No mutta eihän sitä matkasta mitään tulisi jos kaikki menisi suunnitelmien mukaan. Niinpä toisen kuskin leuka alkoi turpoamaan hyvin uhkaavasti eikä auttanut muu kun poiketa Pärnuun hammaslääkäriin. Ensin mentiin jonkin kylpylän/parantolan luokse, jossa järkytimme hotelliväkeä ottamalla koko 25 koiraa ulkolemaan nurmelle. Saatiinkin sitten nopeasti respan naiselta vieno pyyntö lähteä läheiseen puistoon kun on hassua, että viron suurimman kylpylän edessä on koiria. Mutta koirille tämä kelpasi mitä parhaiten, ja iloisesti koiruudet revittelivät vapaana puistossa. Secikin innostui hieman rallitaamaan Yodan kanssa. Hampaalle ei kuitenkaan hammaslääkäri alkanut tekemään mitään vaan kuski sai ohjeeksi lähteä kiireellä hammaskirurgille. Onnellisesti tai no onnellisesti ja onnellisesti 3 hammasta vähempänä päästiin lähtemään kohti Riikaa.
Mutta ei kahta ilman kolmatta, ensimmäinen tapahtumahan oli ollut kun bussi ei ollut ilman latausta lähtenyt laivalta käyntiin. Mutta hotellilla sitten tuli kolmas, kun saimme ensin väärien ihmisten huoneet ja sitten alkoikin vääntö saadaanko me huoneita ollenkaan. Usko alkoi jo loppua, mutta onnellisesti illalla pääsi kaatumaan sänkyyn nukkumaan.
Lauantaina olikin meidän näyttelypäivä. Näyttelypaikka oli parin sadan metrin päässä hotellilta, joten jokainen sai liikkua väliä omia aikojaan. Olin lupautunut Maaritille avuksi esittämään puleja, joten Sannan kanssa jätettiin Seci ja yoda viettämään laatuaikaa keskenään hotelliin ja lähdettiin jo aamusta näyttelypaikalle. Uroksissa pääsin esittämään ihastuttavan Turi PU1:ksi, jonka Maarit esitti lopulta ROP:iksi asti.
Iltapäivällä olikin sitten meidän omien unkarilaisten vuoro ja tuomariksikin vaihtui puolainen mielenkiintoinen ukko. Mudeja kehässä oli kolme, merle Aslan, musta Yoda ja musta Seci. Aslan veti pisimmän tikun ja sai ROP ruusukkeen Secin saadessa VSP BATL W-13 CACIB ja onneksi Yodallakin tuli kotiin viemisinä LT CH ja res- CACIB, joka vahvistuu cacibiksi.
Seci & Yoda. c. Sanna Sipinen |
Mutta ei me silti isolta kehältä vältytty. Ensin oli Castwolf kasvattajaluokat. Itse sain hihnan päähän jälleen ihastuttavan Turin, joka rakasti isoa kehää. Oli ihanaa viedä koiraa joka kasvoi varmaan 10cm ryhtiä kun pääsi parrasvaloihin, mitä nyt herraa ärsytti olla viimeinen kun ei saanut juosta kovaa. Harmillisesti ei sijoitusta ei tippunut hienosta ryhmästä huolimatta. Sitten olikin jo 1 ryhmän aika mennä kokooma kehään, johon suuntasin Turin kanssa Maaritin ollessa BIS veteraanissa. Tuomari tutui pitävän paljon rastakoirasta, mutta en sitten osannut yhtään valmistautua, että tuomari kimpoaa maassa seisovan komistuksen kimppuun niinkin innokkaasti, eikä Turkaan moista odottanut, joten pelästyi hieman. Niinpä päätettiin vaihtaa handleri lennossa takaisin Maarittiin, jonka kanssa Tur ei säpsyisi.Illalla lähdettiin sitten porukalla takseilla syömänä ihanaan Lido ravintolaan. Niin ihanaa ruokaa ja kauniisti sisustetussa paikassa ja vielä hyvässä seurassa, niin ilta oli mitä mainion.
Lidon yksi jälkiruokapöydistä c. Sanna Sipinen |
Juhlaa.. c. Sanna Sipinen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti