Loma alkoi

Tänään oli virallisesti ensimmäinen lomapäivä, oikeastaan vietin jo eilisen päivän kotona kun koulussa ei ollut enään mitään virallista ohjelmaa. No tämän kunniaksi kokkailin the pikkukokin (= Seci, joka on aina innoissaan mukana kokkailemassa) kanssa koirille uudenlaista puuroa. Puuroon tuli n. 1kg vihanneksia (porkkana, peruna, parsakaali, kukkakaali), puuroriisiä n.2,5dl, n.1dl kauraa, n.ruokalusikallinen merileväjauhetta ja tietenkin vettä. Ensin vähän aikaa keitin vihanneksia, sitten puuroriisit, vähän ajan päästä kaurahiutaleet ja juuri ennen sauvasekottimella muussaamista (vihannekset isoina paloina) merilevä. Nyt maistui nirsolle prinsessalle iltaruualla muukin kun raakaliha ja ruokakuppi putsattiin huolella.

Tänään sitten agilityä, takapihan metsän puolella on aivan sulaa, joten sinne tökkäsin 4. keppiä. Pääajatuksena oli pakottaa Seciä väärälle puolelle ja palkita kun se korjaa oikein. Tuttu treeni Secille, joten hienosti neiti aina itsepäisenä korjasi haun oikeaksi, vaikka kuinka laitoin kuonoa väärään väliin. Kontakteja taas samaan tapaan kun aikaisemmin laittamallani videolla, eli lauta mäessä ja vauhtia, hieman meni stopin pitkiksi, mutta pääasia että Seci rynnii täysiä alas asti, eikä himmaile turhia.

Pari päivää sitten lenkillä katselin kuinka Seci juoksi eteenpäin ja huusin, että käännytään, koira täydestä vauhdista käännähti ympäri ja satalasissa juoksi takasin päin. Heti tuli mieleen, että voi kun otus kääntyisi agilityradalla samalla tavalla. Secille on opetettu tuota "käännytään" sanaa pennusta asti, ja se on jostain syystä Secille todella kiva sana, jota se mielellään tottelee ilman erillistä palkkaa. Pohdin siinä sitten, että mitäköhän käy jos agilityradalla kokeilisin aivan samaa käskyä. Secillehän on opetettu cip&capeja, mutta niiden käskyille en ole vieläkään saanut rakennettua niin suurta painoarvoa, että uskaltaisin/voisin käyttää niitä radalla. Tänään sitten huvikseni kokeilin esteillä tuota käännytään käskyä, ja Secihän kääntyi pari kertaa palkkailin heti käännöksen jälkeen ja vautsi. Tuohon nyt liitetään vielä cip&cap suunnat niin hyvä tulee.

Kii,kii kii.

Tänään kävin tekemässä matikankokeen ennätys nopeasti, yleensä kun menee se 4-5h ja nyt sain räpellettyä kokeen parissa tunnissa. Paperia en kyllä takaisin tahdo...

No ehdin sitten vielä valoisan aikaan kotiin ja esteet nopeasti levälleen. Alkuun kontakteja parin toiston verran, videollekin tuli pari. Lihapulla palkalla mentiin, niin otus ei kuumentunut pahasti, jolloin vauhti kasvaa vähän liikaakin ja stopit meinaavat mennä vähän pitkiksi.

Äänet kannatta laittaa pois, en jaksanut mitään musaa laittaa äänien päälle.






Kontaktien jälkeen vielä hieman hyppelyä, joissa ei ole mitään mainitsemisen arvoista. Päällejuoksuja ja välistävetoja, vähän jäykkä ja tahmea ohjaaja koira kyllä toimi.

Kylmää, märkää, kosteaa -> Me tahdotaan etelän lämpöön!

Tällä viikolla on kiirettä pitänyt, joten blogin päivitys ei ole kuulunut ohjelmistoon. Nyt perjantain kunniaksi voi sitten vähän kirjoittaa.

Tempuja ja tokoa sisätiloissa = viikon sana, sade kun ei oikein houkuttele ulos. Keskiviikkona suuntasimme kuitenkin Kouvolaan agilitaamaan. Allan oli tehnyt kivan radan. Me oltiin aika supereita, kaksi virhettä jotka molemmat olivat omia mokia, Secihän ei lähde liikeeseeni mukaan jos sitä ei kunnolla vaadi tekemään sitä. Nollaa juostiin muut kerrat. Puomi on kiva, täysiä loppuun asti ja nopeilla vapautuksilla pois, pimeä putki kulma oli varma (mudi ei edes huutanut) ja mikä hienointa Seci haki kaukaa keppien vaikeutettuun avokulmaan täydestä vauhdista oikein, vaikka vieressä oli vielä hämyhyppy. Vitsi on hienoa vaan juosta, kun koira hoitaa hommansa ja siihen että se suorittaa esteet puhtaasti voi luottaa. Homma on niin paljon helpompaa kun vaan voi ohjata ja juosta eikä tarvitse varmistella mitään, tämä oli meidän tavoite silloin kun Seciä alettiin kouluttamaan ja koko ajan tavoitteen täyttyminen näyttää todellisemmalta. Kyllä vielä estetekniikan parissa on hommaa, varsinkin siksi että Secin kanssa pitää kerrata koko ajan perusteita, jotta homma pysyy kasassa.

Lämmittelylenkin ja jäähdyttelylenkin jälkeen tokoa. Seuraaminen on hieno, käännökset ennakoi hyvin pään kääntämisestä, täyskäännökseen tarvitsee vielä lisää voimaa. Luoksetulon lopussa oli vielä pieni pomppu, ei ole taas käsiavun kanssa tullut tehtyä vähään aikaan. Jäävät on hienot, nopeat ja tehokkaat. Sitten noutoa, agilityhalli ja kentän vieressä ulkoilevat koirat ja ihmiset olivat Secille häiriö vielä epävarmassa noudossa, mutta tarkoituksella tahdoin asian olevan niin. Nyt näin mikä kohta noudossa on vielä epävarma ja mitä pitää vahvistaa ja treenata. No kuten jo hieman arvelin kapulan maasta nosto ja tuonti minulle on hidas, Seci ei vieläkään liiku vapautuneessa mielentilassa kapula suussa, ja poiminta ensi lumelta ällötti aivan suunnattomasti. Mutta hyvääkin alkaa jo löytyä, Seci istuu sivulla hyvin ja luvan saatuaan syöksuu kapulan luokse kiertäen sen taakse. Suurin osa palautuksista on suoria.

Jei!!

Tänään oli taas meille liian kylmä ilma, ei me laskoija olla, ei vain tykätä kylmästä. No silti treenattiin, aloitin vihdoin ja viimein operaation: paikalla makuu pää maassa. En ole vaan keksinyt miten tuon aloittaa, mutta sitten laukkutempun myötä huomasin, että jos koputan maata Seci laskee päätä. No tällä lähdettiin ja päästiin siihen asti, että Seci tarjoaa pään maahan laittoa ilman apuja. Tästä nyt ruvetaan aikaa kasvattamaan ja liittämään tätä osaksi maahan menoa. Vielä en ole päättänyt teenkö tästä aivan oman juttunsa -> tietty käsky tarkoittaa makuuta pää maassa=paikalla makuu, ja vanha käsky tarkoittaisi perusmaahan menoa, esim jäävissä ja kaukoissa. Vai tekisikö Seci kaikki paikalla makuut näin. Pitänee pohtia asiaa.

Sitten kontakteja, mutta kun en jaksanut hakea levyä ulkoa teimme pahvilaatikolla. 2on2off asentoa, taaksepäin poistumisia, ja sitä että vaikka pyörin laatikkoa ympäri koira pysyy paikoillaan ( Seci mielellään pyörisi mukana, myös oikeilla kontakteilla) Nopeasti Seci bongasi mitä siltä hain ja pysyi paikoillaan, myös taaksepäin poistumiset alkavat taas sujua, kun niitä on viime aikoina kerrattu.

Ensi vuodelle suunnittelin alustavaa näyttelykalenteria, Secihän saa joulukuun lopun jälkeen ottaa viimeisen cacibin vastaan. Ilokseni huomasin Lahti kv.n tuomarina Maija Mäkisen, yksi meidän lemppari tuomareista. Hänen kehäänsä emme ole Secin kanssa pääseet, kun Riihimäen näyttely meni agilityn sm kisojen kanssa päällekäin. Mutta unkarilaisten open showsta asti (jossa Seci oli rop-pentu) on Maija käynyt monesti rapsuttelemassa Seciä, prinsessa osasi hurmata jo pentuna. Jospa tuolta viimeinen cacib napsahtaisi ja sitten on c.i.b juhlien paikka.

Sunnuntain treenailut

Viikonloppu on taas kulunut ja huomenna alkaa taas arki. Tänään taas käännöksiä ja kontakteja. Alkuun suuntasimme takapihan rinteeseen kontaktille. Palkkailin vain suorat alastulot, alkuun omalla sijainnillani helpotin ja sitten jäin taakse lähettämään ja juoksin perään vasta kun Seci oli 2on2off:ssa. Lopputuloksena oli kovalla vauhdilla tehdyt suorat stopit.

Sitten hypyille peruskääntymistä speedbumb apuna. Hyppypaikat alkoivat olemaan jo nätit ilman speedbumbsiakin. Poispäinkäännös ja takaakierto toisina aiheina. Poikkarin kanssa taas aherrettiin, vaihteeksi samaan isoon ongelmaan liittyen Seci ei tule kunnolla käsiin, vaan lähtee hakemaan lähihyppyjä. Takaakierrot ovat vahvat ja Seci lähtee pienestä vinkistä ja tiukasti kiertämään taakse.

Lopussa leikittiin tarkoitus oli vaihtaa leikkeihin toinen lelu. Kävin nappaamassa ulkohyllyltä lelun. Seci tuli perässä, otin yhden naruista, joka ei tainut kelvata neidille joka kävi itse hakemassa sukasta tehdyn narupallon. No mudi sai tahtonsa läpi ja leikittiin sitten sukalla. Kivasti leikki, ja annoin Secin juoksennella lelu suussa ympäri pihaa, yleensä kun laitan narun leluun kiinni, jolloin tämä ei onnistu. Hyvä fiilis jäi molemmille.

Treenin tarpeessa

Tänään lähti Kotkan kisoihin ilmot. Siitä innostuneena esteet esiin ja treenaamaan pihalle. Tarkoituksena oli treenata kääntävää takaaleikkausta, joka ei näin lyhyesti sanottuna toimi ollenkaan. Alkuun cip&cap:ia ilman rimoja, hyvin otus muisti ja toimi. Sitten toisella kertaa rimat mukaan, hypyt olivat aivan järkyttäviä, pitkiä ja suoria, hyviä hyppyjä suorilla, mutta kun pitäisi kääntyä. Huomasin kyllä hyvin, ettei ole tullut moneen viikkoon käännöksiä treenattua. Takaaleikkauksia pari, mutta sitten päätin tarttua noihin hyppyihin, jotka eivät lähteneet itsestään korjaantumaan. Speedbumbs rikkomaan laukkaa ja ajamaan Seciä lähemmäs hyppyä, heti alkoi hypyt näyttää paremmalta ja käännökset tiukalta, ongelmana kun on, että jos ja kun Seci lähtee hyppyyn todella kaukaa, ei se saa itseään taipumaan hypyllä. Pitäisi vain treenata noita tasaisin väliajoin niin pysyisi hypyt kurissa ja kasassa.

Kontaktit samaan treeniin. Haki hyvin suorassa, mutta alastulo vino kun mikä. No se on oikeaa palkkausta, toistoja ja toistoja, niin kyllä tuokin ongelma taas tuosta korjaantuu.



No ei tässä tämän enempää. Kotkan kisat ovat näillä näkymin vuoden viimeiset, messariin meno päivä vaihtui erinäisten sattumusten jälkeen lauantaiksi, joten Porvoon kisat voi unohtaa. Ensi vuonna sitten jatketaan kisaamista, toiveissa olisi päästä helmikuun loppu/maaliskuun alussa kisaamaan Ruotsiin, mikäli tähtien asennot ovat suotuisat parissakin asiassa.

Kääntyy, kääntyy

Tänään lopultakin uskalsin siirtää cik& cap:in siivekkeille, alkuun peruskeppien kanssa ja sitten siivekkeet keppien taakse. Oikealle kiertymiset taas hieman löysät, vasemmalle todella tiukat, myös siivekkeillä. Vaihdoin sitten palkan suunnan toiseksi oikealle kiertymisien kohdalla, parilla lopputuloksen kannalta väärään suuntaan palkkauksella oikeallekin kääntymiset tiukkenivat siivekkeitä nuoleviksi. Loppuun tehtiin vauhdilla siivekekäännös- takaakierto puun ympäri- siivekkekäännös pätkiä. Meni kyllä hyvin, ensi kerralla speedbumps mukaan ja vähitellen sen jälkeen aletaan nostamaan rimaa, sen jälkeen onkin vaikein vaihe siirtää nuo radalle...

Huomista ajatteleen juostiin vielä kontakteja. Lauta toisesta päästä ilmassa ja pitkältä vauhtia, itse juoksin täysiä ohi ja Seci täydestä vauhdista stop etutassut maassa. Hurjan hieno pikku otus. Kaksi kertaa meni stoppi pitkäksi, mutta en nyt siihen puuttunut kun Seci kuitenkin pysähtyi. Hyvillä mielin voidaan lähteä kisamaan, Seci tasan tietää mitä tekee ja noiden kontaktien osalta voin kyllä luottaa siihen. Ja tämänkin päivän perusteella likka alkaa taas olla oma itsensä, asenne kohdallaan!

Tokokilpailut Orimattila.

Secin kanssa käytiin tänään meidän tämän vuoden "pakolliset" tokokisat. Olen siis itse päättänyt käydä kokeilemassa vähintään sen kerran vuoteen, mitä mudi sinä päivän keksiikään.

Luoksepäästävyys 10, ja super tyytyväinen omistaja. Tuomari oli mies ja Seci pysyi paikoillaan hienosti.

Paikalla olo 0, Seci pysyi 1,5min. Viereinen koira tujotti Seciä ja vikisi koko tuon ajan. Pitkään Seci yritti vain katsoa eteenpäin ja olla välittämättä, mutta toinen ei lopettanut, niinpä Seci päätti varmuuden vuoksi hiippailla ohjaajan suojiin.

Paikalla olon jälkeen pohdin viitsinkö edes lähteä pelleilemään Secin kanssa kuumalle kentälle, lämpötilahan oli n. 27 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. No päätin sitten kuitenkin lähteä tekemään liikkeet läpi kun tuosta on maksanut, vaikka ykköseen ei liiempiä mahdollisuuksia enään ollutkaan. No mutta päätös oli ihan oikea.

Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen vapaana 9. Koira seuraa hienosti, mutta pistepudotus tuli kun ohjaaja ei osaa tehdä täyskäännöstä oikein. Jotenkin arvattavaa, ettei koirassa ole vikaa mutta ohjaaja onnistuu taas vaihteeksi tekemään jotain tyhmää... Tein siis täyskäännöksen liian tiukasti, kun pyörähdän vasemmalle, Seci pyörähtää kaaren sisässä takatassuillaan ympäri, tapa olisi ns. sallittu kunhan se olisi selkeän U:n muotoinen. Jolloin koira seuraisi kunnolla liikkeessä koko käännöksen ajan, nyt Seci seuraa, mutta pyörähtää paikoillaan.

Liikkeestä maahanmeno 9. Seuraaminen hienoa, maahan meno saisi olla hieman nopeampi, ei kuitenkaan lisäaskelia ym.

Luoksetulo 9,5. Seci tuli hyvällä vauhdilla, pomppasi lopussa, mutta ei minua vasten. Hyvä suoritus.

Liikkeestä seisominen 8. Seci hieman alkoi ennakoimaan ja pudotti vauhtia juuri ennen käskyä, mutta käskystä stoppasi ilman lisäaskelia.

Estehyppy 9, loppussa Seci otti yhden askeleen sivuun kun kiersin koiran sivulle.

Kokonaisvaikutus 9. Hyvin toimiva ja työskentelevä koira, jonka menoa on ilo katsella.

Kokonaispiste määrä: 153,5 II tulos. sija 5.

Koiria alokkaassa oli 11, niistä kaksi lähti paikailla makuusta, silti tuli vain 2 ykköstulosta, voittajan pistemäärä oli 177. Secin yksilöliike pistemäärä alokasluokan paras, mutta tuo paikalla makuusta lähtö pilasi tuon tuloksen.

