lauantai 28. toukokuuta 2011

Tokotreenit

Eilen kävin Secin kanssa pitkästä aikaa tokotreeneissä Kausalassa. Muut olivat alkeistasoa, joten ryhmässä tehtiin pääasiassa alkeis- ja sosialistamisjuttuja, mutta hyvin nuo sai yhdistettyä kisaliikkeisiin. Pääasiassa tuli tehtyä seuraamista eri tilanteissa. Luoksetuloa paloissa, ensin lyhyella matkalla loppuosaa, ja yksi pitkä kisanomainen luoksetulo. Lyhyelläkin matkalla Seci pomppaa sivulle, joskus pompaten hieman vasten, joskus pompaten vain ohi. Jäävät teihtiin kunnon häiriössä, porukasta kasattiin kaksi riviä, seuruutettiin vastakkain ja pysähdyttiin ja käskettiin koira tekemään jotain. Aluksi muut komensivat istumaan, jolloin Seci teki liikkeestä maahan menon. Toinen toisto samaa, molemmilla kerroilla Seci putosi varmasti maahan, hieman nopeampihan tuo saisi olla, mutta... Sitten toiset komensivat koiransa maahan, jolloin Seci teki liikkeestä seisomisen, tähän olin kaikista tyytyväisin S teki varman seisomisen vaikka sille vahva maahan käsky annettiinkin ihan vieressä. Päätreenien jälkeen otin vielä suoran seuraamista, heti kylläkin huomasin, että Seci alkaisi ennakoida jääviä, pari hyvää patukka palkkausta ja tämäkin alkoi onnistua. Kivat treenit.

perjantai 27. toukokuuta 2011

Höpinän sekaista pohdintaa..

Keskiviikon treenit menivätkin kouluttaessa, harmi juuri kun Seci ryhmällä olisi ollut haastava vääntörata, mitä vaikeampaa sitä kivempaa. Tämä ilmiö on nyt tullut selkeästi Secin myötä, Soican kanssa rakastin helppoja rallatteluja, vääntäminen ja kääntäminen oli tyhmää, mutta ehkäpä se johtui siitä, ettei Soica pitänyt niistä. Nyt Secin myötä olen alkanut pitämään haasteista, mitä vakeammalta näyttävä juttu, mitä epätodennäköisempää jonnekkin on ehtiä tai juttu on muuten vaan vaikea, tekee se vain radasta kivemman, on mahdottoman hienoa onnistua vaikeassa jutussa ja oppia jotain uutta, eikä painella vaan kovaa helppoja juttuja. Alan myös selkeästi päästä yli tästä lähettelystä ja mennään mahdollisemman kovaa jutusta, ehkäpä pää koppaan alkaa todellakin mennä perille,että tuo koira on tarpeeksi nopea ja sen kanssa pääsee pitkälle kunhan sitä ohjataan kunnolla. No mutta asennettani vaikeita ratoja kohtaan en tunnu jakavani monenkaan kanssa, mutta omapa on ongelmansa, koska treenifiilis on tässä asenteessa todella paljon parempi ja kehitystä tapahtuu selvästi nopsempaa tahtia kun vanhalla asenteella, toivottavasti tämä näkyy nyt myös kilpailusuorituksessa, ainakin kesän kisakausi kotkan perusteella lähti hyvin käyntiin.

No sainpahan siirrettyä tuon yhden juoksemislupa päivän torstaille. Muille suunnittelin hieman helpomman treenin, mutta Secin rata näytti tältä.



Päätreenin aiheena 4. pakkovalssi ja pyöräytys putken puolelta, Secin kun herkästi hyppää pakkovalssin jälkeen hyvin sivuttain, mutta sen verran pitkälle, että se on yleensä pyöräytettävä noiden hyppyjen välistä. Ihan hyviä suorituksia saimme tässä kohtaa aikaiseksi, ei mitään kaunista ja täydellistä, mutta ok:ta, vaatii vielä paljon treenausta. Seuraavaksi tuli leijeröintiä, lähetin Secin pujottelemaan ja juoksin puomin toiselta puolelta, kerran Seci meinasi jättää hypyn päädystä tekemättä kun aloitin puomin ohjauksen liian aikaisin. Tämän jälkeen pientä kieputusta, ja 11 twisti. 13 sylkkärillä takaakierrolle, josta toisella sylkkärillä toinen takaakierto. Puomi oli taas aivan järkyttävä, loppuun otin puomikertauksen ja tuli pari ihan ok:ta puomia, vaatisi vain taas toistoja, toistoja, toistoja... Rimoja tuli sieltä täältä alas, kertonee huonosta ohjauksesta. Pitäisi nyt tuon koira hieroa läpi ja katsoa onko fyssarikäynnille tarvetta.

Pohdin eilen, että lähtisin Soican kanssa pitkästä aikaa möllikisoihin. Itse en ole Soicaa muistaakseni ohjannut sitten maaliskuun, pieniä kotijuttuja lukuunottamatta, isäni kun on innostunut vetskun kanssa juoksentelemaan, vaikkakin valittaa, että koirani on liian vaikeasti/"hienosti" kouluttuja, odottakoot vaan kunhan syksyllä aloittaa Secin kanssa treenauksen ensi kesän seniorkilpailuja varten. No enhän minä osannut enään ollenkaan ohjata Soicaa, , hirmuisen säädön takana, mihin minun varma ja helppo koirani on kadonnut? Ei varmaan mihinkään, mutta ohjaus on sen kohdalla hieman ruosteessa, Seci ja Soica kun ovat niin erillaisia, vaikka Secillekin on alkanut nyt tulla tuota varmuutta. No mutta isäni saa jatkaa Soican kanssa treenailuja tästä eteenpäinkin, meinaan soicamaiset ohjaukset ovat karsiutuneet Secin ohjaamisesta pois, joka on kyllä parantanut suorituksia melkoisesti. Ja isästäni on kiva ohjata irtoavaa koiraa, sen meinaan minun koirani osaavat meidän lauman poppoosta parhaiten.

Latvian näyttelyihin ilmoitettu 2. mudia, joten hyvät mahdollisuudet cacibehin.

tiistai 24. toukokuuta 2011

Lauma pallopaimenia

Treibball juttuja ei olekkaan tullut hetkeen päivitetyksi, mutta se ei tarkoita etteikö niitä olisi tullut tehtyä. Tarkoituksella olen tehnyt Secin ja muiden kanssa paljon nyt vain peruskuljetusta ja muita perusjuttuja, mudin myötä kun olen oppinut, että pohjatyöt on tehtävä kunnolla, jotta myöhemmin on hyvä ja kestävä pohja jolle rakentaa uusia juttuja. Eilen kuitenkin otimme askeleen treeneissä eteenpäin, ja Seci pääsi harjoittelemaan pallon hallintaa. Tähän asti olen itse autellut pitämällä huolta pallon toisesta reunasta, toisen ollessa seinää vasten, jolloin on ollut helppo harjoitella eteenpäin kuljetusta. Nyt mikään ei enään auttanut Seciä vaan pallo pääsi liikkumaan pieniä matkoja sivuille (tuo käytävä on n. 1,5m leveä, pallo 70cm). No hyvin Seci homman handlasi, ja varmaankiin viikonloppuna siirtyy treenit ulos, ennen sitä onneksi ehtii vielä tehdä parit sisätreenit. Myös lapinkoirat alkavat bongata ajatusta, jopa Soica osaa nyt tökkiä palloa
.

