keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Kuulumisia

Viime kirjoituksesta on vierähtänyt jo pidemmän aikaa. Tässä välillä on ehtinyt paljon tapahtua ja tulla suuria muutoksia meidän elämään.

Suurimpana muutoksena olemme muuttaneet lähemmäs pääkaupunkiseutua ja avasin uuden yrityksen Doggies&Kitties Lemmikkihotellin ja Koirauimalan Porvooseen. Alkuvuosi meni remontti hommissa ja huhtikuussa aukesi ovet ensimmäisille asiakkaille. Uimalan puoli avautuu vasta syksyllä, mutta mukavasti töitä jo riittää hoitokoirien ja kissojen, koulutusten ja trimmausten parissa.

Yritykseen voitte tutustua nettisivujen ja facebookin kautta.

Koirat ovat sopeutuneet muuttoon ja uuteen työympäristöön hyvin. Yksi niitä on kuitenkin nykyään vähemmän. Subré kuoli huhtikuussa pääsiäispyhien aikaan hyvin yllättäen. Tässä alun perin facebookkiin kirjoittamani teksti Subrén viimeisistä päivistä:  Subrélla oli viikonlopun yli öisin oksentelua ja huonoa ruokahalua. Lauantaina se alkoi olla
vetämätön joten kävimme Aistin päivystyksessä, jossa se sai pahoinvointilääkettä ja nesteytyksen. Eläinlääkäri suositteli sisätautilääkärille tähystykseen menoa arkena pitkien pääsiäspyhien jälkeen  kun suolistossa näkyi röntgenissä ja ultrassa paljon kaasua ja massaa, muttei pitänyt tilannetta mitenkään akuuttina kun vierasesineitä ei ollut havaittavissa, vointi oli virkeä ja eikä ollut ulostus vaikeuksia. Subren vointi kohenikin hyvin ja ruoka maistui illalla ja sunnuntaina aamupäivän. Sunnuntai iltana pahoinvointipistoksen teho heikkeni jolloin pulautti yhden oksennuksen, mutta sen jälkeen oli taas normaali. Maanantaina Subré kävi vielä lenkillä ja joi vuohenmaitoa kun ruoka ei maistunut. Yöllä se oksensi kerran ja käytin sen ulkona jossa se rauhallisesti nuuskutteli menemään. Tiistai aamuna heräsin sen oksentaessa verisen sekaista. Se ei jaksanut nousta pediltään, joten lähdimme Tammiston Evidensian päivystykseen. Sinne päästyämme Sub alkoi olla jo shokkissa. Eläinlääkärissä ne saivat Subren voinnin hyvin jo kohentumaan ja kun olimme puhumassa sen jäännistä sinne nesteytykseen ja jatkotutkimuksiin, niin hoitaja huusi eläinlääkärin takahuoneeseen. Pian se tuli takaisin ja pyysi lupaa Subren hätälopetukseen, keuhkot olivat täyttyneet verestä eikä mitään ollut enää tehtävissä. Pääsin hyvästelemään Subren vielä samalla kun sen annettiin lähteä
Tarkkaa syytä eläinlääkäri ei pystynyt sanomaan, sisäelinten pettäminen ja runsas sisäinen verenvuoto tuli kaikille täysin yllätyksenä, eikä sopinut mihinkään taudinkuvaan jota aluksi epäiltiin. Näin ollen Subre lähti avaukseen Eviraan. Vielä emme ole avauksesta tuloksia saaneet (Eviran lupaa tulokset 1-3kk sisällä), joten vielä odottelemme mitä sieltä selviää. Kaipuu on koko laumalla kova ja enkä oikein vieläkään täysin ymmärrä, ettei Subré enään tule kotiin.
                                                         Mog Ur's Mrs Snabb "Subré"
                                                               29.12.2011-23.4.2019

Parhaimmat lähtevät ensimmäisenä. Hyvästi paras ja uskollisin ystäväni, sielun puolikkaani ja suojelijani. Kasvoimme yhdessä, opimme niin paljon yhdessä, olen ikuisesti kiitollinen että olit koirani ja pysyit aina vierelläni. Hyvästi musta varjoni ja kiitos kaikesta, ilman sinua en olisi tässä ja niin toivoin, että olisimme saaneet kohdata vielä monet hetket yhdessä.



