Löpinää...

Syksy tuli aivan liian nopeasti, pimeää, hämärää, kuraa ja sadetta, ei kiva... Syksyn tulo näkyy myös omassa motivaatiossani, joka on tällä hetkellä monessa asiassa lähellä nollaa. Treenata kyllä huvittaa, mutta treenien raportointi ja syvempi analysointi on kyllä jäänyt. No nyt kuitenkin jotain pientä tästä viikosta.

Tiistaille minulla hyvät suunnitelmat, hyppytekniikkaa ja kääntymisjuttuja. No sitten koneella käydessä katsoin foorumia, josta muistui mieleen että treenipäiväthän vaihtuivat. Illan suuntana olikin Kouvola tai oikeastaan tarkemmin Valkeala. Sanna oli kehittänyt kivat treenit käydessään ahvenanmaalla kisaamassa ruotsalaisella tuomarilla, kivasti pääsimme juoksimaan kun rata näytti tältä

.

Ekalla kierroksella pääsimme 5 asti ja sitten Seci karkasi 18 hypylle. Uusi yritys ja nyt pääsimme 11 asti, jolla Seci ei vaan suostunut taipumaan ja kääntymään 11 jälkeen kahden hypyn välistä. Lelun kanssa toistoja, eipä hirmuisesti parantunut, maassa sentäs rupesi kääntymään, mutta... No sitten toinen testaus, nyt kokeiltiin lähetykseni sijaan pakkovalssia 6 putkelle, joka toimi ihan kivasti. En nyt muista mikä nyt meni pieleen, joku pikku juttu mutta melkein puhdas rata. No sitten Seci päätti juosta 3 aina suoraan kepeille, monen monta kertaa... Sanna menikin sitten seisomaan keppien eteen ja tämä oli jo valmiiksi tuohtuneelle mudille viimeinen pisara ja herneen palko meni syvälle nenään. Huoh... herkis kiukutelu kausi siis jatkuu, tahdon oman Secini taas takaisin, kovis koiran joka ei liiemmin hetkauta vaan jaksaa juosta, huutaa ja juosta. No pikku lenkki ja kerran uudelleen, tällä kertaa tein valssin ennen keppejä ja vedätin tyhmällä tavalla ja 2 väliin, muuten olisi tullut nolla, no heti perään uudelleen ja sylkkärillä kepeille, joka oli Secille selkeästi parempi tapa. Kankeeta ja muutenkin taas huonoa menoa... No mutta positiivista 10 mentiin joka kerta oikein päin.

Keskiviikkona olikin sitten tiistai päivän treenien aika. Aloitimme putki jarrutuksilla, aihe jota olen siirtänyt ja siirtänyt, mutta nyt kun tein listan mitkä asiat on oltava kunnossa ensi kesään mennessä, niin jospa ne jutut tulisi todellakin kasattua. Putkijarrutukset kuuluivat tähän listaan ja nyt projekti sitten alkoi, ja alku näytti jopa ihmeen positiiviselta, haltuun otto käsky ennen putkea, jolloin putken jälkeen ollaan kunnolla kuulolla ja käännytään tiukasti ja sitten pelkästä putki käskystä rynnistetään suoraan ja täysiä. No vasta alussa tuo opetus on, ja paljon työtä on edessä, mutta pohja näytti nyt aikakin ihan kivalta. Lyhyenb tauon jälkeen kääntymishyppytekniikkaa namien kanssa, tuli hyviä ja huonoja, keskinkertaista, ei siis mitään kunnon "valaistumista", heti taas näkee että on tullut pidettyä taukoa tuon kanssa, mutta nyt kun ei kisata kun piirimestaruudet niin voidaan treenata pelkäämättä jumeja.

Torstaina kausalaan, yleensä minulla on treenisuunnitelmat kuukaudeksi eteenpäin, mutta nyt ei vaan huvittanut, enkä keksinyt oikeastaan mitään kivaa ja järkevää, hm... tässä kohtaa voi pohtia onko järkeä edes treenata mutta. No sateen takia oli vain hyppyjä, putkia ja kepit, kyllä noista jotain tuli. Koira oli taas notkea kun näkkileipä, ei siis taivu hypyillä yhtään, ei edes yritä, tuohon sen kiukuttelu kauteen selkeästi liittyy myös se, että mudi tahtoo vain juosta kovaa ja suoraan, eikä käyttää kroppaansa käännöksiin, vain suoraa ja kovaa, ja kun vaaditaan jotain niin sitten suututaan. No positiivista tästäkin välistäveto taisi onnistua.Sitten alkeiskurssillaisille häiriöksi, hienot pienet eivät kyllä edes häiriintyneet, käännöksiä ensin ilman rimoja kahdella hypyllä vaan edes takas juoksentelua, ja Secihän jopa kääntyi ihan kivasti. Sitten rima miniin ja vähitellen nostoa, välillä taipui välillä ei. Loppuun vielä hyppytekniikkaa samaa mitä keskiviikkona nyt nappasin namin nenän eteen jolla vedin pään kääntymään sivuun jolloin kroppa tuli mukana. Pari namia suostui neito jopa syömäänkin. Arkk... miksi nuo käännökset ovat taas hajonneet alle kuukaudessa, ei tuo koira jumissakaan pitäisi olla.

Tänään olimme tokoilemassa kausalassa. Alkuun pääsi Soica ja Seci sai kiljua autossa, kauan se muuten jaksaa. Hiljettyään Seci pääsi mukaan, ensin seuraamisen käännöksiä. Tämän jälkeen mentiin seuraamaan koiraihmisneliöön (pk ihmisryhmä mutta porukalla koirat) Seci keskittyi hyvin ja työskenteli innokkaasti. Sitten naksuttelinkin tunnarin alkeita, hyvin toimi häiriössäkin, pidot taas eivät, voipi olla että taukokin hieman näkyy, pitäsi taas jatkaa noudon opetusta. Sitten luoksetulon sivulle tuloja lyhyellä matkalla, toimi hyvin. Seuraavaksi olikin Soican vuoro, jonka jälkeen Secin kanssa vielä luoksetuloja, päätin vihdoin ja viimein puutua luoksetulon lopun päin hyppyyn, turha pistemenetys. Torstaina aloitin ja nyt jatkuu. Muuten tavalliseen tapaan, mutta lopussa tökkään ennen hyppyä lihapullan nenän eteen ja ohjaan sivulle, tämä tuntui toimivat kivasti ja tänään teimme jopa loppuun yhden tavallisen luoksetulon ilman apuja ja ilman hypähdystä. Helppoa, miksiköhän olen antanut tuon hyppiä noin pitkään, jos ongelma korjaantuukin näin vähällä.

Nyt on monia mudin pentuja vailla kotia. Vaikka pentukuume kiusaakin, ei oikein mikään niistä iske, tieto lisää tuskaa sanotaan. Mulla taitaa olla vaan liian tiukat kriteerit, mutta minkäs tekee kun on yksi niin hieno mudi, ja on kuitenkin nähnyt monen moista rodun edustajaa, eipä taida helpolla löytyä yhtä kivan luonteista otusta kun Seci, kaikin puolin hieno pikkuinen, (jos nämä ärsyttävät herkkiskaudet jätetään pois laskuista, onneksi näitä on harvoin...) No eipä ajankohtakaan ole sopiva, suunnitelmat kun ovat ensi keväässä, silloin on ainut ja vähään aikaan viimeinen aika ottaa pentu jos sellainen nyt koskaan tulee. Pennun kun on oltava sopivan ikäinen kun lähden opiskelemaan, Seci ja se lähtee mukaan. Myös kirjoituksia ajatellen tuo ensi kevät/alku kesä on ainut järkevä ajankohta, ehtii saada pentupohjat valmiiksi ennen kirjoitusten alkua. No katsotaan toteutuuko/onnistuuko toivomani yhdistelmä, on jotain varavaihtoehtojakin mutta, mutta ja mutta... Eihän sitä koskaan tiedä jos kaikki meneekin pipariksi ja taloon tassuttelee aivan eri rotuinen penska, tässä loppu vuoden aikana selviää varmaankin jotain.

Mutta jos lukijoilla olisi pennun tarvetta Abrandos kennelissä on vapaana kaksi erittäin lupaavaa mustaa uros pentua. Pentujen isänä on Secin puoli veljen jälkeläinen hurmaava, energinen, täpäkkä ja hienosti näyttelypuolella menestynyt (mm. junior maailmanvoittaja) unkarin tuonti koira. Emän aikaisemman pentueen koirista olen ihanan Rondan tavannut, jonka voisin kaapata heti mahdollisuuden tullen itselleni. Ronda on todella mukava narttu jopa Secin mielestä ja neito on myös kiva harrastus koira, jonka kanssa omistaja on ainakin tokoillut,agilitannut ja käynyt todella menestykkäästi näyttelyissä. Ottaisin vaikka molemmat pennut itselleni, mutta harmittavasti ne eivät ole narttuja,ja uros koirista olen lappalaisten myötä saanut aivan riittävästi. Elikkäs jos joku on hyvää mudia vaille, voin kyllä suositella! Mukava kasvattaja ja omaan mieleen kiva yhdistelmä. Lisää tietoa ja video jolla pennut repivät keskenään lelua: Mudin urospentuja