maanantai 12. toukokuuta 2014

Ajantappo päivitys

Pääsykoe kirjalta pakoon päivättämään blogia, kuulostaapas taas hienolta, mutta hyvä ottaa vähän väliaikaa lukemisesta, eikä blogikaan jää ihan niin kovasti laahaamaan perässä. Reilu viikko on vietetty kaverin kahta corgia ja sakemanni vetskua hoidellen Kuusankoskella. Subré pyöri osan aikaa mukana ja taas kerran pääsin toteamaan tuon otuksen loistavaa sopeutumiskykyä kun neiti kotiutui hetkessä ja sujahti corgien seuraan ongelmitta ja ettei niiden säheltämiseen saa lähteä kuumumaan. Nopeasti maalaistollo oppi myös, että toiset koirat ja ihmiset ohitetaan sivulla seuraten ja hakeutui loppuviikosta jo itse vapaanakin vierelle häntä tuhannesti vispaten.

Rakkautta, hulluutta, draivii <3
 Viime viikonloppuna kävin Secin kanssa kisaamassa Kotkassa agilityä. Kouvolassa aamulla paistoi aurinko, mutta Kotkassa ilma oli hieman ällöttävän viileä ja ajoittain tihkuinen. Flink hoidokki pääsi mukaan hengailemaan, josta oli oikein onnellinen uskoessaan kaikkien ihmisten ja koirien tulleen katsomaan häntä. Ensimmäiseksi oli vuorossa agilityrata, mikä oli oikein kivan oloinen takaakierto takaakierto ja pari takaakiertoa lisää rata. Heti alkuun Seci tuli puomilta vinosti läpi mistä vitonen, pientä pelastelua pari estettä, jonka jälkeen sain rytmistä kiinni. Loppupuolella kuitenkin A:sta vauhdilla läpi ja sen jälkeen rynnistys väärällä hypylle josta hylky. Seuraavanakin oli agiltyrata, joka oli yhtä putken jälkeen koiran hukkausta lukuunottamatta kivaa menoa, tietenkin hukkauksen aikaan yksi ylimääräinen hyppy, mutta muuten rata ja kontaktit toimivat hyvin. Hyppäri oli viimeisenä ja maaliin tultiin nolla ajatuksella, mutta sitten räikeästä jarrutus tahdin muutoksesta oli käsi noussut välistä vetoon tullessa.


Hoitokoira: Kotti 14 saksanpaimenkoira, corgit Tsäpä & Flink


Subré & Flink metsälenkillä

Tiistaina päästiinkin taas agilitaamaan, tällä kertaa unkarilaisen oppiin kun Zsofi Biro tuli kouvolaan kouluttamaan. Samalla tavattiin hänen nuori ihastuttava mudi  Köves-bérci Betyár Falat "Kaija", joka on tuon tuontipentu Madon serkku. Rata oli persjättöjen luvattu maa, ja sai juosta oikein urakalla. Viisaana olin vielä tietenkin molemmat tytöt tökännyt koulutukseen, joten loppussa alkoi olla jo aika tuskaisaa kuumassa kasvihuoneessa juoksentelu.






















perjantai 2. toukokuuta 2014

Ei mitään

Me ei olla oikein tehty viime aikoina mitään ihmeellistä. Päivät kuluu kulumistaan lenkkeillään ja leikitään, joskus käväistään treeneissä, jotka ovat sujuneet kivasti. Mihinkään ei olla oikein tarkemmin panostettu, tokoa ei olla tehty ainakaan kuukauteen, pari jälkeä on sentään saatu ajettua läpi. Koirat vaikuttavat tyytyväisiltä makoillessaan auringossa, joten sitä suurta treeni intoa odotellessa. 

Subré aloitti uintikauden


Kouvolassa käytiin kisaamassa oman seuran kisat. Aamupäivän neidit istuivat autossa ja itse kuuluttelin 1lk läpi. Subrén olin ilmoittanut kisamaan, jotta juoksut alkaisi, mutta eipä näy vieläkään joten kisaamaan jouduttiinkin. Neiti oli koko aamun kerännyt voimia autossa eikä puuaksakaan sitä kovinkaan rauhoittanut. Ekalla radalla vapautti itsensä käden huitaisusta lähdössä ja lähdin vahingossa ohjaamaan sitä, vitutti sitten oma virhe niin paljon, että koko loppu rata meni siinä. Tuloksena oli kaksi rimaa ja yhdestä hypystä reipas ohitus, jonka korjasin. Kontatktit olivat kyllä hienot ja kieltokiemuroista huolimatta aikakin mukavainen, joten kovaa likka taas kerran paineli, mutta harvoimpa tuolla vauhdista pulaa onkaan. Toisesta radasta ei sitten tullut mitään, hylky heti ennen ekaa hyppyäkään kun Sub päätti juoksennella hieman hihnan irroituksen jälkeen rata alueella ja puomilla piti possuilla, joten ei juostu edes koko rataa läpi. Oma fiilis ja asenne oli liian hukassa, jotta hommasta olisi voinut tulla oikeastaan mitään, mutta se olisi pitänyt tajuta ajoissa eikä vasta radalla


Kouvolassa käytiin kisaamassa oman seuran kisat. Aamupäivän neidit istuivat autossa ja itse kuuluttelin 1lk läpi. Subrén olin ilmoittanut kisamaan, jotta juoksut alkaisi, mutta eipä näy vieläkään joten kisaamaan jouduttiinkin. Neiti oli koko aamun kerännyt voimia autossa eikä puuaksakaan sitä kovinkaan rauhoittanut. Ekalla radalla vapautti itsensä käden huitaisusta lähdössä ja lähdin vahingossa ohjaamaan sitä, vitutti sitten oma virhe niin paljon, että koko loppu rata meni siinä. Tuloksena oli kaksi rimaa ja yhdestä hypystä reipas ohitus, jonka korjasin. Kontatktit olivat kyllä hienot ja kieltokiemuroista huolimatta aikakin mukavainen, joten kovaa likka taas kerran paineli, mutta harvoimpa tuolla vauhdista pulaa onkaan. Toisesta radasta ei sitten tullut mitään, hylky heti ennen ekaa hyppyäkään kun Sub päätti juoksennella hieman hihnan irroituksen jälkeen rata alueella ja puomilla piti possuilla, joten ei juostu edes koko rataa läpi. Oma fiilis ja asenne oli liian hukassa, jotta hommasta olisi voinut tulla oikeastaan mitään, mutta se olisi pitänyt tajuta ajoissa eikä vasta radalla.

Secin kanssa oli parempi fiilis, sehän yleensä toimii parhaiten omissa kisoissa. Mutta pah, ensin puomilla sivuun räkäisy, ja kun jäin sitä mulkoilemaan niin kepeille putken sijaan rynnistys. Hyppykeinua lähentelevä keinusuoritus ja sitten hyvin pahasti mulkoillen pysäytetty 2on2off A:lle. Toinen rata tuntui sopivan Secille hyvin, mutta eipä sitten sopinutkaan kun neiti päätti olla löytämättä tietään kontaktiesteille, todella hukassa juostu rata ja esteiden ohi menoa, ennen kun luikittiin maaliin. Että sellaiset kisat sitten..