lauantai 16. maaliskuuta 2013

Kiirettä riittää

Vielä on viikko kiirettä jäljellä ja sitten pitäisikin alkaa hieman rauhallisempi aika. Kevättä kohti mennään vauhdilla ja tulevaisuutta on suunniteltu viime aikoina oikein urakalla.

Vuoden ensimmäiset kisat käytiin Secin kanssa Kotkassa. Hieman näkyi kisatauko menossa, ensiksi unohdin agikengät kotiin, painavat vaelluskengät eivät tuntuneet ihan niin houkuttelevilta juoksemiseen kun ihanan kevyet inovit. Umppa onneksi lainasi lenkkareita saate sanoilla, että niillä tehdään hyviä nollia. No ei me ihan nolliin onnistuttu, vaikka hyviä ratoja tulikin. Suuret plussat on annettava kontakteille, jotka Seci teki kerrankin ihan treenitfiiliksellä pysähtyen eikä vain rynnistänyt satasella läpi kuten yleensä kisoissa tekee. Seci oli muutenkin oudon kuuliainen, joten pienet ohjausvirheet ja epätarkkuudet näkyi heti menossa.

Liettuan kuvatkin tipahti s.postiin. Kuvaaja Taksu Mafija otti neidistä kuvia royal canin pisteessä.


Siitä sitten kotiin ja vaihdossa Subré mukaan. Orimattilassa hypättiin Miian kyytiin ja lähdettiin kohti Pietarsaarta. Se olikin hieman kauempana kun kuvittelin. Ilta meni puli seurassa, mukavasti Subré selviytyi pulien kanssa, joista osa oli 5vko pentuja. Hieman oli pennut ihmeellisiä Subrésta, mutta hyvin neiti selviytyi. Pietarsaaresta kotimatkalla pysähdyttiin vielä Alavuudella UPK:n kevät kokouksessa. Hauska reissu, kiitos Miialle kyydistä ja Maaritille & Peterille että saimme olla yön luonanne.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Liettuan reissu

Hieman on aikaa päässyt kulumaan sitten viime päivityksen, parikin kirjoitusta olen tehnyt puoli valmiiksi, mutta niin ne ovat vain jääneet julkaisematta kun viimeistely on uupunut.

Viikonloppu meni mukavasti Liettauassa. Mukaan lähti vain Subré. Perjantai yönä hypättiin taas tuttuun bussiin Lahdesta ja sitten vaan matkalle kohti Liettuaa. Perjantai iltana olimme perillä ja siitä kiinalaisen ravintolan kautta nukkumaan pariksi tunniksi.
Kuvista kiitos Katja Vinkille


Lauantaina oli Liettuan voittajanäyttely. Tuomarina oli espanjalainen JUAN NAVEDA CARRERO.
Arvostelu: Good head, nice ear, nice topline & neck. Good hair, nice in standing. ROP, ROP-junior, J-sert, Liettuan junior voittaja -13

Loppukehissä osallistuimme niin junior bis:iin kun 1 ryhmäänkin, Subré ravasi oikein näyttävästi nauttien huomiosta. Mutta eipä mudia oikein näyttävien rotujen joukosta huomattu, joten loppukehät jäivät meidän osalta läpi juoksuksi..

Sunnuntain tuomari ei oikein pienestä pitänyt, ehdittiin kehässä nopeasti pyörähtää kun lensimme jo ulos, arvostelu oli hyvin lyhyt ja venäjää sotkuisesti kirjoitettuna, joten hieman jäi pimentoon sen sanoma. Joka kerta ihan koirasta riippumatta olen hakenut sunnuntain kehästä Liettuassa Eh:n aivan kuten nytkin, mitä sitä hyvää tapaa rikkomaan....

Mutta ei sunnuntai ihan pilalle mennyt, kun pääsimme isolla porukalla huutamaan ja kannustamaan meidän bussin nyörivillakoiran BIS3. Aivan upeaa!

Nyt Subré saakin alkaa keskittyä kunnon lajeihin kun kohta niihin alkaa ikä riittämään. Tietysti likka pitää intiksi joskus hakea, mutta keväällä ei ainakaan Subréa nyt kehissä nähdä.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Välineurheilua

Hihii meillä on uusi jälkiliina ja valjaat, nyt vaan odotellaan innolla kevättä ja jälkimetsää. Olen jo kauan kuolannut berran pyöreitä liinoja, mutta samaan aikaan kauhistellut kuinka paljon yhdestä liinan pätkästi saa maksaa. No nyt bongasin biltemasta reilusti halvemman ja ihan samallaisen, joten ei tarvinnut pitkään pohtia ostaakko vai eikö. Loimaalta tarttui uudet y-valjaan tapaiset jotka talvella sopivat hiihtolenkeille ja kesää varten on sitten mahapuolella lenkki. Ryhmäpaikkaa ajattelin kevääksi kysellä.

Jokin ihme toko/tottis into on taas vallannut ja olen treenannut parina päivänä peräkkäin ja ihan ulkona. Tänään tein Subrén kanssa seuraamista ja liikkeestä maahanmenoa pallo palkalla ja hienosti ne pysyivät kasassa korkeammassakin vireessä. Subré ja Seci on kyllä niin erillaisia tekijöitä, Seci tekee viimeisen päälle tarkasti varoen virheitä, mikä syö vauhtia. Subré taas hm... on Subré eli mahdollisimman nopeasti ja vauhdikkaasti, ja ohjaajan tehtävä on huolehtia, että homma pysyy kasassa eikä mene sähläykseksi. Subrélle saa huomauttaa tarkkuudesta yhden treenin aikana sen verran mitä Secille on koko sen elämän aikana. Mutta sitten taas Sub ei ota nokkiinsa kuten prinsessa vaan on sillee aha, uudestaan tekee ehkä paremmin ja yrittää olla tarkempi. Parhaansa molemmat yrittää ja molemmilla on kova motivaatio tehdä hommia.

Seci teki tänään pallojumppaa ja voi sitä riemua kun sai taiteilla pallon päällä. Näytettiin kaikki pyörimiset, istumiset ja tassun annot jne. Seci on siitä ihana, että siitä oikein näkee kuinka paljon se nauttii tehdä niitä juttuja, jotka se osaa kunnolla. Prinsessa oikein loistaa itsevarmuutta ja se on niin ylpeä kun osaa olla näin hieno. Ja sitten se jaksaa heilutella koko loppu illan häntää ja olla niin ylpeänä, kun oli ihan todella taitava.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Tokoilua

Tänään me tokoiltiin pitkästä aikaa ihan kunnolla, viime aikoina olen panostanut enemmän laatuun kun määrään. Hienoteko syy, miksi tokoilla sisällä lämpimässä ;) No mutta siis enimmikseen olemme tehneet pieniä paloja eri liikkeistä ja hionut yksittäisiä osia.

Ensin metsässä rämpimässä energian purkuna ja sitten vaan hommiin. Seci meni hetkeksi sulattelemaan jääpaakkuja tassuistaan, joten Subré aloitti. Ensin pitkästä aikaa noutoa, ensin palkkailin odottamisesta, nami, lupa noutaa ja palautukset leluun kiinni, luovutusasennon rakentaminen on vieläkin kesken. Tehtiin ohjatunnoudon kapulalla ja 250g. Herkästi kakara lähtee pureskelemaan kapulaa, 250g vähemmän kun ohjatulla. Ensi kerralla taidan taas palata metalliin mikä on helpottanut pureskelua.

Sitten seuraamista, ensin pelkää sivulletuloa eri kulmista ja karkuun siirtymisiä. Tästä edettiin seuraamiseen, lyhyitä pätkiä ja palkaten eri paikoista ja eritavoilla. Oikein kivaasti lähti seuraaminen luistamaan, pitäisi vaan muistaa treenata usein ja lyhyitä pätkiä, joissa panostaa pikkutarkkaan työskentelyyn. Minulla on paha tapa vaan tehdä pidempää perus seuraamista.

Seuraavaksi vielä liikkeestä maahan menoa. Ensin pysähdyin aina maahanmenon jälkeen palkkaamaan. Lopussa tehtiin kilpailunomainen suoritus.

Seci pääsi myös tekemään, rallytoko on vähän vienyt ponnekkuutta seuraamisesta, joten keskityttiin siihen. Alkuun sivulletuloja vaatimuksena tiiviys, samalla kaavalla seuraamista oikein lyhyitä pätkiä, joilla homma lähti muotoutumaan taas parempaan suuntaan.

Sitten noutoa ohjatulla. Seci odotti hyvin ja meno vauhti oli oikein mainio. Kapulan poimiminen vielä ihan ok, mutta sitten taas palattiin vanhoihin ongelmiin. Ote huono, palautusvauhti surkea ja luovutus vielä surkeampi. Päätin nyt olla puuttumatta ja haettiin vaan varmuutta toistoilla kokonaisesta noudosta ja päätös tuntui hyvältä sillä homma lähti paranemaan kun Seci sai taas varmuutta takaisin. Pitää joku päivä kyllä sisällä ottaa luovutusta lisää.

Luoksetulon pysäytykset olivat myös ohjelmistossa. Oikein hienoja stoppeja alkuun, mutta sitten rupesi vauhti vähän kärsimään joten lopuksi otetiin vain suoria luoksetuloja. Ja loppuun vielä ihan täydelliset kaukot.

Subré kävi vielä tekemässä paikalla makuun x2, paikalla istumista x2, pari eteentuloa ja kontaktiharjoitusta.

Secillä tuli 5v täyteen torstaina ja tietenkin maailman paras pikku prinsessa sai kakkua. Työ ja koulu kiireiden takia jäi vähän tänne päivitys ja synttärikirjoitus tänä vuonna tekemättä, joten joudutte tyytymään vain yhteen kuvaan.