Tällä kertaa tein kerrankin kokeessa myös jotain järkevästi, juoksutarkastuksessa Seci oli sylissä, jolloin neitiä ei ahdistanut ,niinpä tuo luoksepäästävyyskin meni hienosti. Tuomari sai myös olla rauhassa liikkeiden aikana, eikä sitä mulkoiltu ja epäilty sen tulevan syömään pienen mudin hetkellä millä hyvänsä, kuten teemana on edellis kilpailussamme ollut. Joka liikkeen jälkeen nopeat kehut ja taputukset ja vauhdilla vaan perusasento ja "valmis" jo ennen kysymistä, tuosta tuli vähän vauhdikkuutta, eikä jäänyt sellaisi tyhjiä aukkoja, joissa Seci olisi päässyt huuhailemaan tai keräämään painetta, työskennellessäänhän Seci ei muusta välitä, mutta tuona vapaana aikana olisi voinut tulla jotain ylimääräistä stressiä, joka olisi sitten heijastunut liikkeissä.

Mutta pääasia oli että meillä oli ensimmäistä kertaa tokokehässä oikeasti kivaa. Mukava tunne kun koira tekee parhaansa ja toimii kuten treeneissäkin, jaksaa yrittää innokkaasti ja teki täpäkästi vaikka palkkaa ei tullutkaan. Täysiin kymppeihin on vielä vähän viilaamista, mutta kun emme näköjään vaan saa sitä ykköstä aikaiseksi niin mahdollisuuksia niiden tavoitteluun taitaa olla edessä, jospa sitten vuoden päästä,tai jos saisin toisen mielenhäiriön ilmoittaa tuon toistamiseen tänä vuonna, sen verran hyvä fiilis jäi tästä kilpailusta, mutta olen kyllä vieläkin sitä mieltä, ettei toko nyt taida olla ihan meidän laji, liian hidasta ja tosikkomaista. Koiralla kylläkin olisi varmasti lahjoja tähänkin, niin kun Secillä on kaikkeen mitä sen kanssa olen keksinyt kokeilla, mutta ohjaajan into ei vaan taida riittää, harmi sinäinsä noinkin pienellä treenimäärällä kun saadaan suht, hyvät pisteet, niin miten kävisi jos Secin kanssa treenaisi joku lajiin kunnolla motivoitunut ja treenit olisivat tavoitteellisia, kymppejä varmasti tippuisi nopeaan tahtiin. Mutta kun tuo upea pikku gigura on nyt minulle eksynyt ,niin saapi se olla hullu agilitykoira, tottelevaisen yksilön sijaan.

Ja kyllähän hullu agility koira nyt tokokisoissakin puski läpi, kilpailuthan pidettiin nurmipohjalla pk-kentällä, jolla oli iki ihania A-esteitä, monesti Seci oli jo niille menossa vuoroa odotellessa, mutta hihna ei antanut kiipeilu varaa etutassuja pidemmälle. No tuloksia odotellessa, laskin Secin sitten vauhdilla ja vapaana juoksemaan kerran A:n läpi, ainut ongelma oli kun loppukontaktin otto oli hieman haasteellista, no emäntä ei nyt suuttunut moisesta epäonnistumisesta kun Seci selkeästi pysähtymistä yritti, mutta pk-A on hitusen huono tähän käyttöön.

No reilun tunnin pyörähdys kotona ja agilityyn. Kaarrokset vähän taas paukkuivat, ohjasin aivan liian löysästi, eikä Secikään parhaimmassa terässä ollut. Pitkä päivä ja kuuma ilma saavat talviturkissa olevan koira aika vetämättömäksi. Vielä reilu viikko ja sitten on latvian näyttely käyty ja voin hyvillä mielin ohentaa tuota turkkia. Kelpaa sitten ohuessa kesätukassa juosta agilityn SM kisoissa seuramme joukkueessa, kova tasoiseen porukkaan pääsimmekin mukaan joukkueessa on Secin lisäksi maajoukkueessa ollut ja hallitseva piirimestari. Toivottavasti keinuprojekti on silloin edes suunnilleen valmis, tänään radalla keinut vanhan mallisia, vähän ehkä parempia. Loppuun otin samat hypytysjutut kun kotikeinulla on nyt tehty, ja siitä jatkoin eteenpäin, loppuun juostiinkin vauhdilla koko keinu, joka oli jo aika lähellä sitä mitä haluan sen olevan, ei ne etutassut tule vieläkään yli, mutta nyt Seci juoksi aivan keinun päähän. 30-40 cm Seci uskaltaa jo heittää tassut alas, korkeammat pudotukset sitä vähän jännittää.

