Välineurheilua

Hihii meillä on uusi jälkiliina ja valjaat, nyt vaan odotellaan innolla kevättä ja jälkimetsää. Olen jo kauan kuolannut berran pyöreitä liinoja, mutta samaan aikaan kauhistellut kuinka paljon yhdestä liinan pätkästi saa maksaa. No nyt bongasin biltemasta reilusti halvemman ja ihan samallaisen, joten ei tarvinnut pitkään pohtia ostaakko vai eikö. Loimaalta tarttui uudet y-valjaan tapaiset jotka talvella sopivat hiihtolenkeille ja kesää varten on sitten mahapuolella lenkki. Ryhmäpaikkaa ajattelin kevääksi kysellä.

Jokin ihme toko/tottis into on taas vallannut ja olen treenannut parina päivänä peräkkäin ja ihan ulkona. Tänään tein Subrén kanssa seuraamista ja liikkeestä maahanmenoa pallo palkalla ja hienosti ne pysyivät kasassa korkeammassakin vireessä. Subré ja Seci on kyllä niin erillaisia tekijöitä, Seci tekee viimeisen päälle tarkasti varoen virheitä, mikä syö vauhtia. Subré taas hm... on Subré eli mahdollisimman nopeasti ja vauhdikkaasti, ja ohjaajan tehtävä on huolehtia, että homma pysyy kasassa eikä mene sähläykseksi. Subrélle saa huomauttaa tarkkuudesta yhden treenin aikana sen verran mitä Secille on koko sen elämän aikana. Mutta sitten taas Sub ei ota nokkiinsa kuten prinsessa vaan on sillee aha, uudestaan tekee ehkä paremmin ja yrittää olla tarkempi. Parhaansa molemmat yrittää ja molemmilla on kova motivaatio tehdä hommia.

Seci teki tänään pallojumppaa ja voi sitä riemua kun sai taiteilla pallon päällä. Näytettiin kaikki pyörimiset, istumiset ja tassun annot jne. Seci on siitä ihana, että siitä oikein näkee kuinka paljon se nauttii tehdä niitä juttuja, jotka se osaa kunnolla. Prinsessa oikein loistaa itsevarmuutta ja se on niin ylpeä kun osaa olla näin hieno. Ja sitten se jaksaa heilutella koko loppu illan häntää ja olla niin ylpeänä, kun oli ihan todella taitava.

Tokoilua

Tänään me tokoiltiin pitkästä aikaa ihan kunnolla, viime aikoina olen panostanut enemmän laatuun kun määrään. Hienoteko syy, miksi tokoilla sisällä lämpimässä ;) No mutta siis enimmikseen olemme tehneet pieniä paloja eri liikkeistä ja hionut yksittäisiä osia.

Ensin metsässä rämpimässä energian purkuna ja sitten vaan hommiin. Seci meni hetkeksi sulattelemaan jääpaakkuja tassuistaan, joten Subré aloitti. Ensin pitkästä aikaa noutoa, ensin palkkailin odottamisesta, nami, lupa noutaa ja palautukset leluun kiinni, luovutusasennon rakentaminen on vieläkin kesken. Tehtiin ohjatunnoudon kapulalla ja 250g. Herkästi kakara lähtee pureskelemaan kapulaa, 250g vähemmän kun ohjatulla. Ensi kerralla taidan taas palata metalliin mikä on helpottanut pureskelua.

Sitten seuraamista, ensin pelkää sivulletuloa eri kulmista ja karkuun siirtymisiä. Tästä edettiin seuraamiseen, lyhyitä pätkiä ja palkaten eri paikoista ja eritavoilla. Oikein kivaasti lähti seuraaminen luistamaan, pitäisi vaan muistaa treenata usein ja lyhyitä pätkiä, joissa panostaa pikkutarkkaan työskentelyyn. Minulla on paha tapa vaan tehdä pidempää perus seuraamista.

