Mitäs meille.

Arvatkaas mitä, mulla alkoi loma!

Viime keskiviikkona käytiin treffailemassa Lahdessa Ora mudia, joka on hieman Subréa nuorempi. Orava oli kasvanut taas kokoa sitten viime treffien, eikä pentujen jutut menneet ihan niin hyvin yksiin kun aikaisemmin ja neideille piti muistuttaa ettei rähistä. Seci lähti mukaan pitämään Subréa kurissa, ja Sub olikin aika nätisti eikä lähtenyt kaikkiin Oran isotteiluihin mukaan. Mutta kyllä mudeilla oli hauskaakin, ne juoksivat kilpaa, ja mikä parasta kun satoi kaatamalla mutaa oli joka paikassa. Omistajista tuo sade ei ollut ihan niin kiva juttu.

Ora löysi kepin

Keskiviikko iltana kävin vetämässä vielä agitreenit. Subré lähti mukaan, vaikka en nyt sitten ehtinyt tehdä sen kanssa oikeastaan mitään. Karita otti Subrén onneksi terrierinjengin kanssa lenkille ja pentuhan oli käyttänyt tilaisuuden hyväksi ja näyttänyt kuinka hienosti osaa vetää hihnassa ja varmaankin vähän myös samalla kiusannut terrierejä jos yhtään pikku neitiäni tunnen.Hetkeksi Sub pääsi halliinkin käymään, laiskana en jaksanut kaivaa kujia joten laitoin tuon pujottelemaan 12 suoraa keppiä. Pätkittäin meni ihan hyvin, mutta vielä oli noin monta suorassa liikaa, ja vauhtia ja tyyliä on hiottava vielä kujilla jonkin aikaa. Pari kertaa vielä A:ta loppuun.

Torstaina oli jälleen agilitypäivä, lähdin sen verran aikaisin että ehdin juosta omien kanssa ennen muiden tuloa. Aloitimme niistolla, siitä niistosokkariin, tauon jälkeen päällejuoksua ja Seci pääsi vielä lopuksi tekemään päällejuoksusokkarin. Hienoja oli molemmat likat! Pitäisi joku päivä kellotella noilla samaa pätkää niin saisi vähän kuvaa kumpi niistä on nopeampi. Seci kääntyy huonommin, mutta kiihtyy lyhyemmässä matkassa täyteen nopeuteen, lisäksi se tietysti lukee paremmin ohjausta ja rataa millä saa etumatkaa. Subré taas kääntyy kolikolla ja on pitkine jalkoineen suorilla kova menijä.

Perjantaina oli jälkipäivä. Pakkasin Secin, Subrén ja Soican autoon ja suunnattiin vanhoille hiekkakuopille. Ensin kävin tekemässä jäljen 5 keppiä ja yksi teräväkulma. Janassa uutta oli se, että jälki lähti janalta noin 45 asteen kulmassa. Sitten lenkille ja hurjat pääsivät juoksemaan, kiipeilemään ja riehumaan. Jälki vanheni n. 45min ja sitten ajamaan. Jana oli suora, mutta lopussa Subré "loikkasi" jäljelle. Kepit olivat nyt ensi kertaa metsässä kunnon jäljellä, niiden alla oli kansi jonka alla oli palkka. Ensimmäisellä kepillä pysähdyttiin ja ryövättiin palkka ennen lupaa, sitten pentu karkasi valjaista jotenkin, olin tainut laittaa lukon huolimattomasti ja nyt kun Sub lähti eteenpäin valjaat vain solahti pois päältä. Hihiii olen irti ja saan jäljestää täysiä! Kulmasta samalla vauhdilla yli ja hukka, jonka jälkeen Sub tuli kutsusta luokse ja laitettiin valjaat takaisin päälle. Lähdettiin sitten uudelleen hommiin ensimmäisen kepin kohdalta, nyt tehtiin kulma huolellisesti. Ekasta kepistä oppineena liina oli lyhyenä seuraavalle tultaessa ja nyt tehtiin hieno maahan meno, kuten myös lopuille kepeille, saldona oli siis 4/5. Päätin sitten tehdä vielä toisen ja lyhyemmän jäljen kun tien toisella puolella oli täydellinen sammal. Nyt keppejä taas 5 ja kulmia kaksi 90 asteista, keppien väli 5m, joten pituutta tuolla ei liiemmin ollut. Jana oli oikein mainio ja siitä sitten hyvin jäljelle. Pikku neiti meni maahan jokaiselle kepillä oikein hienosti ja sitten mussuteltiin makkaraa oikein nautinnolla.

No pitihän jäljen jälkeen mennä vielä vähän lenkille ja pysähdyttiin matkalla vielä toiselle hiekkakuopalle. Lenkin lopussa luulin hukanneeni auton avaimet, onneksi löysin ne toisesta taskusta, mutta tästä tulikin idea ottaa pari esineruutua. Niinpä piilottamaan avaimia ja likka hommiin. Ja päästiin kotiin, joten kyllä ne avaimet hienosti löytyivät.

Minun pitäisi kyllä käydä kamerakaupoilla, vanha kamerani alkaa selväsi vedellä viimeisiään, kun siitä on tullut aivan tuskaisen hidas ja kuvista tullut epätarkkoja.