Vihdoinkin päivitys.

Taas on viikko vierähtänyt eteenpäin ja kesää kohti mennään vauhdilla, ehkäpä jos silloin olisi aikaakin enemmän niin ehtisin blogiakin hieman ahkerammin päivittämään. No nyt kuitenkin lyhyt kooste viime viikon touhuista.

Sunnuntaina oli vuorossa ensimmäiset 3lk kilpailut kouvolassa. Harmiksemme tuomariksi medeille vaihtui Siimeksen sijaan meidän oman seuran tuomari Allan suuren koira määrän vuoksi. No Allani oli taas pistänyt parastaan ratasuunnittelussa, ja luvassa oli mielenkiintoiset rataprofiilit, josta ei ainakaan suoran juoksemista puuttunut. Ensimmäisellä radalla oli alussa hieman pyörimistä, jossa ohjasin Secin huolimattomasti keinulle, jolle tehtiin täyskäännös, jolloin Seci meni keinusta ohi ja sujahti putkeen. No fiilisteltiin sitten urakalla loppu rata, joka olikin sitten lähes suoran juoksua koko rata. Kontaktit olivat hienot, A:lla pysäytin enkä antanut tehdä juoksuja, ettei tule turhia pomppuja. No ensimmäisen radan jälkeen Seci sitten saikin vauhdit päälle, ja kahdella muulla radalla mudi oli sitä mieltä,että nyt mennään täysiä ja suoraan, käännökset ovat yliarvostettuja. Toisen radan juoksimme vielä läpi, kolmannelta otin toisen esteen jälkeen syliin, koska korvat olivat täysin hukassa. No kolme hylkyä tuli haettua, ensimmäisellä radalla oli loisto fiilis, kaksi muuta olikin sitten reilusti huonompia.

No maanantaina olikin sitten vuorossa oma kouluttajavuoroni, ensimmäiseen ryhmään tuli vain 1 koira, joten onneksi meillä oli kaksi omaa mukana. Seci yritti jatkaa rynnistelyä, mutta vähitellen sain sen kuriin. Treenien jälkeen vielä treenasin Secin kanssa käännöksiä, uudella tekniikalla, jonka eräs huippu maxi ohjaaja kilpailuissa minulle neuvoi. Edistys askel oli suuri, nyt kun oppisin vielä käyttämään tuota tekniikkaa radalla vauhdin kanssa. Rima korkeudet olivat 35-55cm, kivasti pysyi rimat ylhäällä, eikä käännökset pahemmin valuneet korkeillakaan hypyillä.

Keskiviikkona oli vuorossa meidän oma treenit. Ohjaajana meillä oli Maarit, ja aiheena vauhdista takaakierto ja vinot esteet. No noita Secin kanssa on tehty jo pennusta asti, joten helpot treenit. Lopuksi tein vielä käännös ja keppi kulma treeniä. Lisäksi jatkoin keinusuorituksen hiomista. Kivat treenit kuumassa kasvihuoneessa.

Viime aikoina olen löytänyt itseni, joko treeneistä tai koulusta, toivottavasti uurastus palkitaan tulevaisuudessa.

Keskiviikkona suuntasimme Kouvolaan, rata näytti tältä:



2-4 kokeilin aluksi pakkovalssia 2 hypylle, pakkovalssin perään heti valssi, koiran hypätessä 3 takaaleikkaus. Tämä oli hieman epävarma tapa kun putki 17 veti puoleensa.
-Pakkovalssi tuntui kivalta, ja sopivan tiukalta

Toisena vaihtoehtona 2-4 kokeilin, backlap 2., pieni haltuunotto ennen 3. hyppyä, jolloin Seci myös automaattisesti kääntyi oikeaan putken päähän.
- Backlap on hieno, haltuunotto toimi hyvin