Seuraavaksi vielä liikkeestä maahan menoa. Ensin pysähdyin aina maahanmenon jälkeen palkkaamaan. Lopussa tehtiin kilpailunomainen suoritus.

Seci pääsi myös tekemään, rallytoko on vähän vienyt ponnekkuutta seuraamisesta, joten keskityttiin siihen. Alkuun sivulletuloja vaatimuksena tiiviys, samalla kaavalla seuraamista oikein lyhyitä pätkiä, joilla homma lähti muotoutumaan taas parempaan suuntaan.

Sitten noutoa ohjatulla. Seci odotti hyvin ja meno vauhti oli oikein mainio. Kapulan poimiminen vielä ihan ok, mutta sitten taas palattiin vanhoihin ongelmiin. Ote huono, palautusvauhti surkea ja luovutus vielä surkeampi. Päätin nyt olla puuttumatta ja haettiin vaan varmuutta toistoilla kokonaisesta noudosta ja päätös tuntui hyvältä sillä homma lähti paranemaan kun Seci sai taas varmuutta takaisin. Pitää joku päivä kyllä sisällä ottaa luovutusta lisää.

Luoksetulon pysäytykset olivat myös ohjelmistossa. Oikein hienoja stoppeja alkuun, mutta sitten rupesi vauhti vähän kärsimään joten lopuksi otetiin vain suoria luoksetuloja. Ja loppuun vielä ihan täydelliset kaukot.

Subré kävi vielä tekemässä paikalla makuun x2, paikalla istumista x2, pari eteentuloa ja kontaktiharjoitusta.

Secillä tuli 5v täyteen torstaina ja tietenkin maailman paras pikku prinsessa sai kakkua. Työ ja koulu kiireiden takia jäi vähän tänne päivitys ja synttärikirjoitus tänä vuonna tekemättä, joten joudutte tyytymään vain yhteen kuvaan.

Rallykisat

Into blogin kirjoittamiseen on pahasti hukassa, ja olen pohtinutkin blogin tulevaisuutta. Mutta ehkä tämä tästä, viime aikoina on tullut eteen ongelmia ja harmillisia sattumia, joita ei olisi ihan heti voinut odottaa, mutta niistä sitten myöhemmin lisää.

Lauantai aamuna starttasimme Karitan kanssa aivan liian aikaisin kohti Loimaata, tyhmät lähtevät ajamaan 3h päästäkseen tekemään minuutin suorituksen, suoranaista hulluutta.Mutta onneksi oli niin parasta matkaseuraa, että reissu meni ihan vatsalihas treenistä. Takaluukkuhan ei tietenkään auvennut pakkasen takia, joten koirat saivat nauttia takapenkkimatkustamisesta. Seci oli hurjan onnellinen tästä ja tekikin vilteistä pesän vallaten yli puolet tilasta. Hyvin tuli prinsessa ärrierijätkien kanssa juttuun ja tyytyväisenä otukset matkasivat sopuisasti.

Perille päästiin, vaikka navigaattori olettikin meidän olevan onnellisempia palvelukeskuksella. No pika puhelu ja saatiin ohjeistus perille. Sitten rataantutustuminen ja me startattiin 4. Karita meni Mämmyn kanssa 3., joten kummastakaan ei nyt sitten video saatu. Seciä ällötti odotella ahtaassa tilassa ja se vapautuikin heti kun pääsi avaralle radalla.

Rata:
1.eteen istumaan, vasemmalta sivulle. Seci oli taas vähän liian intona, eikä etutassut meinanneet osua maahan. Sivulle siirtymisessä Secin tassut koskee jalkaani. -3 epätarkasti suoritettu tehtävä
2. oikea spiraali, Seci teki oikein kaunista seuraamista, joten en kyllä tiedä missä kohtaa talutin on kiristynyt, mutta tuomari antoi -1 talutin
3. käännös oikealle
4. 360 asteen käännös vasemmalle
5. eteen istumaan, oikealta sivulle. Hieman vino perusasento lopussa, mutta ei miinusta
6. vasen täyskäännös, Oikein hyvä tämäkin mielestäni, Seci teki aivan kuten on opetettu ja kiersi takaa käskystä. Kuitenkaan tuomari ei tykännyt joten -1 puutteellinen yhteistyö
7. liikkeestä maahan
8. 270 asteen käännös oikealle
9. maahan, koiran ympäri
10. pujottelu, Seci seurasi pätkittäin hyvin, kehuin paljon kun edelliset tehtävät olivat menneet hienosti, en sitten tiedä että mitä tuomari ajatteli kun paperissa on . -1 Kontrollinpuute.
11. 270 asteen käännös vasemmalle
12. 90 asteen käännös oikealle
13. koira istu ja maaliin juosten.   Seci tuli hyvin ja intona mukana, kaipa talutin on heilunut mistä -1 talutin

Secin palkintohamppari, prinsessat eivät suostu ulkoruokintaan.

 Kommentteja: Iloista ja tarkkaa menoa. Hyvä vauhti.

Osaa virheistä kyllä ihmeteltiin Karitan kanssa, joka oli katsonut meidän radan läpi, mutta tuomari on nähnyt suorituksemme eri tavalla kuin me. Loppupisteet 93/100, joten toinen tulos :)

Sitten kohti kotia, tietenkin piti käydä Ypäjän kautta kun sitä on nyt telkkarissakin hehkutettu. Samalla sitten kävimme juoksuttamassa koirat metsässä ja pellolla. Kiitos Karitalle ihan parhaasta matkaseurasta!

Mitäs meille.

Kevättä kohti mennään vauhdilla, ei ihan yhtä vauhdilla kun sukset jalassa ja koirat edellä, mutta vauhdilla kuitenkin. No ihan lämmittävä ajatus, kun pakkasta on ollut viime päivinä aivan liikaa ja koirat ovat saaneet viettää sisäkoiran tylsää elämää.

No ollaan me vähän tokoiltukin, Subré on vihdoinkin alkanut hahmottamaan seuraamispaikkaa lelupalkankin kanssa. Namipalkalla seuraaminen on ollut jo hyvää pitkään, mutta lelulla on ollut hajoittavaa vaikutusta. Nyt on päästy tekemään myös jääviä lelun kanssa, mikä on tuonut pysähdyksiin mukavasti vauhtia ja täsmällisyyttä. Eteentulosta on saatu teippi pois ja se toimii oikein mainiosti, nyt pitäisi vielä liittää sama juttu noutoon mikä toimii hyvin luoksetuloissa.

Secin kanssa on kertailtu rallytokoa ja treenattu myös ylempienkin luokkien juttuja kuten oikealla puolella seuraamista, pyörähdyksiä jne. Innokkas prinsessa tekee ihan intona töitä, toivottavasti ensi viikonloppuna menee yhtä hyvin.

Viikko sitten syntyi kauan odotettu ja haaveiltu lapinkoiran pentu. Yhdistelmä kahdesta meidän lauman parhaasta lapinkoirasta, isänä on Soica ja isoisänä Atzo. Pennun mukana saamme palan Atzoa takaisin edes geenien muodossa, mutta mitä nyt kävimme pentuja 3vrk katsomassa niin poika esitteli jo nyt täpäkkää luonnettaa, tahtoa ja lähti sieltä ääntäkin eniten jos ei kaikki mennyt ihan toiveiden mukaan, joten kyllä se isoisän luonne sieltä vahvana kumpuaa.

Tässä se nyt on: Täplätassun Icaroz

Lisää kuvia pennuista 3vrk

Ps. Tummempi oikein lupaavan oloinen narttu pentu etsii harrastavaa ja näyttelyistä kiinnostunutta kotia.