Koirien treenit ja kilpailut ovat olleet nyt vähän katkolla kun oma yritys, remontti ja muutto ovat syöneet kaiken mahdollisen ajan. Seuraa vaihdoimme Kouvolasta Vantaalle ja edustamme Border agility teamin riveissä. Helmikuussa kävimme Seinäjoella Karita & Flingan kanssa talvireissulla, jossa Vip juoksi ensimmäisen nolla voiton 2lk  ja Flinga nousi nolla voitolla 3lk. Samalla reissulla Tiu ja Vip kävivät pyörähtämässä myös näyttelykehän puolella Kauhavalla. Tiu aloitti näyttelyuransa esiintyen alkuun varsin mallikkaasti, mutta jostain syystä meni ihan lukkoon kun olisi pitänyt kehän ympäri sipsuttaa. Tuomari kovasti pahoitteli, ettei neiti liikkeitään halunnut näyttää ja lennettiin Hyvällä pihalle. Kehän jälkeen se taas kipitti normaalisti. Vip pääsi ekaa kertaa aikuisena näyttelyyn ja esiintyi kuin tottuneempikin kehäkettu, uutena tietona tuli yksi ylimääräinen hammas suussa, mutta se ei onneksi mitään haittaa.

Tiu (Atacamigor Lil Black Infinity) , tuomari Kaisa Metteri-Gold

1v Erittäin hyvä tyyppinen, hyvin feminiininen nuori narttu, jolla hyvän mallinen kallo, hieman kevyt kuono-osa, hyvin asettuneet korvat, niukasti kulmautunut edestä ja takaa saa vielä tiivistyä kyynerpäistä. Hyvän mallinen rintakehä, hyvin siro luusto, pyöristää tänään voimakkaasti ylälinjaa ja liike jää rungon alle. Tarvitsee lisää itsevarmuutta esiintyäkseen.
Jun H
Vip (Hyberhyber Uhkarohkea Unelma) , tuomari Maija Lehtonen
3v aavistuksen raajakas kokonaisuus, keskivahva luusto, hyvä pään malli, kookkaat korvat, silmissä pyöreyttä, toivoisin silmiä tummemmaksi. Oikea purenta, vasemmalla ylhäällä 2x P1. Riittävä kaula, hyvä ylälinja, hieman matalarintakehä. Riittävät kulmaukset, kevyt sivuliike, hieman huolimaton edestä. Miellyttävä käytös ja hyvä karva
AVO ERI 2







S-pennut ovat kasvaneet ja kehittyneet varsin mallikelpoisesti. Kitty kiersi monta näyttelyä saaden kaikista  ROP & KP:n ja Rokka kävi hakemassa VSP:n ja KP:n häviten siskolleen ROP kehän. Kakarat ovat varsin vauhdikkaita, joten viime viikonloppuna yhdessä Ren emänsä kanssa pennuista Neera, Rokka ja Gya suuntasivat RotuRaceen koirien juoksukilpailuun. Hienosti porukka pinkoi kovatasoisessa kilpailussa joukkueen sijalle 3/29.



 c. Tanja Hunnikko


Blogin puoli todennäköisesti jälleen vilkastuu. Flinga aloitti kauan odotetut juoksut ja astutus onnistui ensimmäisen kerran eilen. Joten piakkoin tulossa lisätietoa pentueesta :) 




maanantai 22. lokakuuta 2018

Pennut lentäneet pesästä


Hyberhyber S-pentue. c. Susanna Kangasvuo

Minulla oli hienosti ajatuksena päivittää viikottain pennuista muistiin asioita tänne blogin puolelle. Pentueen oma messenger ryhmä vain osoittautui liian helpoksi tapaa jakaa pennun ottajille materiaalia, joten siinä sivussa muut kanavat jäivät vallan pentuvajaukseen.  Pennun ovat nyt olleet jo muutaman viikon omissa kodeissaan, neljä niistä lähti Pääkaupunkiseudulle, loput Haminaan, Mikkeliin ja Lappeenrantaan. Kaikilla on uusissa kodeissaan lähtenyt elämä hyvin käyntiin ja harrastuksiakin on jo aloiteltu. Kasvatit osioon Renin omistaja Oona jo väsäsi S-pentueelle oman osionkin, joten sieltä voi kurkkia niistä lisää. Seuraavat pentue suunnitelmat ovat keväälle 2019 Flingalle. Uros valinta on vielä makusteltavana, joten siitä tulee jossain vaiheessa lisää infoa Pentuja- sivuille. Kyseinen palkki toimii vain internet versiona, eli jos selaat puhelimella niin valitse sivun alhaalta internetversio :)











Meidän lauman loppu kesä menikin hyvin pentuvoittoisesti. Kahden viikon kesäloma pätkän ehdin pitämään kun pennut olivat 5-7vko iässä. Kiertelimmekin sitten urakalla koko porukan kanssa ympäri Suomea. Pennut pääsivät käymään Helsingissä, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Haminassa, Valkealassa ja Kotkassa. Samalla ne kaikki oppivat hyvin uneliaiksi automatkustajiksi ja reippaina hännät heiluen tutustumaan kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen. Pennut vierailivat eri lajien treeneissä ja pääsivät nuuskuttelemaan niin agility- kuin myös mondioring kilpailujen tunnelmaa.