4-7 Secin mennessä putkeen olin suunnilleen 3. hypyn luona, juoksin siitä suoraan A:n viereen ja annoin Secin sivuirtoamisella hakea itse 5. Lähetin Secin pimeään putkeen A:n alun kohdalta, ja ehdin juuri ja juuri tehdä persjätön putken eteen.
- Sain hyvin etumatkaa kun luotin Seciin, saimme nopean, rennon ja varman pätkän.
- 7. hypyn kääntö valui ennen A:estettä kun en päässyt liikkeellä vahvistamaan kääntämistä

8-9 Sylkkärilla A:lta hypylle
- Seci luki ongelmitta ohjauksen

11-12 Kokeilin 11 hypylle sivuun valssia, mutta vaikka kuinka liikuin sivuun, Seci haki aina A:n. Paremmin toimi kun vekkasin hieman 11 ja siitä putkeen jonka leikkasin takaa.

13-15. Takaaleikattuani putkella, olen tietysti aivan liikaa jäljessä, käskyllä ja oikea suuntaisella liikeellä, Seci kuitenkin kivasti haki itsenäisesti hypyn ja ehdin tehdä valssin ja laittaa Secin toiselle takaa kierrolle, jonka jälkeen niisto
- 13. oli hieno ja pienellä kaaroksella tehty, niisto hieman valui ja jäi löysäksi

16-19. Secin mennessä putkeen takaaleikkaus ja 16 hypyn leijjeröinti.
- Kiva ja nätti pätkä.

Kivat ja aika helpot treenit, tuli hieman kertailtua radalla noita tekniikoita. A:t teimme ensimmäisellä radalla stoppeina, jotka valui, Seci meinasi tehdä juoksuina. Toiselle radalle sitten otin kaaret. Ensiksi nostelin Seciä A:lle ja heittelin lelua. Radalla Seci teki todella nätin juoksukontaktin. Treenien jälkeen vielä juoksutin A:ta ja palkkailin heitelemällä lelua.

Lomailua.

Kerrankin oli tuuria matkassa, ja loman kanssa näyttäisi sattuvat päällekäin edes suht. lauhat säät. No tästä johtuen olemme uskaltaneet työntää nenämme ulos treenaamaan. Parina päivänä olemme lähentyneet taas vaihteeksi tarkastelemaan kontakteja eri näkökulmista ja erillaisin harjoituksin, pääasiassa mini A:lla ja puomi virityksellä, lisäksi varastin myös idean mattotreenistä eräästä toisesta blogista. Kivasti alkaa jo löytyä vauhtia, ja täpäköitä pysähdyksiä, vaikka ravilla ei niihin tultaisikaan, jospa Seci kohta uskaltaisi/tajuaisi tulla täysiä alas kunnonkin puomia, ilman että stopit sitten valuvat yli pitkiksi.

Tekniikkaankin olemme taas syventyneet, pääasiassa päälle juoksua, tiukkaa käännöstä, takaa kiertoa ja kuljetusta. Pääasiassa koti treenimme kuluvat kuitenkin siinä, että yritän saada Seciä palauttamaan palkkalelut, uusimpana keksintönä kun neidillä on viedä lelut kuusen alle piiloon, jonne pääsee vain kahdesta ahtaasta reijästä, itse en viitsisi joka kerta olla ryömimässä tuonne... Tänään kokeilin, etten hae vaan lelua vaan jatkan seuraavalla, sama vaan toistui joka kerta, lelu piiloon ja mutiainen olisi valmis taas jatkamaan treenejä. No plussana sentään oli, etten joutunut ryömimään kun kerran hakemaan kaikki lelut.

Launtaina lähdemme lappeenrantaan kilpailemaan kahden agilityradan verran. Medi 2lk on ilmoitettu 11 koiraa.Jospa me nyt saataisiin se viimeinen nolla ja 3lk kutsuisi.

Olen jo pidemmän aikaan seuraillut juoksukontaktien suosion kehittymistä. Ulkomailla ne ovat varsinkin taas muodissa, ja suuri suosion on selkeästi rantautumassa Suomeenkin. No voi olla, että jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi opettaa Secillekin juoksukontaktit, joten tänään aloitin puoli eläkeläiseni Soicalle opettamaan juoksukontakteja, hirmuisen erillaisiahan nuo ovat, mutta hyvä hieman ottaa pohjaa Soican kanssa, ja kun Soica ei liiemmin enään kisaa niin ei liiemmin sitten harmita, jos noista tulee aivan hirveät. Jossain vaiheessa hieman lisää raporttia noista tulossa.

Seci 3v

Eilen Seci täytti 3v, yritin julkaista blogiin kuvakertomusta Secin elämästä, mutta se ei jostain syystä onnistunut, enkä sitten jaksanut alkaa sitä uudelleen tekemään, ehkäpä se tulee sitten ensi vuonna. Synttäreiden kunniaksi Seci sai iltapalaksi aivan oman kakun, jossa oli koiran purkkiruuan lisäksi tuorejuustoa, nakkeja ja piimää, hieman paremmat herkut siis kun yleensä. Lahjaksi pikku prinsessa sai pinkin treenipallon.

Tänään minulla alkoikin sitten koeviikko, hyvänä puolena, ainoana sellaisena, on että pääsen aikaisin kotiin ja ehkä ehdin tehdä jotain enemmänkin koirien kanssa. Tänään kävin pari tuntia pohtimassa pitkän matematiikan kokeen kiemuroita, jonka jälkeen olikin kiva lähteä lenkille koirien kanssa aurinkoiselle pellolle. Lenkin jälkeen vielä kasasin pihatreenit, aiheena tiukka käännöt hypyillä ja putken jälkeen, väärän pään putki ja takaakierto. Hienosti pikku 3v mudi toimi, käännökset olivat kauniit ja kevyen putken lentelivät, vaikka laitoinkin painoiksi multasäkit. Matala pentukeinukin pääsi taas mukaan, Seci on tullut jo hieman liian varmaksi ja rynnistelee yli, jonka jälkeen takajaloilla tamppaamalla täppäsee keinun alas. Tuota en kyllä sen tahtosi tekevän, kun täyskokoisella keinulla tuo ei oikein onnistu, mutta ehkäpä täyskorkealla keinulla tuo näyttää aivan erillaisilta. Lisäksi olin niin tyhmä,että vapauttelin Seciä aivan tyhmästi keinulta, jolloin alkoi tulla läpi juoksuja ja karkailua.

Sunnuntaina lähdemme Porvooseen juoksemaan kaksi agilityrataa läpi, kisakirjeen mukaan medejä molemmilla radoilla on 6. Toivottavasti nyt se vika nolla napsahtaisi, ainakin tällä hetkellä viime aikojen treenien pohjalta on loisto fiilis lähteä kisaamaan. Keskiviikkona toivottavasti pääsemme treenaamaan kontaktit läpi, varsinkin puomi kaipaisi vielä toistoja.

Uusia tuulia ulkomailta

Tänään treenailimme hyppytekniikkaa youtubesta poimitun saksalaisen tavan mukaan, aikaisemmin en ole ainakaan tuohon tapaan suomessa törmännyt, eikä ole kyllä itsellekkään tullut mieleen,että noin saakin helposti kerrottua/opetettua koiran hyppäämään lyhyitä pomppuja, ja mitä parasta tuohon ei nyt alkuun tarvita kuin vain yksi hyppy ja sitä treenataan aluksi ihan kotona sisätiloissa. No mutta ensin testaillaan vähän tarkemmin, jonka jälkeen voin tuosta enemmän tänne videon kera kirjoitella.

Sen verran kuitenkin,että nyt alkoi jo näkyä selkeää edistymistä. Alkuun yritin tehdä mini rimalla, mutta Seci ei hypännyt kunnolla, joten nostin mediin. Aluksi tuli taas pitkiä hyppyjä, kroppa lähti kyllä kääntymään, mutta etutassut putosivat vasta reilu puolen metrin päähän. No tehtiin sitten toistoja, joka toinen toiselle kyljelle. Loppujen lopuksi etutassut putosivat n. 10cm päähän rimasta, tietenkin matkaa tulee reilusti lisää kun tulee vauhti kuvioihin, mutta ajatus ja kroppa lähti toimimaan halutulla tavalla, joka oli tarkoituksena.

Treenien loppuun vielä kontaktipläjäys. