Uups vähän unohtu

Hieman on blogin päivitys unohtunut, paljon olemme tehneet ja saaneet jopa jotain aikaiseksikin.

Seci on urakoinut tokoa ja agilityä. Tokossa alkaa olla motivaatio kunnolla kohdillaan, Seci tekee suurella innolla, mutta kuitenkin tarkasti. Nouto on parantunut huomasti, vieläkin on palautukset ravissa, mutta sorvatut ja "painavatkin" (Secille 250g)tulee hienosti takaisin. Makuita on tehty, kuten laskurista näkyy niin kaksi lähtö on tullut, molempiin olen päässyt puuttumaan ja ne ovat kuitenkin epäonnistumisista huolimatta vieneet makuuta eteenpäin. Yhteistä näille lähdöille on ollut huolimattomat jätöt ja se että Seci makasi erikoisessa paikassa yksin, ns. kilpailunomaiset ryhmämakuut ovat olleet onnistuneita ja tarkoituksella olemme tehneet yliaikaisia.

Pitkä aikainen haaveeni toteutui ja viime sunnuntaina hain kiharakarvaisen syrkin. Luonnonvalkoisella pk rex jätkällä on nyt ikää 5vko.

Agilityssä olemme treenailleet helppoja juttuja. Subré on treenaillut ratoja, joten Seci on juossut samoja 1lk tasoisia juttuja. Hieman meinaa käännökset valua kun vahtia kasvaa, mutta itseluottamus on molemmilla kasvanut hurjasi kun onnistumisia tulee helposti, voi olla aika tiputus kun viikon päästä lähdetään taas kisoihin, mutta nollia lähdetään hakemaan ja tuplan kiilto silmissä. Ei kun siis hallittua ja täsmällistä rataa lähdetään tekemään.

Subrékin on tokoillut, kylläkin vähemmän mitä Seci. Perusasentoja, hieman seuraamista, kaukoja sekä paljoooon paikalla oloja. Paikalla olot ovat tyhmiä!!! ei "pieni" pentu jaksa istua ja odottaa kun voisi sählätä ja vähän vielä lisää sählätä.

Agilityssä Subrén kanssa ollaan harjoiteltu ratatyöskentelyä kuten aikaisemmin mainitsinkin, pentu juoksee hienosti kisaradan mittaisia oikein pätevästi. Puomi menee radalla jo oikein hienosti, vähän pitää muistaa jarrata ennen alastulokontakti muuten meinaa mennä stoppi pitkäksi. Yhteistyö alkaa sujua jo hienosti, Subré kääntyy niin ihanasti vaikka rimoja on nostettu, pentu on ainakin vielä todella kevyt ohjattava Seciin verrattuna.  Nyt tuntuu siltä, että irtoaminen ja hallinta alkaa olla hyvässä suhteessa. Takaaleikkauksetkin alkoivat onnistua täydellisesti kun otimme pallon palkaksi. Aikaisemmin Sub kääntyi herkästi väärään suuntaan tehden tiukan käännöksen ja sitten hypyn etupuolen edestä juosten perään, itse asiassa koirahan teki aivan kuten sille on tiukkoja käännöksiä opettaessa opetettu, nyt sitten opeteltiin erikoistilanne kuntoon. Tällä hetkellä suurin ongelma on paikalla olossa, paikalle jääminen on hurjan ikävää, sitten jos pääsen pari metriä irti koirasta niin sitten Sub pysyy oikein hienosti. Mutta treeniä vaan... Kouvolan omatoimi treenejä piristi vielä kummasti että sain Subrén menemään hienosti alle 42,5cm säkämitan kanssa.

Herra Sasunen

 Tänään tehtiin aivan mahtava jälki. Mittaa n. 200m, eri suuruisia kulmia 7, vähän mutkittelua, yksi metsätien ja polun ylitys, ryteikkö, puun rungon alitus ja ojan ylitys. Maastokin saatiin vaihtelevaksi, alkuun sammalta, välissä kuivaa kangasmetsää ja lopussa erittäin kosteaa sammalikkoa, kivan märät kengät tämän jälkeen kun joka askeleella upotti ja vesi sen kun tihkui kengän ympärillä. Jana oli täydellisyyttä hipova 7m, aivan suora ja Subré työskenteli oikein pätevästi, lopussa pieni metrin rynnistys kun haju meni nenään. Tällä kertaa janalla ei ollut yhtään namia, mutta silti pentu nappasi jäljen ja lähti 90 asteen kulmasta jäljestämään puhtaasti oikeaan suuntaan, pari namia oli sitten palkkana 2m päässä janasta. Jälkikin meni oikein mainiosti, kulma työskentely oli hienoa, huomaa että viime aikoina olemme tehneet paljon lyhyitä kuviojälkiä (neliöitä, kolmioita, puiden pujoittelua sekä kerran peräti kuusikulmio), suora pätkät  meinasi mennä höyryveturi seilaamiseksi ja jouduin vähän jarraamaan liinan kanssa. Välipalkkoja 3 kpl, kunnon tappelu palkkapurkkien kanssa, hassu otus taitaa saada isoimman palkan kun saa tappaa purkkia ennen kun se aukeaa. Nyt alkaa olla suunnitelmaa jo keppienkin suhteen, joten aloitellaan kohta keppimerkkaus treeniäkin, ties vaikka saisi vielä tänä syksynä tehtyä pieniä jälkiä keppienkin kanssa.

Esineruutua olemme treenanneet lenkillä, pudottelen menomatkalla leluja ja sitten tulomatkalla vähän ennen lelun bongaamista sanon käskysanaa. Subré on nyt selvästi alkanut etsimään sanasta ihan intona esineitä, aikaisemmin kun Sub yhdisti enemmänkin jutut metsään ja tiettyyn tsemppaukseen, ja sana on ollut vain lupa lähteä etsimään, nyt se on vinkki että pitää etsiä. Luovutusten kanssa olen ollut laiska...