Eilen aloitimme myös kotona jatkamaan talvella hallilla aloitettua keinuoperaatiota. Tavoitteena vieläkin saada Seciä pidemmälle loppuun tai niin pitkälle, että etutassut tulee yli. Tällä hetkellä keinu on tuettu paikoilleen, toisessa päässä on pöytä, jolle juostaan ja laitetaan etutassut takatassujen ollessa keinulla, tuosta sitten juostaan takaisin alas etutassut maahan, joten tuossa tulee nyt vahvistettuja kontakteja, jospa ne kohta kisoissakin toimisivat eikä ne olisi tuollaisia rumia himmailuja kuten nyt kotkassa oli. Keinutreenien väliin tokoilut, seuraamista ja jäävät. Hyvät ja hienot suorituksen ja palkaksi Seci sai rynnätä keinulle.

lauantai 21. toukokuuta 2011

Santalahden suhinat

Tänään kävimme uimassa ja agilitailemassa kotkassa santalahden suhinoissa. Seci 3. 3lk kilpailut.

Ensimmäinen rata oli Pertti Siimeksen agilityrata. Kaarrokset taas paukkuivat, joten annoin Secin sitten kunnolla seisahtua puomin alastulolle pysähtyen myös itse nopean stopin sijaan, kun oletin ettei palkinnoille enään ole asiaa. No mutta rata 0, -4,33 sija.3 sert meni 0,02 sek päästä, ehkäpä ensi kerralla otamme hieman nopsemmat kontaktit, tai no kunhan saadaan kaarroset kuriin niin voimme hakea sertit voittojen kera.

Loput kaksi rataa tuomaroikin Anne Savioja. Ennen toista rataa Seci oli taas aivan arkajalka, ja pälyili koko ajan ympärilleen, taisin herättää pikkuisen kesken unien. No kuitenkin Seci pysyi lähdössä hyvin, alku meni kepeille asti hyvin, jolloin painoin Seci väärällä puolelle, korjaamisesta prinsessa otti nokkiinsa. Parin hypyn päästä, Seci vaihtoi raville ja alkoi pälyillä ympärilleen, jolloin nappasin neidin syliin. Tilanteen nollaamiseksi lähdimmekin sitten rantaan uimaan, itse kahlailin ja heittelin uivalle Secille keppiä. Pulikoinnin jälkeen Seci olikin sitten taas oma pirteä itsensä.

Kolmantena oli agilityrata, nopeasti piirrettynä, puomin alla olevaa putkea en saanut oikeaan paikkaan, joten siellä on pieni "jatkopala", mutta pääasia että idea tulee näkyviin.Kannattaa klikata rataa isommaksi

.

Alku radassa meni hyvin, Seci tuli kivan tiukasti 2-3. 4 edessä valssi valahti, enkä ottanut Seciä kunnolla haltuun, Seci hyppää pitkälle, ja jostain syystä lähtee kiertämään putkea ympäri hidastaen vauhtia reilusti kun mitään käskyä ei tule, eikä putken suuta löydy.Toisella puolella Seci lähes pysähtyy arpomaan kumpaa kautta palaisi siinä hieman pyörii, ja sitten päättää ravata etukautta hypylle, jonka jälkeen lähdetäänkin vauhdilla eteenpäin, keinu super hieno, ennen A:ta Seci oli melkein putkessa,ohjaajan pää ei oikein tuon putken kierron jälkeen ole aivan kasassa. Kuitenkin loppujen lopuksi saan Secin A:lle ja kasaan itseni, loppu rata meneekin sitten hienosti. Rata 0, -0,37, sija 3. Tuomari että Masa kuuluttajana kommentoi, että on se kumma kun ehtii putken kiertää ja siellä vielä pohdiskella ja silti ehtii vielä ihanne aikaakin, suurin osa kilpailijoista ei ehtinyt ihanne aikaan vaan monet sujuvan radan tehneistä saivat yliaika nollan, medin voittajan aika oli -3.., varmaankin Seci olisi voittanut ilman tuota tasoitus kierrosta ja pohdintoja, mutta ensi kerralla sitten, onneksi nuorella koiralla on aikaa noita voittoja hakea vielä roppa kaupalla.

torstai 19. toukokuuta 2011

Ohjaa, älä oleta...

Taas hetkellisesti tuntuu siltä, että minun ja tuon pikku kiharan yhteistyö todella alkaa toimia . Eilen ennen agilitytreenejä ulkokentällä alokkaan seuraaminen läpi hihnan kanssa ja ilman, pitkästä aikaa Seci seurasi vanhaan tapaansa, ponnekkaan tiukasti, yksinkertaisen upeasti. Sitten jäävät, maahan meno oli hienon nopsa, seisominen oli hieman hakusessa, mutta kun palkkasin heti pysähtymisestä enkä seisotellut, niin Seci taas muisti mistä on kyse ja teki kisaliikkeen täydellisesti. Luoksetulo oli hieman mielenkiinnotoinen, luvasta täysiä luokse hypätään vasten ja ilmassa pyöräytetään peppu sivulle, tuota vasten hyppyä vaille hieno suoritus....

Päivän treeni, joka on osa ruotsalaisen tuomarin kilparadasta, hieman muunneltuna. Piirros ei ole hirmusen tarkka välimatkat ym. heittävät.


No aloitetaan parhaasta, Seci ei tehnyt taaskaan ylimääräisiä kaarroksia, vaan meni tiukasti, tästähän voisi jo olettaa, että olen edes hieman oppinut ohjaamaan pikku mustaa. No huolimattomuus virheistä en ole päässyt yli ja niitä tuli. Ensimmäisellä yrittämällä meni hyvin 9 asti, jolloin oletin keppien vetävän seciä, mutta likka paineli vauhdilla A:lle. No tuossa pätkässä oli hienointa, että onnistuin suunnitelmissani, tökkäsin secin 5 putkeen ja menin hypyn taakse ottamaan vastaan, ja sehän toimi, Seci tuli hienosti toisen putken ohi hypylle. No sitten mokasin 11-12 välin, laskin Secin vaan juoksemaan, jolloin 2. käytiin hyppämässä. Ratkaisuna jätin Secin pujottelemaan kun se kestää vedätyksen, jolloin ehdin tehdä valssin ennen 12. Lopuksi sain vietyä Secin vielä 18 hypystä ohi/ Seci ei hypännyt hyppyä vaan juoksi suoraan. Tämä johtui ihan siitä, että olin jostain syystä 17 aivan väärällä puolella. Kun olin oikealla puolella sain Secin hienosti menemään hypyt ja saksalaisella A:lle. Toisella kerralla yhtä huolimattomuutta vaille 0, oletin, että Seci kääntyy tuolta 5 putkelta hypylle, mutta mudi painelikin 8 hypylle kun en komentanut sitä kääntymään, mutta muuten hieno suoritus pöllyävän kivituhkan keskellä.

maanantai 16. toukokuuta 2011

Pikku paimen



Tänään jatkui meidän treibball treenit. Heti kun pallo tuli käytävälle, oli Seci jo sitä nenällä ja hieman tassuilla auttaen tökkimässä eteenpäin. Tänään olin vielä takana tai Secin vieressä, josta sain helpoiten vahvistettua ajatusta, ettei pallosta mennä ohitse vaan koko ajan kuljetaan pallon takana. Vauhti alkaa jo hieman kiihtyä, tässä vaiheessa sitä oli onneksi helppo hallita palkoilla.



Seuraavaa vaihetta hieman aloittelimme. Laitoin pallon isompaan tilaan paikoilleen tuettuna, ja treenin aiheena oli pallon taakse lähettyminen. Alkuun reilun metrin päässä pallosta oli namilätkä, jolle lähetin Secin, ja lisäksi palkkasin vielä heittämällä lihapullan palasen. Parin toiston jälkeen lätkä pois ja toistoja ilman. Pikku likka oppii niin huisia vauhtia, että vielä kun treenaamme pallon työntelyä niin, että itse olen edessä ja lähetyksistä takaa "paimentamaan" lähtöjä ja sitten pääsemmekin siirtymään harjoituksissa ulos. Kyllä min mudista tulee vielä hieno pallopaimen.


Soican treenit eivät onnistuneetkaan aivan yhtä hyvin, vieläkään S ei oikein bongaa kuonolla tökkimis ajatusta, vaan mielummin hyppisi etujaloilla palloa vasten. Pappa koira Atzo sen sijaan piti lapinkoirien puolia, huvikseni kokeilin saisinko sen työntämään palloa ja pappahan yllätti tekemällä hienosti, sen kanssa pääsin jo ensimmäisellä treeni kerralla vaiheeseen että itse kuljen pallon edessä. Vanha koira siis oppii uusia temppuja, ainakin meidän 11v erittäin ahne vetsku. Eri asia onkin sitten kun lähtisin itse kauemmas ja Atzo hakisi pallot luokseni, siihen ei taida papan motivaatiot riittää, mutta jos nyt jotain mielenvirkistystä Atzollekin tästä saataisiin kun agility on hieman liian rankka laji.


"Onks sul namii? Mä tiedän sul on namii, turha yrittää huijata"

Agilitykuvat Ojankon muditreffeiltä, kiitokset kuvista Oonalle!

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Uusi lajivaltaus

Koiramme lehden innoittamana ja netti tutkailujen jälkeen, aloitin Secin ja Soican kanssa treibball treenit. Alku oli hieman vaikea, Seci tarjosi kaikki tähän oppimansa jumppapallo temput läpi ja niitähän riittää. Seci myös tarjosi monia uusia temppuja, mutta lopulta sain pikku mudin tajuamaan, että palloa ei tarvitse kun vain tökkiä. Loppuun Seci kuljetti pari kertaa pallon talomme päästä päähän, alku ja suurin osa matkasta oli käytävää jossa pallo tuli automaattisesti suoraan, välissä oli aula, joka olikin hieman haastavampi kohta kun pallon hallintaa ei olla vielä treenattu.
Soica pääsi lajissa siihen pisteeseen, että se seuraa namikättä, pidän sitä pannasta ettei se hyppää pallon päälle ja työntää samalla palloa. Kyllä Soicakin vielä ajatuksen bongaa.

Tässä video valmiista kisasuorituksesta:




Myöhemmin päivällä olikin sitten tokotreenit. Keskityin pelkästää seuraamiseen, pidempiä ja lyhyempiä pätkiä sekä vauhdin muutoksia. Tokotuokion jälkeen keppit treenit 8 kepillä, ennen keppejä hypyllä takaakierto ja saksalainen, josta parit toiston vaikeille kulmille, kaikki keppi haut puhtaita ja pujottelu tyyli hieno. Lisäksi parit lelun palautukset, patukka tulee takaisin narulelulla, mutta narulelu ei palaudun patukalla. Vanha narulelu siis jyrää vieläkin, vain punainen vinkupallo menee siitä ohi.

Kuvia muditreffeiltä




Ojankossa tuuli...



Ohjaaja jäännyt taas jälkeen, no nyt voi pistää tuon polven piikkiin...

On se kumma kun niitä käskyjä ei tule!



Kuvissa pujotteluasento vaikuttaa jopa ihan hyvältä,Seci ei ainakaan noissa pujottele pää ylhäällä pomppien.



Perusagility kilpailuun erona oli, että pöydällä piti tehdä jokin temppu.




Ripaus kaikkea

Mistäköhän tässä nyt aloittaisi, hirmuinen määrä raportoitavaa ja kuitenkaan en jaksa mitään romaania kirjoittaa joten nyt tulee kaikesta vähän lyhyesti. Olisi ainakin noista treeneistä pitänyt kirjoittaa aikaisemmin ja kattavampi stoori, mutta...

No tätä ei varmaankaan viime kirjoituksen jälkeen uskoisi, mutta olimme keskiviikkona treeneissä. Ensimmäistä kertaa pääsimme agilitytuomari Allan Mattssonin oppiin. Rata oli suht helppo, mutta onnistuin mokaamaan helpoissakin kohdissa. Seci kun yllätti olan takaa, eikä tehnyt kaarroksen kaarrosta mihinkään, vaan tiukasti meni siivekkeitä pitkin. Ohjaukseni oli selkeäsi ruosteessa, kolmen viikon kunnon treeneistä pois olo näkyi, mutta pääasia että pikku koira toimi hienosti.

Torstaina seuraavat agilitytreenit. Lupasin itselleni että saan juosta yhden treenit viikossa, plus kisat, joten torstain treenit pyhitetään estetekniikalle. Rata oli helppo ja seisoin keskellä paikoillaan, josta oli helppo ohjata Seciä, tuo kun irtoaa... Päätreenin kohtaana oli puomi ja keinu, joissa ei kummassakaan ole ongelmaa, vaan enemmänkin treenaan niitä kohtia, että voin olla itse missä tahansa ja Seci suorittaa esteen puhtaan itsenäisesti loppuun asti. Kokonaisuudessaan kivat treenit.

Lauantaina suuntasimmekin sitten helsinkiin PK- tapahtumaan. Seci ei viralliseenkehään päässyt, mutta silti oli mukana turistina. Likka pääsi tapaamaan serkkuja ja muita tuttuja, mudeja olikin kehässä ennätykselliset 27. Secin puolisiskon tytär Szófogadás Erdei Urnö hienosti voitti nuorten luokan ja tuli pn 2 saaden sertin, upea "pikku" likka taitaakin keräillä niitä monta ennen valioitumistaan. Szofogadas keräsi myös vet-rop ja vet-vsp tittelit. Mukava päivä mudi ihmisten seurassa, varsinkin oli kiva nähdä Szofogadas porukkaa, joiden kanssa kehien jälkeen vietimme "piknikkiä". Näyttelystä ostin Secille uuden nahkapatukan, joka on sopivan ohut Secin suuhun. Patukkaa sitten testailin kehässä näyttelyn jälkeen, ensin vähän näyttelyjuttuja ja sitten tokoa. Illalla olikin sitten muditreffien vuoro SuMu järjesti 35v vuotisjuhlat Ojankossa, ohjelmassa oli agilityä ja muuta mukavaa ajan vietettä. Agilityradalla Secillä meni hieman liian kovaa... Mukava ilta, kiitos järjestäjille!

muoks// Unohtui tuolta vet- liitteet edestä.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Parin päivän ajan minun on jo pitänyt kirjoittaa hehkutus teksti siitä kuinka upeasti tuo mudi on parin viimeisen päivän aikana toiminut, pikku otus on ollut niin palvelun altis ja hieno. Mutta tämän päivän jälkeen meni innot tuostakin. Polveni on jo pitkään tullut aina silloin tällöin kipeäksi ja nyt röngen ja mangeettikuvien jälkeen oli vuorossa tuomio. Tarkemmin en nyt rupea selittämään, mutta näin lyhyesti lääkäri kielsi juoksemisen, pomput, nopeat suunnan vaihdot ym. Agility oli ehdottomien kielto lajien joukossa, tuota olisi luvassa sellaiset pari kuukautta.

Tälläistä osasin kyllä odottaa, mutta silti uutinen iski kovaa. Viime kesä meni nilkan kanssa, kun Seci juoksi täysiä sitä päin kilpailuissa, ja nyt tämä kesä näyttää yhtä hehkeältä. Kokonaan en kylläkään suostu jättämään treenaamista, mutta sitä on vähennettävä reilusti. Samoin juoksulenkit ja juoksutekniikka treenit jäävät kokonaan nyt pois. Eipä tässä voi taaskaan tehdä muuta kun heittää suunnitelmat roskikseen ja siirtää tavoitteet eteenpäin ensi vuoteen. Ehkäpä me vielä joskus päästään vaikeuksien kautta voittoon, vaikka nyt tulevaisuuden kuva synkältä näyttääkin.

lauantai 7. toukokuuta 2011

Tyytyväinen pikku mudi

Tänään suurin osa päivästä meni pihaa haravoidessa, meidän nurmikkoalueet kun pitää haravoida auki joka kevät, kun sammal yrittää tukahduttaa nurmen. No mutta auringon paisteessa kelpasi haravoida. Illalla pääsinkin sitten laittamaan kepit haravoidulle alueella, nyt aluksi tuli 6 keppiä, jossain vaiheessa sitten täydennän.



