Lunta!

Ihanaa vihdoin ja viimein satoi lunta peittämään kuran, toivottavasti tuo lumi nyt pysyy maassa edes joulun yli. Lapinkoirat olivat tietenkin innoissaan lumesta, mudi prinsessa vielä hieman pohtii suhtautumistaan valkoiseen ja kylmään aineeseen. Lumen tulon kunniaksi suuntasimme lenkille metsään ja pellolle, eipä ollut maa vielä jäässä ja oli pirun märkää, mutta turha jälkikäteen valittaa. Kuvia lenkiltä, hieman oli jo hämärää ja satoi lunta, joten kuvat sen mukaisia...



Agilityä emme ole päässeet juoksemaan pariin viikkoon. Hallin pohjaan asennettaan uutta keinonurmea, hyvästi kivituhka pöly ja tervetuloa vihreä nurmi. Pitää vain toivoa että Seci oppii kääntymään nurmella ilman että lentää joka käännöksessä nurin kuten tähän asti on lähes aina keinonurmilla käynyt.

No kun ei ole agilityä, niin olemme keskittyneet toiseen lajiin elikkäs tokoon.

Nouto alkaa olla kivassa kunnossa. Seci laukkaa matkat ja varmuutta on tullut reilusti lisää. Nyt pitää vain mennä treenailemaan vaikeampiin paikoihin -> häiriötä.

Tunnistusnoudossa uskalsin eilen ottaa ensimmäistä kertaa koko liikkeen kilpailunomaisesti ja Seci ihan yllätti varmuudellaan. Neiti haisteli kapulat läpi, nappasi oman ja toi sen hienosti. Pari toistoa ja joka kerta oikein, olen kyllä aika yllättynyt että sain tuon opetettua. Nyt pitää vain toivoa, etten saa hajoitettu liikettä. Hauskaa katsoa kun koira nuuskuttelee kapuloita ja löytää kun löytääkin oman ja tuo sen innoissaan minulle.

Kaukojen kanssa palasimme aivan alkuun. Seci kyllä osaa, mutta tahdoin saada istumaan nousuihin lisää voimaa ja nopeutta. Niinpä käsi ohjauksella opetin Secin hypähtämään maasta ylös istumaan, takaosa pysyy koko ajan paikoillaan. Aikaisemmin Seci ns. rullasi itsensä ylös ja nyt se on sellaisen rullauksen ja hypyn sekoitus, näyttää ainakin omaan silmään kivalta. Vielä en ole ottanut välimatkaa, mutta ilman apuja juttu onnistuu jo.

Merkkiä pitkästä aikaa, hieman meni nenäkosketuksien puolelle. Seci kyllä tekee hyvin, mutta ei meinaa millään malttaa olla tökkäisemättä nenällä merkkiä. No palkkailin sitten vaan nopeasti ennen kun Seci ehti tökkäistä ja näytti auttavan. Vaatii treeniä.

Ruutua sisällä. Erittäin helppoa juosta ruutuun joka on käytävän päässä, mutta varmuutta Seci kaipaakin, joten välillä on hyvä tehdä näin helppoja juttuja. Loppuun pari toistoa ensin merkille ja sieltä ruutuun, hieman meinasi taas neiti tökkiä merkkiä, mutta muuten hyvin.

Maahan meno. En ole varma olenko täällä aikaisemmin kirjoittanut, mutta viime viikkojen projektina on ollut saada Secin pää ja kuono maahan makuisiin. Naksutellen lähdimme liikkeelle ja nyt olemme päässeet vähän alle minuuttiin, hyvin pää pysyy maassa ja varmaan pysyisi kauemminkin, mutta yritän nyt edetä hitaasti. Tuon makuun kanssa pohdin, että pitäisikö kuitenkin hakea TK1 ja katsoa miten nuo makuut pysyvät kasassa koetilanteessa, vai luottaa että pysyy ja mennä suoraan avoon. Monet ovat kyllä sanoneet, että Seci on rauhallisemman näköinen makuussa kun menen piiloon, mutta en tiedä kestääkö mun hermo kun ei näe koko ajan mitä koira tekee.