Maanantaina Seci pääsi kouluttajaksi, tai no enemmäkin näyttämään mallia, kun itse koulutin. Ajatuksena oli, että asia menee helpommin perille kun näytän oman koirani kanssa tekniikan ja sitten vasta selitän. No molempien ryhmien tyly arvio oli, että Seci on liian nopea, jotta siitä ehtisi mitään nähdä, hidastettua mallia ei nyt valitettavasti ollut tarjolla.
No treenien aiheena oli jaakotus ja backlap. Ensimmäisellä kerralla molemmat onnistuivat ihan hyvin, tuon pikku kirpun backlap on vaan niin hieno. No pyrähdyksien jälkeen Seci pääsi kävelylenkin jälkeen autoon pariksi tunniksi odottelemaan. Toiselle ryhmälle näytettäessä alkoi käännökset hieman lipsua ja Seci irtoilla hieman liikaakin, mutta näki tuokin ryhmä sitten treenin aiheet ja vertailut pariin muuhun ohjausvalintaan, jotka voisi paikkaan ajatella, Secin kanssa kun varsinkin on hyvä tälläiset asiat näyttää, koska väärä ohjausvalinta tuottaa piiiitkän kaarroksen ja räkytystä. Kaikkiaan tälläinen treeni, jossa tehdään pariin kertaan lämpät ja viilennyslenkit ja välissä tauko on hyvää treeniä Secille kilpailuja varten, pitäisi vain useammin muistaa tuollaisia tehdä kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi tuollainen mallin näyttäminen on loistavaa treeniä ohjaajan hermoille ja kiva nähdä, että tuo pikku otus tekee kuten on opetettu, vaikka ihmiset seisovat aivan vieressä ja katsovat.
No treenien jälkeen pääsimme kunnolla treenaamaan ja juoksemaan. Alkuun juoksimme hieman muunnellen pari kertaa ryhmäläisten lopetusradan, jossa oli pääasioina juuri jaakotus ja backlap. Hyvinhän nuo toimivat radallakin. Kun nämä oli testailtu, treenasimme niistoa, pakkovalssia ja pimeään keppikulmaan lähetystä keppien puolivälistä. Niisto toimii, kuten aina tähänkin mennessä. Pakkovalssi valuu, aina kun korjasin edellis suorituksen valumista, niin sitten se lähti eri kohdasta valumaan ja antamaan tilaa. Pakkovalssa kaipaisi niin paljon treeniä, varsinkin kuivaharjoittelu puolelle pitäisi tässäkin asiassa panostaa. Kepit ja keppihaut toimivat vanhaan tapaansa hienosti, ja meidän pikku mudin pujotteluasento on taas alkanut kivasti pudota alas.
Keinu on nyt tuottanut pään vaivaa, taidan pohtia liikaa noita meidän estesuorituksia kun saan ne aina mielessäni pilattua. Tällä kertaa uhrina on keinu. Viime agikirjoituksessanihan ihastelen keinua ja se olikin hieno, niin kun useimmiten onkin. Mutta nyt pohdinnoissani olen tullut siihen tulokseen, ettei keinu ole aina niin hieno, kun sen tahtoisin olevan. Keinu on hieno kun sille tullaan vauhdilla, Seci irtoaa ja osaa suorittaa keinun itsenäisestikin, vaikka olisin missä. Mutta kun keinulle tullaan pahasta kulmasta, tai joudun ennen sitä ottamaan vauhtia pois, tulee keinusta keskinkertainen. Tällöin Seci jarruttaa aikaisemmin, keinahduksen jälkeen sitten ravailee alas. Kun taas jos keinulle tullaan vauhdilla Seci laukkaa vauhdilla kontaktille asti, jolloin keinu putoaa nopeasti ja lähdöt ovat nopeita. Hidasta keinua tehdessä Secin ilme on epävarma, jota en tahtoisi radalla nähdä. Keinun kanssahan on tehty jo tähän mennessäkin paljon työtä, alunperin opetus aloitettiin pyötä keinu systeemillä, ja se lähtikin menemään hyvin. Meidän kotikeinu oli kuitenkin niin huonosti painotettu, että se jo Secinkin painoisen koiran kohdalla keinu keinahti hieman puolen välin jälkeen, eikä täysiäkään juoksemalla ehtinyt liiemmin sitä pidemmälle. No nyt oikealla palkkauksella ja hyvin painotetuilla keinuilla (meidän kotikeinuunkin on nykyään lisätty paino) tehtyjen treenien jälkeen nuo nopeat keinut on saatu näteiksi ja varmoiksi. Nyt on sitten tarkoitus saada karsittua nuo huonot keinusuoritukset kokonaan pois ja selventää Secille vielä uudemman kerran mitä keinulla tehdään.
