Lumileikkejä

Aamu alkoi hienosti sähköittä, mutta se ei liiemmin koirien elämään vaikuttanut. Aamulenkin suuntana olikin tuttuun tapaan pelto ja kamerassakin oli onneksi akkua jäljellä. Aurinko ei harmiksemme näyttäytynyt, mutta onneksi mukavan lenkki sään takasi vain viiden asteen pakkanen.





Prinsessan kaulassa uusi hieno Aliska panta




Pariin päivään ei ole tullut kirjoitettua mitään, aika laska olen ollut treenaamisenkin suhteen. Lumikasaan tein matalan A:n, lapsena on sen verran tullut lumilinnoja rakenneltua, että lumi A oli helppo homma. Siihen sitten matto päälle ja juoksukontakteja treenaamaan kaarien kanssa. Suoria niin että jään taakse ja käännöksiä. Hyvin Seci osasi, ja homman voi siirtää oikealle A:lle kun on hieman pohjia tehty. Lisäksi tokoja sisätiloissa pitkästä aikaa tunnaria, joka oli jo hieman unohtunut, mutta muistui Secin mieleen loppujen lopuksi. Makuussa helppoja toistoja, nopeasti pää menee maahan ja vapautus. Lisäksi kosketuskepillä pari temppua ja pallopaimennusta muistuteltiin mieleen pitkästä aikaa. Aika perus hömppäilyä...

Täysillä treenaamaan!

Nyt on joulutauko ohi ja lähdimmekin vauhdilla uuteen vuoteen. Tiistaina oli minun koulutusvuoroni. Olisi ollut hirmuinen motivaatio päästä vain itse treenaamaan ja keskittyä vain omaan tekemiseen. Mutta eipä siinä mikään auttanut... Treenikin suunniteltiin niin, että porukka sai toivoa esteet ja aiheen ja niistä tehtiin kunnon kyhäilmä, jossa ravattiin keppejä 5 kertaa eri kulmista ihan hyvin 21 esteen rataan.

Ennen treenejä kuitenkin Secin kanssa pääsin juoksemaan. Rataa en jaksanut piirtää, mutta alussa vauhtia hallin toisesta päästä hyppytekniikka hypyt läpi, kepit, kaksi hyppyä (päällejuoksut) A, rengas vauhdittamassa ja kaksi hyppyä (päällejuoksut),putki ja poispäin käännöksellä kepeille täyskäännös kepeille. Sitten vauhdilla hallin toiseen päähän läpi jonkun jättämistä hyppytekniikka treenistä ja lähetys avokulman kepeille. Hyvin hyppi hyppytekniikat täydestä vauhdistakin, välikin oli kyllä ihan kunnollinen. Keppihaut olivat super hienot ja varmat, agilityn parhautta. Päällejuoksut oli vähän taas hakusessa, täydestä vauhdista ei toiminut mitenkään loistokkaasti homma vaati kunnon käskytyksen ja vauhdin himmausta. Kokonaisuudessa ehkä ihan hyvin, mutta treeniä tuo vaatii, eikä homma vaan toimi vielä täydestä vauhdista.

Keskiviikkona uudelleen kouvolaan. Tällä kertaa tokoilemaan. Hieman tultiin myöhässä paikalle ja jouduimme ryntäämään suoraan jo alkaneeseen ryhmään. Luoksepäästävyydet alkuun, Seci jännitti Aria hirmuisen paljon ja väisti pariin kertaan, 3. pysyi jo hyvin paikoillaan. Onneksi avoimessa ei enään moista ole. Sitten makuu 3min, jäi näkyville kun Seci stressasi taas kaikkea turhaa. Ihan hyvä meinaan toisen ryhmän koirat pistivät kunnon möykän päälle kun lunta putosi katolta, kävin sitten palkkaamassa 1,5min kohdalla kun Seci möykästä huolimatta pysyi paikoillaan. Lopussa neiti tarjosi jo päänkin laskemista maahan, ja nätisti pysyi koko makuun. Sitten yksitellen luoksetulot, välissä sai tehdä seuraamisia ja kaukoja. Seuraaminen oli hyvää, eikä Seci välittänyt muista koirista vaikka olikin ahdasta. Käännökset olivat hieman keulimista, ja kun katsoin koko ajan koiraa, niin en tietenkään voinut antaa ennakointi vinkkiä, tyhmä minä...
Kaukoja rima takajalkojen edessä, istu maahan vaihtoja. Tässä kohtaa muut koirat hieman häiritsivät, mutta ne vaihdot jotka tehtiin niin ne tehtiin hyvällä tyylillä. Sitten kouluttajan silmien alle tekemään luoksetuloa, avoimeen kun olemme menossa niin piti sitten tehdä stopin kanssa, eikä vain tylsää alokasluokkaa. No käskytyksellä kisamatkalta, vähän ollaan tuota tehty ja annoin käskyn epäselvästi, joten stoppi valui reilusti. No saatiin sitten hyvät vinkit, koira selvästi tietää mitä sen pitää tehdä, mutta motivaatiota stoppaukseen pitää nostaa takapalkalla. Loppuun vielä voi ja evl makuu, johon osallistuimme. Koira maahan ja piiloon (ensimmäinen kerta meille ryhmä makuussa) ensimmäisen minuutin aikana kävin välillä kurkkailemassa ja 1min kohdalla palkkaamassa ja loput 3min kokonaan piilossa. Seci pysyi ja oli ollut ihan rauhassa. Lopuksi vielä koiran taakse, josta Seci yllättyi ja hinasti etupäätä vinoon ja katsoi taakse, paikalla makuussa tätä ei olekkaan vielä tehty. Mutta olin silti niin onnellinen kun tuo pysyi noin hyvin.

Isäni oli vieläkin tokon loputtua kssk johtokunnan kokouksessa, joten jatkettiin treenaamista. Stoppeja lelun kanssa takapalkalla, hurjan hienoja stoppeja. Vauhdilla luoksetuloon ja siitä stoppi, eikä alku vauhti kadonnut vaikka tehtiin monta stoppia. Kyllä tuosta vielä 10 liike rakennetaan! Vähän seuraamisia ja jääviä. Liikkeestä seisomisen taakse menossa hieman katseli taakse, muuten ihan hyvä. Eipä isäni vieläkään tullut, joten agilityä. Ensin pelkkää A:ta, sitten pari hyppyä ja kepit. Päällejuoksut toimivat joka kerta, teki näköjään tiistain päällejuoksu jankkaus hyvää. Tietysti nyt oli aika helppo paikkakin, kun toisen päälle juoksun (kaksi peräkkäin) jälkeen oli vetoeste. Painavissa vaelluskengissä juoksu ei ole herkkua, mutta alkoi löytyä ohjaajalta kunnon asennetta hommaan kun piti eteenpäin päästäkseen tehdä kunnolla jaloilla töitä. Eipä siinä sitten enään muuta kun lenkille lumiseen maisemaan. Lenkin jälkeen vielä suloisen 4kk corgi vauvan rapsuttelua, Secikin suhtautui pieneen hyvin.

Ja vielä unohtui, että ajoin ihan itse treeneihin ja treeneistä pois. Huisia, kohta pitäisi olla ajokorttikin taskussa, joten voi lähteä treeneihin ja kisoihin ihan yksinkin ilman, että tarvitsee kysellä vanhemmilta ehtisikös joku kuskiksi. No vielä kuukausi pitää odotella ennen kun ikä riittää ja sitten koittaa vapaus, olen maaliskuuksikin suunnitellut lähes joka viikonlopuksi kisat, mutta pitänee nyt katsoa kisataanko ja missä. Sm ja karsinta nollia kyllä vielä tarvitaan, varsinkin se tupla.

Toimiva sekoitus

Tänään heti aamusta suuntasimme lenkille, tai no puolen päivän aikaan, mutta jos silloin vasta herää niin sehän luetaan aamuksi. Kerrankin nukuin pitkään ja Seci sai kerrankin nukkua tarpeeksi pitkään kun ei herätessä edes inissyt vastaan. Eipä siinä sitten muuta kun ulkoilukamppeet päälle ja lenkille. Koirien iloksi ne kuulivat heti ovesta päästyään käskyn/luvan "metsään" joka kuuluu kyllä ehdottomasti top 5, heti tassut alle ja huutaen takapihan kautta meidän metsäpolulle. Metsän kautta pellolle, jossa ulkoilutin kameraakin, mitään hyviä kuvia ei tällä kertaa mukaan tarttunut. Soica nyt pääsi tuomaan väriä tähän kirjoitukseen.




Iltapäivälle sitten oli treenien paikka. Alkuun kontaktille pitkältä matkalta lähetyksiä, hienosti Seci löytää oikean paikan. Sitten tokoa varten nostin kierroksia juoksemalla käännöksia speedbumpseilla. Tokossa tänään oli aiheena noudon palautusvauhti. Ensiksi kapula Secin suuhun ja kutsumaan speedbumps (3) suoran päähän, hyvällä vauhdilla neiti tuli ja kapula pysyi hyvin suussa. Hieman lopussa törmäsi jalkoihin, mutta korjasi jarrutuksen sopivaksi muilla kerroilla. Loppuun heittelin kapulaa yhden speedbumpsin taakse, nouto meni hyvin. Kolmen takaa nosto oli erittäin epävarma. Pari kertaa tein sitten niin, että lähdin juoksemaan Secin kanssa hakemaan kapulaa yhdessä ja juostiin sitten takaisin lähtöpaikalle, hieman tuli lisää varmuutta, mutta selvästi nuo pitkät matkat vaativat vielä harjoittelua. Soican kanssa harjoittelin väliin kapulan heittoa, vanhus saa omaksi huvikseen noutaa kapulaa, vaikka palautus onkin sylkäisy jalkoihin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sain heitto harjoittelua ( jota tarvitsen paljon, meinaan kapula lenteli milloin mihinkin) ja Soica saa hupia kun saa noutaa kapulaa ja saa vielä namia kaupan päälle. Loppuun vielä Secin kanssa seuraamista pari lyhyttä pätkää nopeilla palkkauksilla, helppoa ja kivaa. Sekä parit makuut niin että heitin namin, käskyllä maahan ja vapautus namille n. 10-15sek, hyvin pysyi päämaassa myös ulkona kylmässä. Pari toistoa näin, väliin yksi ilman namia, tällä kerralla jouduin käskemään pään maahan, käskyn kanssa Seci teki nopeasti ja heittämällä palkkasin eteen, loppuun vielä pari valmiilla namilla. Hyvältä alkaa homma jo näyttää, ja maahan meno on nopeutunut puolella.

Ensi viikolla alkaakin taas kouvolan treenit, omat treenit menevät kylläkin kouluttaessa, mutta tarkoituksena olisi ehtiä hallille sen verran ajoissa, että ehtisi jonkin verran juosta Secin kanssa ennen treenien alkua.

Kyllä vähäinen pito kovalla huudolla korvataan!

Vitsi mä inhoan Suomen talvea, tai ainakin tätä talvea. Sataa, on liukasta ja muutenkin ällöä, me ei olla voitu tehdä muuta kuin sisätokoa ja pitkiä lenkkejä. Sulaisi vaan kaikki lumet pois ja tulisi taas kesä.

Tokossa sentään olemme edistyneet kun on ollut pakko tehdä jotain. Paikalla makuussa pää pysyy maassa, apunami on saatu reilun 5m päähän ja välillä tehty jo ilmankin. Saan vapaasti kuljeskella takana ja ympärillä, koiran keskittyminen pysyy hyvin edessä ja poissa minusta. Seci on nyt alkanut automaattisesti tarjota tuota päätä maahan, joten tehkööt noin.

Kaukot alkaa olla jo aika hyvät, välillä Seci istumisen sijasta tarjoaa laittaa päätä maahan, mutta vihjesana kaukoihin on opettelussa. Nyt peppukin pysyy jo hyvin paikoillaan.

Seuraamisia tiukensin ja otin paikkaa vähän eteenpäin kosketuskepin kanssa, oikeastaan testi mielessä kokeilin miten homma toimii eikä tuo ainakaan huonoksi meidän seuraamiselle ollut pikemminkin. Hieman tuo nykyinen seuraaminen voi kyllä olla osalle tokotuomareista liiankin tiukka, mutta minusta tuo on kivempi noin. Seuraamisen käännökset alkaa olla aika makeet, hyvin ennakoi ja tekee täpäkästi. No sitten täyskäännös (vasempaan) se on hieman liiankin tiukka meinaan lopussa/suoristuksessa astun puoliksi koiran yli kun Seci pyöräyttää itsensä ympäri yli takaosaa käyttäen, hieman vaikeaa selittää, pitänee ottaa video jossa näkyy koko juttu.

No tänään pääsimme sitten agilitaamaan, aiheina tekniikat: päällejuoksu, jaakotus, takaakierto, backlap. Muina aiheina putkijarrutukset, irtoaminen ja irtoamisen jälkeinen hallinta. Lämmittelyksi ensin tunnin verran lumitöitä, iso piha on todella kiva...
No sitten esteen pihalle, ja treenaamaan lämppälenkin jälkeen. Piha olikin sitten kivan liukas, ilman rimoja tehtiin ja silti sudittiin. Heti jouduin rikkomaan uusia säädöksiä, koska noin liukkaalla en vain uskaltanut juosta täysiä ja mentiin taas samalla vanhalla pingviinitekniikalla. No Seci ei oikein ymmärtänyt miksi turhaan himmailla vauhtia, joten vain huusi ja suti kun ei pito riittänyt, mutta pystyssä se pysyi jotain edistystä on tapahtunut kun neiti ei jokaisessa käännöksessä käynyt kyljellään. Päällejuoksussa jäin aina jälkeen, joten toiselle hypylle en vaan ehtinyt, silloin kun ehdin homma sujui, treeniä tuo silti vaatii vielä paljon. Jaakotus toimii ja käännös tehdään tiukasti, samoin takaakiertoon lähdetään kaukaakin, backlap toimi ainakin tänään täydellisesti. Putkijarrutukset meni alkuun pitkäksi, pari kertaa leluun kiinni ja homma sujui. Seciä selkeästi häiritsi kun olin putkella jo ennen sitä enkä himmannut omaa vauhtia ennen putkea, mutta tälläisetkin asiat on opettava. Loppuun vielä takaakierto backlap ja paikoiltaan ohjaten irrotus kauas putkeen ja putkelta hypyiltä välistä vedot lähetyspaikalta ohjaten. Hyvin jaksoi neiti jo kuunnella ja yllätyksekseni toimi, kuten yleensäkin Seci tekee paremmin kun en juokse vierellä kilpailemassa kumpi juoksee kovempaa kuten Seci ajattelee.

Avo katsaus

Heh, luin tänään ensimmäistä kertaa tokosäännöt läpi, olipas avartava kokemus, joka olisi ehkä pitänyt suorittaa hieman aikaisemmin. Nyt sitten lupaamani avo katsaus "lähteenä" tämän päivän ja viime aikaiset treenaukset.

Paikalla makuu 3min
Uutena asiana on opeteltu aivan uusi tekniikka eli pää maahan etutassujen väliin. Aikaa pidetty vasta minuutti ja olen itse näkyvillä käveleksin ympäriinsä. Parin metrin päässä nami, jolle vapautan ja jota Seci tujottaa koko ajan -> katse ja ajatukset pois minusta.
-Tarvitsee lisätä aikaa
- Mennä piiloon
- Nami niin kauas että sen voi vähitellen poistaa
- Nopeampi reakointi pää käskyyn (nyt ollut paikka käskyn tilalla, myöhemmin ehkä maahanmeno käskyn tilalle?)
+ Makuussa Secin mielentila rauhoittunut

Seuraaminen
Viime aikoina olen vahvistanut käännöksien ennakointeja, kun käännän käännöksessä pään, Seci lukee sen käännökseksi ja meidän käännökset ovat samaan aikaan valmiit, eikä seuraaminen löysty. Suorat ovat siistit, eikä yritä ennakoida jääviä. Juoksupätkiin lisää voimaa, hieman sellaista hyppelyä meidän juoksukohdat. Huonon kelin takia olemme treenanneet sisällä seiniin päin ja seiniä pitkin seuraamista, eikä Seci ota seinistä häiriötä vaan kontakti säilyy.

Liikkeestä maahanmeno
Ok, siisti eikä ylimääräisiä askeleita. Tietysti aina voisi pudota nopeammin, mutta tämä sama ongelma on Secin kaikissa maahanmenoissa, mutta en koe tarpeelliseksi kuitenkaan aloittaa uuden maahanmeno tekniikan opettamista. Kestää hyvin myös taaksemenon.

Luoksetulo
Jää hyvin istumaan rauhassa, lähtee voimalla ja nopeasti. Stoppi valuu 1-2koiran mittaa, enkä osaa päättää käyttäisinkö käsimerkiä vai käskyä, tällä hetkellä molempia ja toinen pitää karsia pois. Palkkaukseen tarvitsisi jonkun apuohjaajajan lätkäisemään lelun, niin tulisi nopeasti nopeat stopit. Stopin jälkeen sivulletulo kunnon laukalla.

Liikkeestä seisominen
Ok, pysähtyy heti käskystä.

Noutaminen
Tänään ulkona treenatessa noutokapulan maasta noukkiminen taas ällötti. Sisällä Seci ottaa noutokapulan hyvin. Aloitettiin palautusvauhdin rakentaminen, koira istumaan, kapula suuhun ja lelun kanssa karkuun. Palkkauslelun kanssa.
-Nosto harjoittelua myös ällöttävillä pohjilla ( nyt oli kurainen ja märkä)
-Palautusvauhti treenejä
-Ohjaaja opettelee heittämään kapulaa, ettei mene kisoissa virheellisen heiton takia -2 pistettä.
+ Kapulalle mennään laukassa lyhyetkin matkat

Kauko-ohjaus
Maahanmenot varmoja, istumiset vähemmän varmoja. Tekniikka pysyy kasassa hyvin alle 1,5m, mutta kun pidennetään ja tehdään toistoja palkatta rupeaa tekniikka hajoamaan ( peppu ei pysy paikoillaan maassa -> valuu eteenpäin)
-Käsiveivauksella tehdään pelkkää jumppaamista,
-1,5m toistoja enemmän ennen kun palkka tulee
-Pitkästä matkasta usein palkaten vain oikealla tekniikalla suoritetut vaihdot.

Estehyppy
Lähtee hyvin hyppäämään. Istuminen hieman epävarma, mutta emme ole liiemmin tätä aikaisemmin tehty. Takaisin hyppy hyvä.

Vielä on 10 matkaa, mutta treenaamalla kaikista puutteista päästään kyllä eroon.

Lunta!

Ihanaa vihdoin ja viimein satoi lunta peittämään kuran, toivottavasti tuo lumi nyt pysyy maassa edes joulun yli. Lapinkoirat olivat tietenkin innoissaan lumesta, mudi prinsessa vielä hieman pohtii suhtautumistaan valkoiseen ja kylmään aineeseen. Lumen tulon kunniaksi suuntasimme lenkille metsään ja pellolle, eipä ollut maa vielä jäässä ja oli pirun märkää, mutta turha jälkikäteen valittaa. Kuvia lenkiltä, hieman oli jo hämärää ja satoi lunta, joten kuvat sen mukaisia...



Agilityä emme ole päässeet juoksemaan pariin viikkoon. Hallin pohjaan asennettaan uutta keinonurmea, hyvästi kivituhka pöly ja tervetuloa vihreä nurmi. Pitää vain toivoa että Seci oppii kääntymään nurmella ilman että lentää joka käännöksessä nurin kuten tähän asti on lähes aina keinonurmilla käynyt.

No kun ei ole agilityä, niin olemme keskittyneet toiseen lajiin elikkäs tokoon.

Nouto alkaa olla kivassa kunnossa. Seci laukkaa matkat ja varmuutta on tullut reilusti lisää. Nyt pitää vain mennä treenailemaan vaikeampiin paikoihin -> häiriötä.

Tunnistusnoudossa uskalsin eilen ottaa ensimmäistä kertaa koko liikkeen kilpailunomaisesti ja Seci ihan yllätti varmuudellaan. Neiti haisteli kapulat läpi, nappasi oman ja toi sen hienosti. Pari toistoa ja joka kerta oikein, olen kyllä aika yllättynyt että sain tuon opetettua. Nyt pitää vain toivoa, etten saa hajoitettu liikettä. Hauskaa katsoa kun koira nuuskuttelee kapuloita ja löytää kun löytääkin oman ja tuo sen innoissaan minulle.

Kaukojen kanssa palasimme aivan alkuun. Seci kyllä osaa, mutta tahdoin saada istumaan nousuihin lisää voimaa ja nopeutta. Niinpä käsi ohjauksella opetin Secin hypähtämään maasta ylös istumaan, takaosa pysyy koko ajan paikoillaan. Aikaisemmin Seci ns. rullasi itsensä ylös ja nyt se on sellaisen rullauksen ja hypyn sekoitus, näyttää ainakin omaan silmään kivalta. Vielä en ole ottanut välimatkaa, mutta ilman apuja juttu onnistuu jo.

Merkkiä pitkästä aikaa, hieman meni nenäkosketuksien puolelle. Seci kyllä tekee hyvin, mutta ei meinaa millään malttaa olla tökkäisemättä nenällä merkkiä. No palkkailin sitten vaan nopeasti ennen kun Seci ehti tökkäistä ja näytti auttavan. Vaatii treeniä.

Ruutua sisällä. Erittäin helppoa juosta ruutuun joka on käytävän päässä, mutta varmuutta Seci kaipaakin, joten välillä on hyvä tehdä näin helppoja juttuja. Loppuun pari toistoa ensin merkille ja sieltä ruutuun, hieman meinasi taas neiti tökkiä merkkiä, mutta muuten hyvin.

Maahan meno. En ole varma olenko täällä aikaisemmin kirjoittanut, mutta viime viikkojen projektina on ollut saada Secin pää ja kuono maahan makuisiin. Naksutellen lähdimme liikkeelle ja nyt olemme päässeet vähän alle minuuttiin, hyvin pää pysyy maassa ja varmaan pysyisi kauemminkin, mutta yritän nyt edetä hitaasti. Tuon makuun kanssa pohdin, että pitäisikö kuitenkin hakea TK1 ja katsoa miten nuo makuut pysyvät kasassa koetilanteessa, vai luottaa että pysyy ja mennä suoraan avoon. Monet ovat kyllä sanoneet, että Seci on rauhallisemman näköinen makuussa kun menen piiloon, mutta en tiedä kestääkö mun hermo kun ei näe koko ajan mitä koira tekee.

Kesä fiilistelyjä

Nyt on tämän vuoden messari koettu ja rahapussia kevennetty urakalla, mutta ihan kohtuudessa pysyttiin, eikä mitään turhaa (minun mielestäni..) tullut ostettua. Hieman tuli pettymyksenä myyntikojujen vähyys ja kaikki tuntuivat myyvän samanlaisia tuotteita, mutta kyllä silti ostettavaa löytyi. Mukaan tarttui 150g noutokapula, pussillinen pyöreitä luita (messari perinne <3),älypeli Soicalla joululahjaksi, häkkiin pehmeä karvapohjallinen pohjallinen. Pentua varten 3 narulelua jossa on karvaa (Secille menee kyllä yksi näistä), tytöille pinkki rekkari kansio, hammasluita (Secikin söi näitä pentuna kun laiska omistaja tahtoi nukkua). Nyt alkaa olla pentua varten kaikki valmiina, vielä ruokakuppi ja tietysti ruoka puuttuu Ja se pentu.

Tänään sitten pääsimme testailemaan uutta noutokapulaa. Taas vaihteeksi ulkona satoi vettä, joten treenasimme sisällä. Alkuun nouto ja hyppynouto treeniä hieman erikoiseen tapaan. Menin Secin kanssa sängylle istumaan, heitin kapulan n.2m päähän lattialle, Seci haki kapulan ja hyppäsi takaisin sänkyyn. Aluksi hypyt olivat vähän varovaisia ja puru otetta vaihdeltiin juuri ennen hyppyä, mutta parin kerran jälkeen homma onnistui loistavasti. Tuo 15og kapulakin tuntuu sopivan hyvin, koska maahanmenot kapulaa nostaessa jäivät pois. Vieläkin tuohon tarvitaan lisää varmuutta, mutta hyvältä näyttää. Myös tunnarikapulan kanssa samaa treeniä, ote on aika mielenkiintoinen, mutta kapula pysyy hyvin silti suussa. Secin mielestä tunnari kapulaa kuskataan pitämällä kapulan päästä ja suurin osa kapulasta repsottaa suun sivussa juuri sen näköisesti että kohta putoaa, mutta ei se sieltä irtoa, joten tehkööt noin jos kerran haluaa.


Eipä uskoisi ulos katsoessa, että jouluun on enää pari viikkoa, niinpä voimme hyvillä mielin muistella kesää, tällä kertaa kuitenkin kesää 2009. Löysin tänään kuvia Rautavaaran lappalaiskoira leiriltä, kuvissa Seci on vähän päälle 2v. Suuret kiitokset Ainolle kuvista

Aktiivista sanoisin

Tänään oli ulkona ihana (ainakin viime aikoihin nähden) ilma. Joten heti aamulla suuntasimme pitkälle lenkille välittämättä kurasta. Tien ojia kavetaan auki, joten arvata saattaa missä kunnossa itse tie on, kun siihen on tullut mukava savikerros. Mutta kun ei huvittanut taas lähteä tuonne ylös pyörätielle, jossa lapinkoirien on oltava hihnassa.

Myöhemmin päivälle oli sitten treeni aika. Alkuun Secin kanssa tokoa. Seuraamista ja luoksetuloa, tämän jälkeen siirryimme noutoon. Lähtö hyvä, Seci patoaa hyvin odottaessa ja syöksyy kapulalle. Nosto aivan järkyttävä, mudi menee maahan ja sitten varovasti ottaa kapulan suuhunsa. Palautus oli ihan ok, lisää saisi tulla vauhtia, mutta onneksi minulla on loisto suunnitelma tämän suhteen. Nostojen huonoudesta johtuen tehtiin sitten niin että pudotin kapulaa maahan, Seci nosti sen minulle ja palkka lensi.Hieman parani. Loppuun vielä luoksetulon stoppeja. Lähetin Secin kiertämään puskaa ja kun se tuli takaisin päin minua kohti komensin seisomaan tai maahan. Nopeasti ja tehokkaasti pieni toimi, pari kertaa otin stopin jälkeen sivulle tulon ja onnekseni Seci tuli kunnon vauhdilla sivulle, niin ei tarvitse stoppien jälkeistä luoksetuloa lähteä vahvistamaan.

Sitten agilityyn pääaiheena valssit. Ennakointi ja ajoitus oli päivän sana, Secin toimii todella hyvin kunhan vaan itse kerron ajoissa ja valssin on oltava valmis viimeistään kun ponnistus alkaa, mielellään vähän aikaisemminkin. Tehtiin sama myös takaaleikkauksen kanssa, Seci vaatii kunnon "päälle" ajon jotta kääntyy kunnolla. Sitten parit päälle juoksut, vääränpään putket,niistot, poispäin käännöksiä ja persjättö. Koira toimii kunhan sitä vaan ohjataan kunnolla, varmaan top 5 "käytetyin lause blogissa " Secin jälkeen kun juoksin Soican kanssa huomasin kyllä selvästi kumpi on nykyään teknisesti taitavampi, Soicalla on parempi valssissa (helpompi ehtiä) ja takaaleikkausessa (ei irtoa niin päättömästi...) mutta muissa Seci menee kyllä reilusti ohi. Varsinkin niistossa näki tämän eron, tein vanhasta tottumuksesta kuten Secin kanssa, eli mahd. nopeasti merkkaus ja lähden juoksemaan koira suorittaa itsenäisesti, tässä vaiheessa Soica hyppäsi kyllä mutta sitten vanha herra olikin aivan pihalla. Muistan kuinka vuosi-kaksi sitten Soica oli varmempi, luki paremmin rataa ja myös teknisesti varmempi, nyt asia on toisin, Seci on nyt viimeisen vuoden aikana mennyt vanhasta agilityexpertistäni ohi. Soican kanssa tehtiin 7 vuotta töitä, ja Seci menee ohi alle 3 vuodessa, Secistä tulee vielä hieno ja se on sitä jo nyt, ja tästä voin kyllä kiittää hienoa opettajaani Soicaa.

Illalla sitten siirryimme metallinoudon pariin. Secihän on kannellut leipävetsiä ja muita mahdollisia joten ongelmaa ei ainakaan vielä ollut. Meidän metallikapulakin kun on varmaakin Secille liian iso, en sillä lähtenyt edes yrittämään. Secin kapulana toimi sitten päällekäin laitetut päistä yhteen teipatut lusikat. Laitan kuvan jossain vaiheessa, tuosta kuvauksesta on varmaankin vaikea ymmärtää. Aluksi laitoin suuosaan muoviputket (ei niin ilkeä suulle) ja niin pari poimintaa oikeastaan vain totutteluna oudon näköiseen nouto"kapulaan". Parin toiston jälkeen putket pois. Hyvin Seci otti suuhun ja piti hyvin, nyt pitää vain ostaa sopivan kokoinen metallikapula, messarin ostoslista pidentyi taas....

Kylmää, märkää, kosteaa -> Me tahdotaan etelän lämpöön!

Tällä viikolla on kiirettä pitänyt, joten blogin päivitys ei ole kuulunut ohjelmistoon. Nyt perjantain kunniaksi voi sitten vähän kirjoittaa.

Tempuja ja tokoa sisätiloissa = viikon sana, sade kun ei oikein houkuttele ulos. Keskiviikkona suuntasimme kuitenkin Kouvolaan agilitaamaan. Allan oli tehnyt kivan radan. Me oltiin aika supereita, kaksi virhettä jotka molemmat olivat omia mokia, Secihän ei lähde liikeeseeni mukaan jos sitä ei kunnolla vaadi tekemään sitä. Nollaa juostiin muut kerrat. Puomi on kiva, täysiä loppuun asti ja nopeilla vapautuksilla pois, pimeä putki kulma oli varma (mudi ei edes huutanut) ja mikä hienointa Seci haki kaukaa keppien vaikeutettuun avokulmaan täydestä vauhdista oikein, vaikka vieressä oli vielä hämyhyppy. Vitsi on hienoa vaan juosta, kun koira hoitaa hommansa ja siihen että se suorittaa esteet puhtaasti voi luottaa. Homma on niin paljon helpompaa kun vaan voi ohjata ja juosta eikä tarvitse varmistella mitään, tämä oli meidän tavoite silloin kun Seciä alettiin kouluttamaan ja koko ajan tavoitteen täyttyminen näyttää todellisemmalta. Kyllä vielä estetekniikan parissa on hommaa, varsinkin siksi että Secin kanssa pitää kerrata koko ajan perusteita, jotta homma pysyy kasassa.

Lämmittelylenkin ja jäähdyttelylenkin jälkeen tokoa. Seuraaminen on hieno, käännökset ennakoi hyvin pään kääntämisestä, täyskäännökseen tarvitsee vielä lisää voimaa. Luoksetulon lopussa oli vielä pieni pomppu, ei ole taas käsiavun kanssa tullut tehtyä vähään aikaan. Jäävät on hienot, nopeat ja tehokkaat. Sitten noutoa, agilityhalli ja kentän vieressä ulkoilevat koirat ja ihmiset olivat Secille häiriö vielä epävarmassa noudossa, mutta tarkoituksella tahdoin asian olevan niin. Nyt näin mikä kohta noudossa on vielä epävarma ja mitä pitää vahvistaa ja treenata. No kuten jo hieman arvelin kapulan maasta nosto ja tuonti minulle on hidas, Seci ei vieläkään liiku vapautuneessa mielentilassa kapula suussa, ja poiminta ensi lumelta ällötti aivan suunnattomasti. Mutta hyvääkin alkaa jo löytyä, Seci istuu sivulla hyvin ja luvan saatuaan syöksuu kapulan luokse kiertäen sen taakse. Suurin osa palautuksista on suoria.

Jei!!

Tänään oli taas meille liian kylmä ilma, ei me laskoija olla, ei vain tykätä kylmästä. No silti treenattiin, aloitin vihdoin ja viimein operaation: paikalla makuu pää maassa. En ole vaan keksinyt miten tuon aloittaa, mutta sitten laukkutempun myötä huomasin, että jos koputan maata Seci laskee päätä. No tällä lähdettiin ja päästiin siihen asti, että Seci tarjoaa pään maahan laittoa ilman apuja. Tästä nyt ruvetaan aikaa kasvattamaan ja liittämään tätä osaksi maahan menoa. Vielä en ole päättänyt teenkö tästä aivan oman juttunsa -> tietty käsky tarkoittaa makuuta pää maassa=paikalla makuu, ja vanha käsky tarkoittaisi perusmaahan menoa, esim jäävissä ja kaukoissa. Vai tekisikö Seci kaikki paikalla makuut näin. Pitänee pohtia asiaa.

Sitten kontakteja, mutta kun en jaksanut hakea levyä ulkoa teimme pahvilaatikolla. 2on2off asentoa, taaksepäin poistumisia, ja sitä että vaikka pyörin laatikkoa ympäri koira pysyy paikoillaan ( Seci mielellään pyörisi mukana, myös oikeilla kontakteilla) Nopeasti Seci bongasi mitä siltä hain ja pysyi paikoillaan, myös taaksepäin poistumiset alkavat taas sujua, kun niitä on viime aikoina kerrattu.

Ensi vuodelle suunnittelin alustavaa näyttelykalenteria, Secihän saa joulukuun lopun jälkeen ottaa viimeisen cacibin vastaan. Ilokseni huomasin Lahti kv.n tuomarina Maija Mäkisen, yksi meidän lemppari tuomareista. Hänen kehäänsä emme ole Secin kanssa pääseet, kun Riihimäen näyttely meni agilityn sm kisojen kanssa päällekäin. Mutta unkarilaisten open showsta asti (jossa Seci oli rop-pentu) on Maija käynyt monesti rapsuttelemassa Seciä, prinsessa osasi hurmata jo pentuna. Jospa tuolta viimeinen cacib napsahtaisi ja sitten on c.i.b juhlien paikka.

Pitäisi päivittää vai?

Syysmasennus iski sitten olan takaa, eikä ole blogiin kirjoittelukaan oikein maistunut. Treenailtu kyllä olemme, mutta ei ole vaan ollut mitään kirjoitettavaa. Jos sitä nyt sitten palaisi taas takaisin maan pinnalle. Mutta ei tästä nyt tämän enempää.

Noudon kanssa pääsimme tänään taas harppauksen eteenpäin, videolle meni toinen ja kolmas kerta. Tässä hieman materiaalia. Älkää välittäkö äänistä tai muusta. Ja kun meillä päin noutokapulat karkailevat mudilta, niin siitä johtuen kapulassa on vielä kiinni villalangat.

Ensin yksi kuvaamaton kunnon nouto, ja sitten kamera esiin.


Ja kolmas kerta, hieman ovat taineet lihapullat nousta päähän.



Nyt sitten lelu kehiin niin tulee vauhtiakin ja kosketuskeppi tuohon loppupalautukseen asentoon. Kyllä meidän noudosta vielä hyvä tulee, nyt on toivottavasti vaikein vaihe ylitetty.

Muta ja mudi ne yhteen sopii...

Taas on parin päivän treeni kirjaamatta, mikä yllätys...

Eilen teimme cip& cap, ahnehdin tunnustan, yritin liian vaikeaa, petyin ja luovutin. Oma vika, helpotettiin reilusti ja saatiin kivat treeni aikaiseksi. Näiden treenien jälkeen olin lopettamassa koko cip&cap hömpötyksen. No onneksi homma aukesi pitkien pohdintojen jälkeen. Täysin oma moka, mutta hyvä että moka tehtiin juuri nyt.

Illalla vielä tokon kaukoja. Alkuun peruuttamista ja Seci sai hakea paikan takajalkojen varpaat kiinni rimaan. Sitten kaukokäskyihin, maahan meno ja seisominen menee hyvin, ei liiku muuten senttiäkään. Mutta sitten murheen aiheeseen istuminen, alkuun Seci peruutti, sitten se tuli eteenpäin, jonka jälkeen päätti ettei tee kun maahan meno seisominen vaihtoja. Nyt on sitten istu projekti käynnissä.

Tänään sitten agilityä, eilisestä oppineena cip&cap tehtiin vain yhdellä hypyllä. Muut aiheet: välistä veto, päällejuoksu, vääränpään putki ja yleinen sekoilu. Yhdellä helpolla hypyllä (suora tulo hypylle) käännöskäskytys ja toimi, jes jes jes.Videolla nappasin kaikki, yksikään pätkä ei ole julkaisu kelpoinen ohjaajan takia, koira toimii ja kääntyi kaikki käännökset tiukasti käännöstreeneistä on ollut siis hyötyä.

Nyt sitten videoita, käännös viime kesäkuulta:


Tänään cip& cap käskytyksellä:


On nuo käännökset jo vähän parantuneet, ja yleensä Seci kääntyy vielä vähän ponnekkaammin kun hommaan tulee ohjaajan liike mukaan, nyt kuitenkin tarkoituksella otin noita ilman apuja.


Treenien jälkeen suuntasimmekin sitten pellolle, joka oli pienesti sanottuna huono idea. Pellolle asti päästyämme käynnistyi Secin mutatutka, tämän jälkeen näkyikin vaan mudin hännän pää kun se rynnisti kohti lähintä mutalammikkoa. Mulla olikin ruskea mudi mustan sijaan... Tuon häntä on kaikista kuraisin, mä sitten rakastan noita reilun 30cm häntä karvoja, varsinkin kuraisina.

Tuhannen ja yhden toiston päivä

Tänään suunnattiin taas kausalaan, vuorossa oli tokotreenit. Alkuun pääsi Soica pentu, mihin minä uutta koiraa kaipaan kun vetsku käyttäytyy kun pieninkin pentu. Tyyppi on lopullisesti seonnut, ja käyttäytyy aivan kuten pikku pentuna. Pohdittiin johtuuko tuo siitä kun vahva johtaja Atzo on poissa, ja Soica on taas vapaa tekemään mitä lystää, Atzon mielestähän kaikkien tuli käyttäytyä sivistyneesti ja vain se sai pitää omaa showtaan. Pappa koira oli niin hieno pomo, nythän ei ole muuta pomoa kun Seci, joka käyttää valtaansa pääasiassa muiden pompotteluun kuten teki aikaisemminkin. Soican kanssa hetken verran treenailuja ja pallon heittelyä, joka kuuluu niihin asioihin mitä on viimeksi pääasiassa leikitty pentuna.


Tekstiä piristämässä kuvia kesän Latvian matkalta, Atzon kuoleman johdosta jäi suurin osa kuvista julkaisematta, joten niitä pyörii nyt näissä jutuissa.

No sitten Seci vuoroon. Alkuun noudon pitoja, hieman meinasi tulla pureskelua kun Seci ei ehtinyt tottua tilanteeseen. Tiesin jo valmiiksi että jos ota Secin suoraan autosta keskelle koiria ja tökkään kapulan suuhun, lopputulos ei ole paras mahdollinen, mutta pääsinpäs huomauttamaan pureskelusta ja palkkailemaan sitten kunnon pidot. No sujui hyvin, ja Seci innokkaasti otti kapulan suuhunsa. Seuraavaksi leikittiinkin hihnassa ja tehtiin lähtöjä, kivasti lelu palautui kun palkkailin namilla ja jatkoin leikkiä, tietysti tuo hihna vaikuttaa aika paljon asiaan, mutta jatketaan harjoittelua. Sitten siirryimmekin A:lle tekemään kontakteja, joita väkerrettiinkin sitten kauan naksuttelin ja aina 2on2off nostin taas ylöspäin, jolloin ei tullut vapautus säätöä mukaan. Vapautukset mukaan ja sitten hypyttelyä sivusta. Tässä vaiheessa meni viimeistäänkin tämän päivän sadan toiston raja rikki. Koko A:ta niin että jäin itse taaksepaikoilleni, hyvin juoksi alas asti ja sitten vasta rupesi katselemaan minuun päin. Samat satsit sitten toiseen suuntaan mentäessä ja nyt pitäsi olla hyvä kertaus tehty sunnuntain kisoja varten.


No oltiinhan me tokotreeneissä, joten loppuun otin seuraamispujotteluradan, jossa oli leluja, makkaraa, kissanruokaa ym. kiinnostavaa. Eka lelu on vaikea, mutta sitten kun Seci lähti seuraamaan, ei se edes huomannut maassa olevia häiriötä mahti likka.

Pentupäivityksiä taas sen verran, että taitaapi sittenkin olla mudi ainut vaihtoehto, tuo toisen rodun pentue jota olen kuolannut peruuntui harmillisen ja erittäin yllättävän luonnetesti tuloksen takia. Nyt pitää sitten toivoa, että Seci saa pikku siskonsa.

Syksy fiilistelyä

Eilen oli ihanan lämmin päivän, joten mikäs olisikaan mukavampaa kun lähteä pitkälle lenkille koirien kanssa keskelle luontoa. Pitkästä aikaa suuntasimme junaradan toiselle puolelle, kamerakin oli mukana, harmittavasti akku loppui parin kuvan jälkeen, mutta tuli nyt ainakin pari otettua.






Illalla suuntasimmekin kausalaan tokoilemaan. Alkuun luoksepäästävyys, Seci pysyi kivasti sivulla, koskemisen ajan imutin namilla huomiota pois, yritän saada tuon niin hyvin kasaan, että Seci pitää katsekontaktia vaikka joku siihen koskisikin. Sitten muut rupesivat tekemään hyppyä, joten hain agilitykopista riman ja vuorossa oli kaukokäskyt. Käden kanssa olen tuota veivaillut ja yrittänyt saada Seciä menemäänn maahan takaaksepäin nojaamalla, mutta en vaan ole saanut tätä käskyn varaiseksi, joten Seci tekee vanhaan tapaansa eteenpäin maahan menot. Tästä johtuen rima meni takajalkojen taakse. Alkuun Seci ihmetteli miksi sen pitää maata ja liikkua rima mahan alla, hyvin se lähti kuitenkin sujumaan. Istu- seiso vaihdossa tulee herkäsi peruutusta, mutta pienellä avulla sain Secin nopeasti hoksaamaan, että takajalkojen varpaiden tulee osua rimaan. Nyt vaan toistoja riman kanssa ja hommaa lihasmuistiin, ja hyvä tulee. Seuraavaksi olikin meidän vuoro mennä hypylle. Otin tarkoituksella pitkältä matkalta, eka hyppy hyvä, mutta kun menin sivulle Seci liikkui. Toisella kertaa Seci ei huomionut ekaa käskyä, outoa siltä, toisella käskyllä lähti vauhdilla ja nyt loppukin oli puhdas. Sitten seuraamisia ja jääviä,niin että koirat kävelivät vastakkain ja keskellä tehtiin jotain. Sitten ihan seuraamiskaaviota. Vasemman käännöksen Seci tekee hienosti, kroppani kun lähtee kääntymään koira pyöräyttää takapäätä käyttäen itsensä vasemmalle, oikealle käännös ei ole ihan näin hieno, toimii mutta toivoisin myös siihen samallaisen ponnekuuden kun vasemmalle kääntymiseen. Loppuun luoksetuloja, Hanne käskytti, alkuun hetki hiljaan ja "käsky", ei mitään reakointia, hetki hiljaa ja "käsky", nyt vähän nytkähti mutta peppu pysyi maassa. Hetki taas hiljaa ja sitten kutsuin. Seci tuli täysiä suoraan sivulle ilman loppu pomppua, jes!


.

Matikka vs. Agility

Mulla on huomenna matikan koe, ja tänään agitreenit kausalassa, vaikea arvata kumpi voitti pitkän matikan parissa ahertaminen vai treenit. No ei tarvinnut edes miettiä, ja niinpä löysin itseni agilitaamasta, katsotaan pääsenkö tällä huomisesta kokeesta läpi, mutta onhan agilityllä ja lukuteorialla ja logiikalla selkeä yhteys...

No mutta ennen tätä päivää pikku takauma. Tiistaina ei kyyti ongelmien vuoksi päästy kouvolaan, joten ei muu auttanut kun koulun jälkeen pikakäynti kotia ja kävellen kausalaan koko lauman kera. Secin kanssa tuo matka menee nopesti, mutta pojat hidastavat matkan tekoa kummasti, jokainen ruohon korsi kun pitäsi nuuskia tarkoin läpi. Ratana lappeenrannan toisen radan hylkykohta pienin muutoksin.




Tein pienissä pätkissä, sylkkäritakaakierrot onnistuvat kunhan niitä tehdään vain yksi. 1-3 ei vaan onnistunut, heitin Secin sylkkärillä takaakiertoon, jolloin se jo hyppäsi 2. 3. kohti, ja meni sen aina väärinpäin. Kun menin kutsumaan ja lähetin vain takaakierrolle sylkkäritakaakierto onnistui. Ei siinä muu auttanut kun vahvistaa (sylkkäritakaakierto) 2 jälkeistä haltuun ottoa, lätikämmällä palloa. Noissa haltuun otoissa koin tänään (hm... taas hypitään) ahaa elämyksen, ne pitää sanoa ennen hyppyä, jolloin tuo pieni mudi tulee hypyn jälkeen haltuun, ongelmanahan on että tahtoisin tuon haltuun tasan samalla sekunnilla, mutta mudi ajattelee tuon samalla tavalla kun putkijarrutuksen, käsky ennen putkea ja koira jarruttaa ulos tullessaan.

Pääsin myös harjoittelemaan ohjausta Pedron kanssa, otus on nuori ja holtiton, ja vielä kivan nopsa. Ja todella tarkka, pienikin ohjaus virhe niin homma kaatuaa siihen tai ainakin tulee hirveä sählinki.Pedro on hirmuisen kiva harjoituskoira perusohjaus harjoituksille, se kun vielä seuraa kroppaa ja liikettä todella tarkasti, jää turhan käsien huitomiset pois ja oikeasti keskittyy itse ohjaamiseen. Ja lisäksi se ei oikeasti osaa lähes tulkoon mitään hienompia ohjausjuttuja (kyllä tämä on isäni koira, selittää tämän kohdan kummasti.), eikä Pedro myöskään tee itsenäisesti mitään, lähtee kyllä esteille kunhan se ohjataan kunnolla. Loistava opettaja pienikin kropan näyttö väärään suuntaan tai ihme linjaus niin kyllä koirasta huomaa virheen, ja kaiken lisäksi tuota putkiaivoa on oikeasti ohjattava todella loogisesti.

Keskiviikkona olikin sitten sadepäivä, joten tokoiltiin sisätiloissa. Kapulan pitoja, ensin painavalla kapulalla. Askartelin Secille nyt myös kevyen kapulan, siinä on tikkukeskellä ja päädyt ovat pahvista, todellla kevyt siis. Alkuun myös tämän kanssa pitoja, alhaalta päin nostoja ja loppuun kuljetusta. Kapula oli selkeästi helpompi Secille, vaikkakin miinuksena ote huononi. Katsotaan jos tuon kanssa saataisiin varmuutta ja Seci oppisi nostamaan tuon maastakin. Nyt Seci osaa ottaa kapulan alhaalta kädestä (n. 30cm maasta), kuljettaa sitä minua kohti (n. 1m tehty tähän mennessä) ja irrottaa otteen vasta käskystä. Vielä paloista puuttuu tuo maasta poimiminen ja loppu luovutus asento, itse ajattelin opettaa Secin sivulle, mutta Seci taas tahtosi tuoda kapulan eteen/ tarjoaa jo nyt eteen tuloa, katsotaan nyt. Loppuun naksuttelin kosketuskeppiä, alkuun helpot kosketukset ja sitten liikutin keppiä karkuun ja Seci joutui ottamaan keppiä kiinni koskeakseen siihen.

No sitten tämän päivän agilitiin. Biologian tunnilla piirsin tälläisen radan:


Kokeilin niin että 2 tai 3 päällejuoksu, molemmat toimivat hyvin.Sitten 6 peruutus 7, Seci luki ihmeellisen hyvin ja teki tiukassa kaaressa aivan oikein. 8. putkella unohdin putkijarrutuksen ja putken jälkeinen kurvi meni aina pitkäksi. Viimeisellä kerralla sentäs muistin ja johan alkoi sujumaan. Ilman jarrutusta ja pitkän kaarroksen kera 9 hyppy meni niin huonossa linjassa, että Seci meni kepeille tai kohta meni muuten tönkösti, jarrutuksen kanssa ei mitään moista ongelmaa. Pitäisi näköjään muistaa käyttää opettamiaan asioita.12 sain lähes tulkoon joka kerta Secin putkeen, vasta sitten kun tajusin tämän aikaisemmin mainitsemani haltuun otto jutun alkoi homma onnistua. 17 kerran sain Secin väärin päin, isoin virhe oli liian pitkä haltuun otto, homma toimii kun vaan nopea napakka huomautus ja heti ohjaamaan, ei mitään turhia viivyttelyjä.

Parasta on että Secillä taitaa olla menossa syysmasennus ohi, ja neiti kestää taas hurjan määrän toistoja ja kunnon komentelua. Ihanaa kun päästään taas jankaamaan ja hieromaan kunnolla jotain kohtia ilman että otus vetää herneen nenään. Ainakin toivon näin.

Lauantaina onkin sitten seuranmestaruuskilpailut, viime vuonna mestaruus meni pitkien kaarroksien johdosta, tänä vuonna tuota ongelmaa ei pitänyt enään olla, mutta niinpäs se vaan onkin... No jospa ensi vuonna käännökset olisivat jo nätit. Mutta lähdetään me silti kisaamaan jo ihan treeni mielellä.

Plääh....

Se tunne kun koko päivän katselet ikkunasta ulos kaunista ja aurinkoista syyspäivää suunnitellen illan ohjelmaa. No sitten tulet kotiin laitat kameran lataukseen ja kun olet saanut lenkkikamppeet päälle niin eikös ulkona sada vettä, se siitä kivasta peltolenkistä...

Ja meni muuten treenisuunnitelmatkin uusiksi. Eipä tässä muu auttanut kun kaivaa toko kapula esiin ja aloittaa taas sen kertaus. Hyvin Seci muisti, hieman epävarmuutta on pitoihin tullut, mutta kyllä se tästä korjaantuu, lopussa sain Secin jopa tarjoamaan kapulaa minulle, edistystä koiralle jolla ei ole hajuakaan että minulle voisi tuoda jotain, eikä omia vain itselleen. Epistä Secistä kylläkin oli kun lapinkoirat saivat nameja kapulaan koskemisesta ja Soica kun viitsi nostaa kapulan lattialta, Seci kun joutui pitämään kauhean kauan painavaa kapulaa suussaan. En tiedä pitäsikös tuolla ostaa vielä kevyempi kapula, tuo nykyinen on 250g sopivan kokoisen näköinen, mutta Secistä se on huisin painava, en sitten tiedä onko sen henkinen paino suurempi.

Illalla aloitimme kosketuskeppi treenit. Helppoa Seci bongasi ajatuksen nopeasti. Tuolla olisi tarkoitus tokojuttuja tehdä, mutta niistä tarkemmin myöhemmin. Iltaan vielä kevyt lihashuolto, hieman takaselässä kireyttä ja takajalat taas samassa kunnossa kun reilu kuukausi sitten, sain kireydet onneksi aika kivasti itse auki. Noille jaloille pitäsi nyt keksiä jotain, tai ehkä minun pitäisi oikeasti panostaa siihen ravissa tehtyyn lämmittelyyn, nyt kun kompromissina olen tehnyt alkuun vapaana juoksuttelua metsässä ja sitten loppuun kunnon veryttelylenkin ravissa hölkötellen ja spurtteja ym lelun kanssa. Tietysti nuo käännöshyppy treenit aiheuttuvat jumeja, kuten arvasinkin, hyvistä lämmittelyistä huolimatta.

Huomenna minulla onkin koulutusvuoro, joten pieni mudi jääpi kotiin.

Löpinää...

Syksy tuli aivan liian nopeasti, pimeää, hämärää, kuraa ja sadetta, ei kiva... Syksyn tulo näkyy myös omassa motivaatiossani, joka on tällä hetkellä monessa asiassa lähellä nollaa. Treenata kyllä huvittaa, mutta treenien raportointi ja syvempi analysointi on kyllä jäänyt. No nyt kuitenkin jotain pientä tästä viikosta.

Tiistaille minulla hyvät suunnitelmat, hyppytekniikkaa ja kääntymisjuttuja. No sitten koneella käydessä katsoin foorumia, josta muistui mieleen että treenipäiväthän vaihtuivat. Illan suuntana olikin Kouvola tai oikeastaan tarkemmin Valkeala. Sanna oli kehittänyt kivat treenit käydessään ahvenanmaalla kisaamassa ruotsalaisella tuomarilla, kivasti pääsimme juoksimaan kun rata näytti tältä

.

Ekalla kierroksella pääsimme 5 asti ja sitten Seci karkasi 18 hypylle. Uusi yritys ja nyt pääsimme 11 asti, jolla Seci ei vaan suostunut taipumaan ja kääntymään 11 jälkeen kahden hypyn välistä. Lelun kanssa toistoja, eipä hirmuisesti parantunut, maassa sentäs rupesi kääntymään, mutta... No sitten toinen testaus, nyt kokeiltiin lähetykseni sijaan pakkovalssia 6 putkelle, joka toimi ihan kivasti. En nyt muista mikä nyt meni pieleen, joku pikku juttu mutta melkein puhdas rata. No sitten Seci päätti juosta 3 aina suoraan kepeille, monen monta kertaa... Sanna menikin sitten seisomaan keppien eteen ja tämä oli jo valmiiksi tuohtuneelle mudille viimeinen pisara ja herneen palko meni syvälle nenään. Huoh... herkis kiukutelu kausi siis jatkuu, tahdon oman Secini taas takaisin, kovis koiran joka ei liiemmin hetkauta vaan jaksaa juosta, huutaa ja juosta. No pikku lenkki ja kerran uudelleen, tällä kertaa tein valssin ennen keppejä ja vedätin tyhmällä tavalla ja 2 väliin, muuten olisi tullut nolla, no heti perään uudelleen ja sylkkärillä kepeille, joka oli Secille selkeästi parempi tapa. Kankeeta ja muutenkin taas huonoa menoa... No mutta positiivista 10 mentiin joka kerta oikein päin.

Keskiviikkona olikin sitten tiistai päivän treenien aika. Aloitimme putki jarrutuksilla, aihe jota olen siirtänyt ja siirtänyt, mutta nyt kun tein listan mitkä asiat on oltava kunnossa ensi kesään mennessä, niin jospa ne jutut tulisi todellakin kasattua. Putkijarrutukset kuuluivat tähän listaan ja nyt projekti sitten alkoi, ja alku näytti jopa ihmeen positiiviselta, haltuun otto käsky ennen putkea, jolloin putken jälkeen ollaan kunnolla kuulolla ja käännytään tiukasti ja sitten pelkästä putki käskystä rynnistetään suoraan ja täysiä. No vasta alussa tuo opetus on, ja paljon työtä on edessä, mutta pohja näytti nyt aikakin ihan kivalta. Lyhyenb tauon jälkeen kääntymishyppytekniikkaa namien kanssa, tuli hyviä ja huonoja, keskinkertaista, ei siis mitään kunnon "valaistumista", heti taas näkee että on tullut pidettyä taukoa tuon kanssa, mutta nyt kun ei kisata kun piirimestaruudet niin voidaan treenata pelkäämättä jumeja.

Torstaina kausalaan, yleensä minulla on treenisuunnitelmat kuukaudeksi eteenpäin, mutta nyt ei vaan huvittanut, enkä keksinyt oikeastaan mitään kivaa ja järkevää, hm... tässä kohtaa voi pohtia onko järkeä edes treenata mutta. No sateen takia oli vain hyppyjä, putkia ja kepit, kyllä noista jotain tuli. Koira oli taas notkea kun näkkileipä, ei siis taivu hypyillä yhtään, ei edes yritä, tuohon sen kiukuttelu kauteen selkeästi liittyy myös se, että mudi tahtoo vain juosta kovaa ja suoraan, eikä käyttää kroppaansa käännöksiin, vain suoraa ja kovaa, ja kun vaaditaan jotain niin sitten suututaan. No positiivista tästäkin välistäveto taisi onnistua.Sitten alkeiskurssillaisille häiriöksi, hienot pienet eivät kyllä edes häiriintyneet, käännöksiä ensin ilman rimoja kahdella hypyllä vaan edes takas juoksentelua, ja Secihän jopa kääntyi ihan kivasti. Sitten rima miniin ja vähitellen nostoa, välillä taipui välillä ei. Loppuun vielä hyppytekniikkaa samaa mitä keskiviikkona nyt nappasin namin nenän eteen jolla vedin pään kääntymään sivuun jolloin kroppa tuli mukana. Pari namia suostui neito jopa syömäänkin. Arkk... miksi nuo käännökset ovat taas hajonneet alle kuukaudessa, ei tuo koira jumissakaan pitäisi olla.

Tänään olimme tokoilemassa kausalassa. Alkuun pääsi Soica ja Seci sai kiljua autossa, kauan se muuten jaksaa. Hiljettyään Seci pääsi mukaan, ensin seuraamisen käännöksiä. Tämän jälkeen mentiin seuraamaan koiraihmisneliöön (pk ihmisryhmä mutta porukalla koirat) Seci keskittyi hyvin ja työskenteli innokkaasti. Sitten naksuttelinkin tunnarin alkeita, hyvin toimi häiriössäkin, pidot taas eivät, voipi olla että taukokin hieman näkyy, pitäsi taas jatkaa noudon opetusta. Sitten luoksetulon sivulle tuloja lyhyellä matkalla, toimi hyvin. Seuraavaksi olikin Soican vuoro, jonka jälkeen Secin kanssa vielä luoksetuloja, päätin vihdoin ja viimein puutua luoksetulon lopun päin hyppyyn, turha pistemenetys. Torstaina aloitin ja nyt jatkuu. Muuten tavalliseen tapaan, mutta lopussa tökkään ennen hyppyä lihapullan nenän eteen ja ohjaan sivulle, tämä tuntui toimivat kivasti ja tänään teimme jopa loppuun yhden tavallisen luoksetulon ilman apuja ja ilman hypähdystä. Helppoa, miksiköhän olen antanut tuon hyppiä noin pitkään, jos ongelma korjaantuukin näin vähällä.

Nyt on monia mudin pentuja vailla kotia. Vaikka pentukuume kiusaakin, ei oikein mikään niistä iske, tieto lisää tuskaa sanotaan. Mulla taitaa olla vaan liian tiukat kriteerit, mutta minkäs tekee kun on yksi niin hieno mudi, ja on kuitenkin nähnyt monen moista rodun edustajaa, eipä taida helpolla löytyä yhtä kivan luonteista otusta kun Seci, kaikin puolin hieno pikkuinen, (jos nämä ärsyttävät herkkiskaudet jätetään pois laskuista, onneksi näitä on harvoin...) No eipä ajankohtakaan ole sopiva, suunnitelmat kun ovat ensi keväässä, silloin on ainut ja vähään aikaan viimeinen aika ottaa pentu jos sellainen nyt koskaan tulee. Pennun kun on oltava sopivan ikäinen kun lähden opiskelemaan, Seci ja se lähtee mukaan. Myös kirjoituksia ajatellen tuo ensi kevät/alku kesä on ainut järkevä ajankohta, ehtii saada pentupohjat valmiiksi ennen kirjoitusten alkua. No katsotaan toteutuuko/onnistuuko toivomani yhdistelmä, on jotain varavaihtoehtojakin mutta, mutta ja mutta... Eihän sitä koskaan tiedä jos kaikki meneekin pipariksi ja taloon tassuttelee aivan eri rotuinen penska, tässä loppu vuoden aikana selviää varmaankin jotain.

Mutta jos lukijoilla olisi pennun tarvetta Abrandos kennelissä on vapaana kaksi erittäin lupaavaa mustaa uros pentua. Pentujen isänä on Secin puoli veljen jälkeläinen hurmaava, energinen, täpäkkä ja hienosti näyttelypuolella menestynyt (mm. junior maailmanvoittaja) unkarin tuonti koira. Emän aikaisemman pentueen koirista olen ihanan Rondan tavannut, jonka voisin kaapata heti mahdollisuuden tullen itselleni. Ronda on todella mukava narttu jopa Secin mielestä ja neito on myös kiva harrastus koira, jonka kanssa omistaja on ainakin tokoillut,agilitannut ja käynyt todella menestykkäästi näyttelyissä. Ottaisin vaikka molemmat pennut itselleni, mutta harmittavasti ne eivät ole narttuja,ja uros koirista olen lappalaisten myötä saanut aivan riittävästi. Elikkäs jos joku on hyvää mudia vaille, voin kyllä suositella! Mukava kasvattaja ja omaan mieleen kiva yhdistelmä. Lisää tietoa ja video jolla pennut repivät keskenään lelua: Mudin urospentuja

Tokon piirimestaruuskilpailut Imatra

Tänä aamuna sitten aikaisin starttasimme kohti Imatraa, onneksi pääsimme hyppäämään Hannen ja Kamun matkaan, niin omalla autolla ei tarvinnut lähteä. Secistä herätys oli aivan liian aikainen ja prinsessa jaksoi taas kiukutella. No hienosti löysimme perille ja pääsimme jännittämään avon ja voittajaluokan suorituksia seuraillen.

Taktisena nappasin Secin B.O.T verkkoloimen mukaan ja se päällä neiti saikin tutustua kisapaikan ympäristöön, tuo takki rauhoittaa Seciä mukavasti, se päälle ei nouse kierrokset eikä yleensä myöskään mikään pahemmin pelota. Hieman kaikki jännitti kuitenkin, pitäisi useammin reissata vieraassa autossa ja ilman muita perheen koiria, niin pikkuinen tottuisi paremmin moiseen. Pikkuinen lenkki vapaana juostuna piristi mieltä, jonka jälkeen Seci pääsi autoon odottelemaan.

Makuissa Seci oli toisessa ryhmässä, hieman myöhässä hain sen ja tuli vähän kiirus. Alkuun menimme kentän vieressä olevan skeittirampin viereen kuuntelemaan melua ja naksuttelemaan makuun katsekontaktia. Sitten vikkelään lyhyt lenkki ja nopeammin kun odotinkaan eka makuuryhmä lopetti. No me olimme toisen ryhmän ensimmäisinä.


Luoksepäästävyys: 8
Hieman nojaili taaksepäin, mutta sitten antoi kuitenkin hyvin koskea.

Paikalla makuu: 10
Tätä on treenattu ja paljon. Viereinen kora lähti käveli metrin ja kävi istumaan. Läheltä lähti myös toinen koira joka vauhdilla juoksi ohjaajan luokse. Seci onneksi makasi kunnolla.

Juuri meidän aloittaessa yksilöt alkoi avoimen luokan palkintojen jaot, hieman Seci otti häiriötä taputtavista ja palkittuja kannustavista ihmisistä. Pitäisi näitäkin treenata, Seci kun jostain syystä vierastaa taputtavia ihmisiä. Kaipa tuollainen ihmeellinen mölyäminen on koirasta aika outoa, ja Secistä olisi ollut kiva katsoa mitä nuo nyt tuossa tekevät kun aloittaa tokoilu.

Seuraaminen kytkettynä: 8,5
Minä olin hukassa samoin koira, vire oli vähän missä sattuu ja hihna meni huonosti, samoin tein vahingossa täyskäännökset väärin päin (yleensä teemme vasemmalle ja nyt oikealle) joka sai Secin vähän hämilleen.