Pennut kisaturisteina mondioring kilpailuissa, ei ampuminen tai muu melu pieniä häirinnyt




Vip kävi  pentueen pentutarkin yhteydessä terveystarkeissa saaden riviksi lonkat B/B, kyynäreet 0/0 selkä LTV0, VA0, SP0. Silmät Vipiltä ja Källiltä peilattiin terveiksi syyskuun alussa. Kyllä kelpaa Vipin loikkia ja juosta lujaaaaa. Tästä innostuneena se muutaman viikko kuvista lensikin Lappeenrannan kisoissa vallan vauhdikkaana, toisella radalla vähän liiankin kun teki nenilleen syöksyn ja viisi kuperkeikkaa ennen kun vauhti pysähtyi, onneksi on joustavaa tekoa niin pieni mies selvisi hetken pyörrytyksellä.









Kesä ja syksyn harrastustavoitteet ovat pyörineet nyt hyvin vahvasti mondioringin ympärillä. Päätin jo keväällä, että Zeta kisaa vielä tänä vuonna, mutta aina vain konkreettisemmaksi tavoite alkoi tulla syksyn edetessä. Extempore pääsin kokeilemaan kilpailemista jo syyskuussa Haminaan  belgien rotumestaruuksiin ja mm-karsintoihin lainakoiran kera. Ihan ei Rommin kanssa menneet kisat putkeen, kun ei kahden viikon tehotreenin jälkeen koira vielä ihan muistanut kenen viereen puruista palata. Mutta hauskaa oli silti ja kisakärpänen puraisi sen verran, että ilmoitin Zetan vuoden viimeisinä järjestettäviin Askolan kisoihin 14.10.

Zeta


Rommi


Mitä lähemmäs kisoja aika kului, sitä huonommalta idea alkoi tuntua kun jännitys nousi nousemistaan. Laji oli itselleni kuudes virallisesti kisattu koiralaji, mutta se kaikista jännittävin, kun paljon pitää muistaa ja vielä koirankin pysyä hallinnassa hyvin korkeassa viretilassa. Liian nopeasti kilpailupäivä sitten koitti, mitä enemmän kisoja varten treenattiin, sitä enemmän tuntui, että pitäisi vielä treenata. Vielä kilpailupaikallakin teki mieli jänistää ja karata vähin äänin paikalta, mutta pian sitä kuitenkin löysi itsensä koira vierellä menossa kentälle. Zeta bongasi ensimmäisenä liikkurina olleen toisen molarimme, joten mielentila kääntyi heti purumoodille. Pari ensimmäistä tottisliikettä menikin sitten huonommin, mutta siitä se sitten lähti kuitenkin rullaamaan. Tottiksen jälkeen seinä hienosti yli ja purut menivät hujauksessa läpi. Lopuksi vaan koira maahan ja kuulemaan tuomiota, joka olikin onnittelut tuloksesta. Se fiilis oli jotain sanoinkuvaamatonta, käveltiin kentältä ulos lähes kyynel silmäkulmassa, me tehtiin se <3 Pian päämolarimme juoksikin jo onnittelemaan ja loppu treeniryhmä perässä, olin vain sumussa kun jännitys purkaantui. Zeta sai suoraan grillistä makkaran ja kasan rapsutuksia. Tulostaulun lappu sai häkeltymään vielä lisää 173,5, joka lopulta yhden pisteen erolla voittajaan riitti 2sijaan.








Nyt on montsukausi taputeltu kasaan ja kilpailuja on vasta seuraavan kerran ensi kesänä, joten harrastustavoitteet kääntyvät mudien suuntaan. Vip on kaivettu agilityyn, rallytokoon ja tokoon, Subré taasen treenaillut rallytokon voittajaa ja mestarialuokkaa siihen kuntoon, että talvella voi kisoihin lähteä. Hyberhyber porukalla päätimme kokoontua kerran kuussa talvikauden ajan Oili Huotarin toko oppiin Lahteen. Ensimmäiset treenitkin olemme jo ehtineet käydä lokakuun alussa, jossa reippaina S-pentuekin oli edustettuna 5 pennun voimin. P-pentueesta oli Flinga ja Ren ja U:sta Källi, Vip ja Hilla. Vip keskittyi takapään käyttöön seuraamisessa ja käännöksissä, nopeasti se onkin nyt hoksannut ideaa ja eiköhän Vipsteri nähdä talvella niin rallytokon avoimessa kun mahdollisesti tokokokeessakin.






