Eilen menikin treenit kouluttaessa, Karita toivoi takaakiertoja ja juoksemista, ja sitä ryhmät taisivat myös saada. Ihana tappotreeni, jossa sai juosta,juosta ja vielä vähän juosta, omakin fiilis nousi kun porukassa oli pari kivan motivoitunutta, ja pääsi hyppimään ja kannustamaan porukkaa juoksemaan ja tekemään töitä, laiskottelusta tuli heti moitteita. Homma alkoi jo hieman muistuttamaan omaa treenaamistani, komentelu laiskottelusta ja muut kommentit tuli niin takaraivosta ja taisin vähän kommentoida liikaa omalta kannaltani, mutta kyllä kaikki sai noilla homman toimimaan, ohjaajat tekivät kyllä töitä painottaen sanaa töitä, agilityä parhaimmillaan sanoisin... Tuossa kouluttaessa aloin taas löytämään fiilistä tähän lajiin, sitä tapporaivoa, joka on ollut hukassa. Katselin noita viimeisen parin kuukauden treenejä, viimeiset kunnon treenit on olleet sm kisojen jälkeen, muut treenit ovat olleet sitten ihan yhtä tyhjän kanssa, ihme nyhjäystä, huonolla asenteella ja pikku tarkkaa räpellystä. Missä se kunnon meno, tehdään töitä, töitä ja töitä, mihin kaikki katosi? Yleisin sana taitaa olla tuon jälkeen räpiköinti, parit hyvät treenit siellä täällä, mutta sitten taas pirusta takapakkia. Tässä meni meidän treenikesä, ja nyt sitten otetaan pikavauhtia kiinni ja aletaan oikeasti treenata!
Silti jatketiin tänään pikku sievää,äskeisestä purkauksesta huolimatta nuo käännökset on saatava kasaan, mutta kokonaisuudessaan nuo käännökset ovat todella pieni osa tuosta meidän pikku räpellyksestä. Cip& capia siivekkeillä siis luvassa, alkuun oli tarkoitus taas alkuun pyöriä keppien ympärillä, mutta nurmikko on sen verran märkä, ettei sinne meno ollut mahdollista, joten suuntasimme suoraan pihamme hiekkakentälle. Alkuun ilman speedbumpsia, kontaktilta vauhtia. Tämä sujui hienosti, joten ensimmäistä kertaa speedbumps mukaan siivekkeille. Pienesti ja sievästi kääntyiltiin. Videotakin otin, joita vertailin kesäkuisiin videoihin, jossa tehtiin toisella tekniikalla, pieni ero tiukkuudessa oli parempaan suuntaan, jospa olisimme siis oikealla tiellä, ja parastahan tässä on, että Seci tasan tietää mitä sen on tehtävä. Katsotaan julkaisenko joskus noita videoita, ehkpä sitten sellaisen koosteen, kun saadaan nuo toimimaan.
Pallojumppaa olemme taas tehneet parina päivänä, viime kerrasta onkin kulunut aivan luvattoman paljon aikaa, ja sen kyllä huomasi heti. No parannusta on luvassa kun viitsimme vaan tehdä, eihän tuohon mene kun maximissaan 5min illasta, ja vaikutukset kuitenkin ovat positiivista agilityyn ja muuhun elämään.
Nyt kun on muutenkin pohdittu kaikenlaista ja kauhea kasa ajatuksia koneen ruudulla, suurinta osaa ei varmaankaan loppujen lopuksi ymmärrä muut kun minä, mutta kiva jos joku jaksaa lukea. Ihmettelen kyllä miten te lukijat jaksatte löpinöitäni lukea, mutta mikäs siinä. Keskimäärin blogissa käy reilut 20 lukijaa päivässä, mutta kiva jos juttuni kiinnostaa, eikä kirjoitusvirheet tai muut typerät kielioppi virheet häiritse, jatkakaa vaan, ja sellainen huomautus loppuun, että kommentointi ei ole kiellettyä...
2 kommenttia:
Kiitos vielä treeneistä, just sellaiset kuin halusin! Miun pitää kehittää itteäni vielä Mäksyn ohjaksissa, se on niin erilainen koira Ärrän jälkeen, että oksat poies...
Ei kielioppivirheet haittaa, lähinnä miulle tulee hirmu laiska olo kun katon että siä teet päivittäin jotain rakentavaa haukkujen kanssa, toisin kuin eräät nimeltämainitsemattomat Karitat.. Mitä on cip & cap, jotain kääntymishommaa se on, mutta mitä?
Kiva jos kelpasi. Ihmisiä on katsos kiva rääkätä, ja syödä samaan aikaan herkullista mutakakkua :)
Mä pidän itseäni pirun laiskana treenaajana, ja Secillä on aina energiaa, onneksi sille nyt on tullut vähän järkeä päähän ja se kestää päivän kaksi tekemättä mitään.
Nuo cip& cap jutut on Silvian Trikmannin käännösjuttuja, pääajatuksena on opettaa koiralle tietty käsky jolla se tekee kootun hypyn (lyhyt hyppy) ja kääntyy tiukasti haluttuun suuntaan.
Salla
Lähetä kommentti