivän neidit istuivat autossa ja itse kuuluttelin 1lk läpi. Subrén olin ilmoittanut kisamaan, jotta juoksut alkaisi, mutta eipä näy vieläkään joten kisaamaan jouduttiinkin. Neiti oli koko aamun kerännyt voimia autossa eikä puuaksakaan sitä kovinkaan rauhoittanut. Ekalla radalla vapautti itsensä käden huitaisusta lähdössä ja lähdin vahingossa ohjaamaan sitä, vitutti sitten oma virhe niin paljon, että koko loppu rata meni siinä. Tuloksena oli kaksi rimaa ja yhdestä hypystä reipas ohitus, jonka korjasin. Kontatktit olivat kyllä hienot ja kieltokiemuroista huolimatta aikakin mukavainen, joten kovaa likka taas kerran paineli, mutta harvoimpa tuolla vauhdista pulaa onkaan. Toisesta radasta ei sitten tullut mitään, hylky heti ennen ekaa hyppyäkään kun Sub päätti juoksennella hieman hihnan irroituksen jälkeen rata alueella ja puomilla piti possuilla, joten ei juostu edes koko rataa läpi. Oma fiilis ja asenne oli liian hukassa, jotta hommasta olisi voinut tulla oikeastaan mitään, mutta se olisi pitänyt tajuta ajoissa eikä vasta radalla.

Secin kanssa oli parempi fiilis, sehän yleensä toimii parhaiten omissa kisoissa. Mutta pah, ensin puomilla sivuun räkäisy, ja kun jäin sitä mulkoilemaan niin kepeille putken sijaan rynnistys. Hyppykeinua lähentelevä keinusuoritus ja sitten hyvin pahasti mulkoillen pysäytetty 2on2off A:lle. Toinen rata tuntui sopivan Secille hyvin, mutta eipä sitten sopinutkaan kun neiti päätti olla löytämättä tietään kontaktiesteille, todella hukassa juostu rata ja esteiden ohi menoa, ennen kun luikittiin maaliin. Että sellaiset kisat sitten..

Kevät

Viime päivityksestä onkin päässyt hujahtamaan pari päivää vaille kuukausi. Treenattu on ja lenkkeilty ihanassa kevät säässä, joskin hyvin kuraisissa olosuhteissa.

Seci kävi rallytokoilemassa oman seuran kisoissa viimeisen tuloksen 97 pistettä ja sija 3. Oikein toimiva ja hyvällä fiiliksellä tehty suoritus, hieman meinasi lopussa mennä hutiloinniksi, josta tuli sitten miinusta. Ja niin se RTK1 lappunen lyötiin kouraan, joten Seci jatkaa lajin virallistumisen jälkeen avoimessa luokassa. Rallyilyt on Secille kasa temppuja ja oikealla puolella seuraamiset, puolen vaihdokset ja pyörimiset sujuu jo hyvin ja neidin fiilis pysyy hyvänä ja tekeminen iloisena. Peruuttaminen on vieläkin hyvin haastavaa, vaikka sitä pyrimme usein harjoittelemaan. Jalkojeni välissä peruuttaminen sujuu, mutta muuten mennään lukkoon ja tarjotaan vain istumista, mutta kyllä se siitä vielä selviää ja onneksi avoimessa ei tule vielä mitään uutta vastaan. Subré on myös harjoitellut rallyilyä ja pääse sitten lajin virallistuttua kisaamaan.

Subrén juoksua ei kovasta odotuksesta huolimatta ole näkynyt, joten jatketaan odottelua, jotenkin osasin arvatakkin, että nyt kun niiden tahtoisi alkavan niin ei vaan näy. Pitäsi varmaan neiti kisoihin ilmoittaa, niin juoksutkin voisivat ilmestyä. Luonnetestiin kuun lopulle Subré on varapaikalla, joten katsotaan ehtiikö juoksut alkaa ja saadaanko peruustuspaikka.

Kuvia matkan varrelta.

Subré heitti itsensä todelliseen bikinikuntoon

Karvoton korvakoira

Esine-etsintää

Prinsessa Secilia

Rakkaus

RTK1 Mämmy & RKT1 Seci