Kasvattien kuulumisia vielä hieman loppuun. Kasvattieni ensimmäinen Kansainvälinen muotovalio arvo on virallistettu Källille (Hyberhyber Uskomaton Tosiasia) ja Källin sisko Viva sai juuri äskettäin rallytokosta RTK1 kasaan. P-pentueesta Nana nousi ensimmäisenä Hyberhyberinä agilityn kuninkuusluokkaan eli se nähdään nyt medi 3lk. Onnittelut ja kiitos kaikille aktiivisuudesta.


Susanna Kangasvuon ottamia kuvia pentujen Ojangon reissulta:












torstai 2. elokuuta 2018

Ensimmäinen viikko takana

Ensimmäinen viikko pikkuisten kanssa on onnistuneesti takana. Kaikki kasvavat hyvää tahtia ja kehittyvät päivä päivältä. Ren hoitaa pikkuisia hyvin, vaikka isoäiti koira onkin vallan huolissaan kun Ren ei rynnistä pentujensa luokse niiden joka vinkaisusta, kuten Subre tekisi.
Glitter/Kiukku 3,5vrk 318g, 5,5vrk 366g, 7,5vrk 432g



Salama 3,5vrk 338g, 5,5vrk 403g, 7,5vrk 484g

Swiss 3,5vrk 367g, 5,5vrk 417g, 7,5vrk 424g

Rhein 3,5vrk 348g, 5,5vrk 429g, 7,5vrk 490g

Aszuliina 3,5vrk320g 320g 5,5vrk 384g,7,5vrk 436g



Special 3,5vrk 258g, 5,5vrk 279g,7,5vrk 333g


Martta 3,5vrk 344g, 5,5vrk 434g 7,5vrk 501g



perjantai 27. heinäkuuta 2018

He ovat täällä!

Uusi Hyberhyber sukupolvi on syntynyt. Synnytys alkoi tiistai iltana lämpöjen laskulla. Iltapäivällä lämmöt olivat 37,1, mutta nousivat siitä vielä ylöspäin käyden 37,5. joten uskalsin vielä illan käydä pyörähtämässä töissä. Töistä tullessani lämmöt olivat vielä samat, joten lähdimme käymään iltalenkillä, jonka jälkeen lämmöt tippuivatkin nopeasti 36,9. Yön Ren oli paikoin levoton, mutta kuitenkin se meni vielä ihan hyvin nukkuessa. Aamupäivästä lämmöt lähtivät takaisin nousuun ja avautumisvaihe selvästi alkoi. Renin omistaja ajoi meille töidensä jälkeen iltapäivällä ja sitten vaan odoteltiin, odoteltiin ja odoteltiin. Ren viihtyi tiukasti pentulaatikossa, rauhassa maaten välillä vähän asentoa vaihtaen ja läähätti. Pitkin iltaa Ren välillä halusi tulla halittavaksi ja palasi sitten aina hetken päästä laatikkoon. Puolilta öin päätimme käydä hieman torkkumaan ja saimmekin hetken nukuttua, mutta sitten alkoi tapahtua. Lopulta avautumisvaihe kesti reilun 14h ja itse synnytys reilun 5h. Viimeisten pentujen kohdalla Ren oli jo hyvin väsynyt, eikä meinannut jaksaa ponnistaa riittävästi ilman tsemppausta. Viimeisen pennun ulos saanti vaatikin hieman vetoapua, kun pentu ei ponnistuksista huolimatta liikkunut synnytyskanavaa eteenpäin. Lopulta sieltä kuitenkin tupsahti ihastuttavan eläväinen tyttönen. Lopullisena saldona 6 tyttöä ja yksi poika.



Alla pennut syntymäjärjestyksessä kera väliaikaisten työnimien virallisia nimiä odotellessa.


Klo2.32 Blue merle narttu "Glitter" 238g, 1,5vrk 264g








klo3.34 Blue merle narttu "Salama" 250g , 1,5vrk 276g













klo3.44 Ruskea narttu "Swiss"  265g, 1,5vrk 300g







klo4.08 Blue merle uros "Rhein" 266g, 1,5vrk 278g







klo4.40 Musta narttu "Aszuliina" 221g, 1,5vkr 251g




klo5.53 Ruskea merle narttu "Special" 233g, 12h 218g, 1,5vrk 229g




klo7.10 Ruskea merle narttu "Martta Myöhäinen" 261g 1,5vrk 293g





Ren hoitaa pentujaan varsin hienosti ja rakkaudella. Se toipui synnytyksestä ongelmitta ja kaikki pennut ovat varsin eläväisiä pötkylöitä. Alustavasti kaikille pennuille on kodit valmiina.