Mutta sitten pääasiaan, löysin Soican ja Pedron lappalaiskoiraleirin kiihdytyskisa kuvia. Seci on perheemme paras kiihdytyskisailija, mutta ei nuo lappalaiset pahasti jää jälkeen.
Katsokaa ja oppikaa, näin toimii mestari. Soica on ensimmäisen kiihdystyskilpailunsa juossut n.3kk vanhana, joten vetsu kyllä osaa.
Lähtö, tiukka katse edellä juoksevaan ohjaajaan, takakeno paino takajaloilla, jotta voi ponnistaa heti täyteen vauhtiin.
Kun lupa tulee, niin silloin lähdetään tassut sutien, välittämättä kiinni pitäjän naamalle roiskuvista hiekoista.
Ja mikä tärkeintä JUOKSE!
Soican aika 60m 5,92. Toiseksi nopein suomenlapinkoira, yksi poro pinkoi kovempaa, aika hyvin 8v veteraanilta.
No sitten hieman nuorempaa polvea, toivoa on ehkäpä vaikka... No kuvat kertovat:
Alussa yritetään karata kiinni pitäjältä, vertaa mestarin keskittymiseen.
Kun tulee lähtölupa, ei paino ole oikeassa paikassa, jolloin koira kaatuaa erittäin helposti nenilleen.
Aika epätasapainoista sanoisin, mutta näistä pahoista tyylivirheistä huolimatta kello näytti aikaa 5,72. Nopea se on, sen joutui Soicakin the mestari myöntämään taipuessaan kakkos sijalle.
No ettei kokonaan Seciä unohdettaisi, onhan tämä sentään prinsessan blogi, niin näin juoksuteemalla, pari kuvaa Secin käpälerace juoksukilpailu voitosta.
Silloin kun juostaan niin tasan juostaan verenmaku suussa, onhan sentäs kilpailusta kyse.
Ja kun tullaan voittajana maaliin voidaan jo hymyillä.
1 kommentti:
Oisin jo eilen kommentoinut tuohon Secin tassu -juttuun, mutta meidän ihanan hidas nettiyhteys oli toista mieltä.
Tosi hyvä, jos Secin tassu on jo parempi, Maxyllä oli kanssa toissavuonna joku ihan ihme tassujuttu lenkillä, hypähti jonkun ojan yli tms. ja sen jälkeen pomppi kolmella tassulla. Kannoin sitten herra kymmenkiloisen parin kilometrin matkan kotiin, ja seuraavana päivänä ei mitään ongelmia.
Ihania kuvia! :)
Lähetä kommentti