Keppien laiton jälkeen olikin sitten vuorossa tokoilua. Tein Secin kanssa yhden luoksepäästävyyden tutun ihmisen kanssa ilman hihnaa, eipä tuo meinannut paikkallaan pysyä, vaan kerran piti lähteä etukäteen moikkamaan, loppujen lopuksi Seci kuitenkin muisti jutun juonen. Tämän jälkeen otin pätkän seuraamista käännöksineen, hieman väljäähän tuo taas oli. Kaipaan niin Seci tiivistä seuraamista, jossa Seci seurasi aivan jalassa kiinni ja piti niin tiivistä katsekontaktia. Tällä hetkellä Seci pitää pienen välin, mutta seuraaminen on ihan nättiä. Väliin pari luoksetuloa, sivulle tulot olivat hienoja. Loppuun vielä jäävät, liikkeestä maahan meno ja seuraaminen. Maahan meno oli hieman huono, Seci jäi vähän ylös eikä mennyt nopeasti maahan. Seisominen oli täpäkkä.

Tokon jälkeen juoksutin parit kepit läpi, hieno rakentamani ohjuri oli estämässä kakkosväliin menoa , joten pääsimme tekemään noita vaikeimpia kulmia. Hieman Seci ensin ihmejuttua ihmetteli, mutta nopeasti neito ohjuriin tottui ja treenit olivat onnistuneet. Illalla kävimme vielä pitkän iltalenkin auringon laskussa ja räpsin hieman uusia kuvia, joita tipahtelee aina silloin tällöin tänne blogiin piristykseksi.

Kalenteri ja muuta...

Sain vihdoin ja viimein julkaistuksi osan meidän menoista, suurin osa agilitykilpailuista tuosta vielä puuttuu, mutta onpahan jo hyvä alku.

Tällä hetkellä meidän käviätilastot näyttävät tältä, kun blogi on ollut pystyssä 5kk:
Suomi 1509
Yhdysvallat
17
Venäjä
14
Saksa 6
Unkari
6
Viro 4
Espanja
3
Ranska
3
Alankomaat
3
Norja
3

Toivottavasti ulkomaalaisia lukijoita ei kieli haittaa, koska englannin osaamiseni ei ole niin loistokasta,että kehtaisin alkaa kirjoittamaan englannin kielisiä tekstejä.

perjantai 6. toukokuuta 2011

Seci starttasi mopoilukauden.

Seci aloitti tänään mopoilukauden, koko talven mudi on selkeästi kaivannut vauhdin hurmaa kun mopolla päristellään eteenpäin, pikku neiti oli meinaan aivan intona kun mopoilulaukku kaivettiin esille. Seci matkustaa hienoti sylissä suunnittelemassani laukussa, yleensä korvien suojana on vielä pinkki vauvanpipo, mutta mopoilupipo on talven jäljiltä hukassa joten kaulahuivi pyöräytettynä korvien päälle ajoi asiansa.

No mutta palataanpas nyt hetkeksi hieman kauemmas menneisyyteen. Eilen olimme Orimattilassa kilpailemassa. Tuomarina oli Muotka, jonka rataprofiilit olivat kivan vauhdikkaita, ja varmaankin olisivat olleet Secillekin hyviä jos vaan rata olisi päässyt käyntiin. Ensimmäisen radan alku meni siinä, että joku huudahti radan reunalta "läks" ja kutsuin Secin sitten aivan väärästä paikasta mukaan, Seci ei ollut hievahtanutkaan paikoiltaan, no alku meni sitten plörinäksi josta seurasi hylky, loppu ratakin meni sitten hieman sinne päin. Toisella radalla pakkovalssin paikkaa pohdin tutustumisessa, ja loppujen lopuksi tein sen kuten kuskini ehdotti, no tämä oli väärä vaihtoehto, olisi vain pitänyt pitää oma pää ja tehdä niin kuin aluksi pohdin. No hylyn jälkeen koko pakka sekosi, enkä enään ohjannut Seciä vaan annoin sen viilettään miten sattuu, keppi haku oli kuitenkin super. A:n kontaktit olivat aivan järkyttävät, ne olivat juoksujen ja stoppien sekoitus, näkyy ettei A:ta olla tehty kuukauteen. Nyt onneksi pääsemme taas treenaamaan usein tästä eteenpäin.

No sitten taas takaisin tähän päivän, tänään lähdin Secin kanssa mopolla Ravilinnaan. Teimme alla olevaa rataa, josta unohtui näköjään kokonaan numerot... No mutta se alkoi ylimmältä hypyltä, sitten otin pakkovalssilla tuon suoraan olevan hypyn takaakiertona, sitten putkeen suoraan, vasemmalta puolelta pystysuorassa olevat hypyt, eli siltä tuli välistä veto, jonka jälkeen sylkkärillä puomille. Ensimmäinen yritys meno nollana läpi, välistä veto oli nätti ja tiukka ja puomi suht. nopea. Sitten alkoiki possuilu, eikä Secin vaan millään olisi tullut välistä vetoon. Siitä sain sitten mudia hieman kovistella, josta johtuen puomikin hidastui. No ehkäpä tämä tästä, pitäisi nyt saada vaan tuo pikku otus kunnolla ruotuunsa radalla.

maanantai 2. toukokuuta 2011

Kisapaikka

Jei, saatiin paikka 2.6 Orimattilan tokokilpailuihin. Nyt pitäisi kai sitten oikeastikkin treenata ja saada motivaatio kattoon. Ja vielä tärkempänä treenata tokoa, eikä agiltyä kuten välillä tuppaa käymään, vaikka tokoa olisikin tarkoitus treeniä.

Ennen kilpailuja:
Seuraamisen suorat (ennakoinnit jääviin pois, reipasta seuraamista jossa koira pyrkii eteenpäin)
Luoksetulon sivulle tulo, (ylimääräinen takakaarros pois)
Paikalla makuu, (varmuutta ja rentoutta) (pää maahan naksun kanssa?)

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Taas kotona

Eilen illalla kotiuduimme pohjoisen reissulta, koirat ottivat heti kymmenen kierroksen rallit pihan ympäri, myös tuo 11v pappa koira.... Kivasti on lumet viikon aikana hävinneet, vielä on pikku kasat nurmialueen kahdessa poukamassa, mutta suurin osa pihastamme on jo sulanut.

Tänään aamusta lähdimme käymään Hollolan näyttelyssä Pedron kanssa, hienosti P esiintyi ja tuomari kehui sitä kovasti, kuitenkin turkista jäi kiinni, joten tulos oli ERI AVK4. Olimme kuitenkin todella tyytyväisiä kun H:ta lähdimme hakemaan.

No näyttelyyn jälkeen käväisin kotona hakemassa Secin, jonka jälkeen suuntana oli kausala. Treenailimme linjausta, käännöksiä, haltuun ottoja ja välistä vetoja. Hieman oli havaittavissa löysyyttä ohjaajassa. No siistejä suorituksia ja nollia, lopussa lähti vähän mudi kuumumaan joka näkyi suorituksissa, kuitenkin kivat ja antoisat treenit, hyvällä fiiliksellä lähdetään torstaina kisailemaan.

Orimattilan tokokilpailuihin pistin klo. 9 sähköpostia ja yritin varata kisapaikkaa, mutta mitään vastausta ei ole takaisin kuulunut.