Seuraaminen vapaana 8
Myös hieman hukassa, ekan täyskäännöksen muistin tehdä oikein päin, mutta toista en.

Hieman harmitti, seuraaminen on kuitenkin ollut Secillä vahva liike ja se on hienoja pisteitä aina hakenut, nyt vähän huonommat. No mutta siten koira heräsi ja ohjaaja heräsi.

Liikkeestä maahan meno: 9,5
Hienosti meni, hieman perus asentoon nousu voisi olla reippaampi, nyt Seci "rullaa" itsensä ylös.

Luoksetulo 8,5
Tapaansa hyppää etutassut hieman jalkaa vasten pudottautamalla samaan aikaan pepun sivulle.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5
Kaksi lisäaskelta ennen pysähtymistä, pakollinen tassujen tasaus, joka Secille tuli opetettua näyttelyitä varten.

Estehyppy 9
Koira on hienosti opetettu olemaan toisen puolen pysäytyksen mahdollisimman lähellä hyppyestettä ja niin oli myös nyt.

Kokonaisvaikutus 9
Alussa vähän kartta hukassa...


Kokonaispisteet:177,5 ykköstulos ja sija 3.
Kilpailuun osallistui 14 koiraa ja vain kolme sai ykkösen, tiukalla päällä oli tuomari tänään, eikä pisteitä kyllä turhasta herunut, joten ihan tyytyväisiä olemme.

Ja kaiken kruunasi vielä Piirimestaruus joukkue hopea!

Varmaankin lähdemme vasta keväällä kokeilemaan seuraavan kerran, hallikisat kun eivät oikein houkuttele Secin kanssa, eikä avoimeen luokkaan ole kiirus. On tuossa alossakin vielä täysiin pisteisiin vähän matkaa, luoksetulon sivulle tulo ainakin pitäsi saada jo ylempiäkin luokkia varten kuntoon, eli jotenkin saada tuo ilo pomppu lopusta pois ja voisihan sitä yrittää saada tuohon hyppyyn hieman välimatkaakin... Ja sitten vaan lisää häiriötreeniä ja opetella tuota virehallintaa tokossa, agilityssä tuo onnistuu hyvin, mutta tokossa en uskalla nostaa Seciä lelun kanssa ennen kehään menoa, kun neito tuppaa nostamaan herkästi kierroksia ja siitä ei seuraa muuta kun räjähdys. Tänään mentiin nameilla, joilla Seci ei tee ihan täysiä ja ne saa jotenkin Secin epävarmuutta lisääntymään, korkeassa vireessä taas ei ole epävarmuudelle tilaa, mutta ongelma on kun Seci vaan nostaa ja nostaa virettä kokeen edetessä, ja loppu puoliskolla intoa alkaa olla jo aika reippaasti liikaa, ja silloin se miellään tahtoisi jotain suuhunsa, useimmiten lahje tai hiha osuu suuhun ensimmäisenä.

Kenraaliharjoitus

Tänään kävimme vetämässä kenraaliharjoitukset kausalassa. Juuri ennen treenejä kävin katsomassa vihdoin ja viimein ilmestyneet joukkue kokoonpanot, Seci kuului kssk 1. jossa on myös toisella koirallaan tokon MM kilpailut -10 voittanut Elina Niemi. Toivottavasti emme nyt Secin kanssa mokaa ja pilaa koko joukkueen mahdollisuuksia.

No sitten kausalaan, alkuun sivulla oloa, sitten paikalla makuuta muiden koirien hyöriessä, pyöriessä ja haukkumassa vieressä. Yksi jopa meinasi mennä moikkaamaan Seciä, mutta likka pysyi. Sitten luoksepäästävyys, pientä nojailua taaksepäin, mutta peppu pysyi paikoillaan.Tämän jälkeen lähdimme pois ryhmästä treenailemaan omat jutut läpi. Alkuun kontaktia paikalla oloissa istuen ja maaten.Kivasta kontakti pysyy vaikka Seci oli selkä muihin koiriin päin. Tämän jälkeen vähän seuraamista, kivan ponnekasta. Sitten jäävät, aloitin taas tekemällä koira edessä kävellen, alkuun meni hyvin ja liikaa toistoja ja alkoi tulla pieniä ongelmia, kun Seci tarjoili seisomista, jos en komentanut vahvasti maahan. Toivottavasti en nyt onnistunut rikkomaan noita jääviä, kun ne ovat olleet niin varmat. Sitten pitkiä suoria, ponnekkaasti pysyi mukana. Sitten luoksetuloa, ensin juoksin karkuun, sitten kunnon luoksari, tämän jälkeen lyhyellä matkalla sivulle tuloja. Loppuun yksi kunnon luoksetulo. Sitten lelun kanssa seuraamista kaavio pitkillä suorilla ja jäävät väliin. Nyt jännitetään miten huomenna menee.Katsotaan teenkö vielä iltalenkilläkin jotain, ei kyllä varmaan pitäisi, mutta...

Tänään kävin ostamassa pussin Roayl caninia, Bento kronen energia ei tuntunut sopivan Secille, kaikki tuli vaan läpi ja koira oli koko ajan nälkäinen vaikka söi isoja annoksia. Uutena juttuna koirat ovat alkaneet saada ruokaansa puuron ja lihan lisäksi kasvissosetta, tuo hieman lisää makua ja täytettä. Mutta nyt Seci saa pussillisen syödän Rc:tä, katsotaan tuon jälkeen jos kokeillaan jotain toisia vaihtoehtoja joita eläinkaupan omistaja esitteli.

Imatra kutsuu.

Tokon piirimestaruus kisakirje kolahti s.postiin, posiitiivinen yllätys sanoisin. Yllätys siinä mielessä, että emme missään vaiheessa saaneet lopullista varmistusta pääsimmekös nyt seuramme joukkueeseen vai emme, tästä sähköpostista päätellen, kai sitten pääsimme. No mikäs siinä, kiva päästä kilpailemaan ja seurakin maksaa lystin, tavoitteena olisi saada sama fiilis kun viimeksikin, "tokokisoissa on kivaa!" Jos tuo nyt onnistuu tipahtaa se ykkönenkin, toivottavasti, mutta se on kyllä kiinni tuosta makuusta. Toivotaan, että ahkera treenaus sen suhteen on tuottanut tulosta.

Eilen suuntana oli parkkipaikka aivan ison tien vieressä. Alkuun ryhmä paikalla makuu, Soica ja Seci vierekkäin. Jonkin verran taas oli sivuille vilkuilua, mutta pysyi. Naksuttelin sitten makuussa katsekontaktin pitämistä hyvin tuloksin. Sitten seuraamisia, pitkiä suoria ja käännöksiä, huisin hieno pikku koira. Jäävät läpi, seisominen oli hieman takkuisaa alkuksi, naksuttelun jälkeen Seci kun päätti koko ajan mennä maahan. No pari helpotusta ja alkoi taas onnistua. Luoksetulon paikalla olo putosi myös istumasta maahan, uusi yritys ja toinen käsky odottamiseen ja Seci istui ryhdikkäästi. Luoksetulon sivulletulo upea. Loppuun vielä toinen ryhmä makuu, nyt oli jo paljon parempi tujotus ohjaajaan. Nyt sitten naksutellaan hulluna tuota katsekontaktia ja vahvistellaan muita juttuja, ja toivottaan etten saa rikottua mitään liikkeitä.

Keskiviikkona ennen agilitailua, alkuun seuraamista suoria, juoksupätkiä, käännökset, kaaviossa jäävät. Tämän jälkeen jääviä ilman seuraamista, itse peruutan koira kulkee edessäni josta käskyttelin alkuun seisomisia naksutellen stopeista, seuraavaksi samaan tapaan maahan menot, lopuksi niin että käskytin seisomisia ja maahan menoja sekaisin. Hienosti toimi ja tuli varma olo itsellenikin että tuo koira tietää mitä sen pitää tehdä. Sitten luoksetuloa, heti huomasin, että kun jätän koiran rupeaa pääpyörimään ja tarkkailemaan ympäristöä. Naksu taas esiin ja naksuttelin katsekontaktia, tämä auttoi. Parin luoksetulon jälkeen siirryimme paikalla makuuseen. Taas alkuun katsekontaktin naksuttelua, joka oli jo paljon varmemmalla pohjalla. Sitten pitkä makuu, jätin Secin kentälle ja kävelin sisälle halliin piiloon hakemaan hyppyä, vähän aikaa siellä juttelin ja kurkin A:n takaa mitä likka duunaa, hienosti tujotti koko ajan halliin päin, eikä välittänyt takana kulkevista koirista tai kentän reunassa olevasta puita pinoon kasaavasta rekasta. Loppuun hyppyä, varmasti Seci lähti käskystä hyppäämään parin metrin päästä, loppu asento hyvä, vaikkakin aivan kiinni hypyssä, kesti myös hyvin sivulle tulon, ekalla kerralla pyysin sivulle, muilla en. Kivan pikku jutun Seci hyppyyn keksi, nyt se sitten tökkii nenällään hyppyä 1-pari kertaa, saapi nähdä tekeekö tuon myös kisoissa, onneksi tiukka tuomari kaverini helpotti mielialaani sanomalla, että tuosta voisi mennä vain -2 pistettä, ja meillä on Tarua löysempi tuomari viikonloppuna.