Innoituksen ja osa idean keinun idean varmentamiseen tuli tästä videosta. Aikaisemmin kun olen keinun aina opettanut alusta loppua kohti (pöydan kanssa) niin tuo video avasi näkymän lopusta alkuun opettamiselle. Rankkaahan tuon treenaaminen on etuosalle, enkä pennun tai nuorenkaan koiran kanssa tuota tekisi, mutta Secin kroppa kun on jo valmis, joten uskallamme tuota kokeilla, ja kun toistoja ei hirmuisen paljon tarvita, kun keinu on jo osakseen valmis.
Niin kuin yllä jo mainitsin tuo video oli vain innoituksena ja idean poikaisena, josta lähdin tuon pohjalta muokkaamaan meille sopivaa tapaa. Aluksi hypyttelin Seciä sivusta kontaktille, josta naksuttelin etutassuja maahan. Kotonahan me olemme saman tapaista tehneet jo pelkällä laudalla (kuvat sinunen alastulo), joten tuo oli vain parin toiston verran muistuttelua. Kerrankin Secille kelpasivat namit, joten niiden kanssa tehtiin, pysyi kierroksetkin kurissa. Sitten tuin keinun liikkumattomaksi ja nostelin Seciä ylös, josta juoksimme vauhdilla alas, etutassut maahan. Pian Seci alkoi karkailla kiipeilemään ylös, joten päätin antaa sen tehdä sitä ja naksutella kun varpaat tulevan keinun reunan yli. Siinä sitten juostiin edes takaisin, alastulolla oli etupalkka. Aika nopeasti laitoin alastulon alle nostoa, jolloin keinu tuli n. 20cm korkeuteen, ja sama juoksentelu jatkui. Aivan treenien loppuun vielä teimme niin, että keinua pidettiin liikkumattomana alastulo 20cm korkeudella ja keinu lasketaan alas samalla kun Secin etutassut osuvat maahan. Paperilla minulla on nyt loppuun asti suunniteltu tuo koulutus, ja se jossain vaiheessa tännekin pistän kunhan ehdin.
Muillakin kontakteilla kävimme juoksemassa. Vahingossa unohtui fleecehaalari päälle, joka hidasti vauhtia ja sen kanssa Seci mielummin ravaa kun laukkaa. Teimme naksutellen puomille toistoja ja puomi lähti selvästi taas nopeutumaan, loppuun tuli jopa yksi kokonaan laukattu puomi. Myös A:lla teimme toistoja, ensin sivummalla etupalkoilla, niin että koira juoksee suoraan ja ohjaaja kiertää varastoituja esteitä. A:kin alkoi taas olla nopea ja ihan kivan näköinen, vaikka vauhdilla teimme sitä juurikin samalla kertaa kun puomia, jolloin fleece jäi päälle. Hienonta oli, että Secin katse kohdistui koko ajan vain alas, eikä se toljotellut minua, vaan keskittyi suoritukseen.
Tämän päivän treenihöpinät tulevatkin sitten myöhemmin, ettei tästä tule aivan yli pitkää kirjoitusta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti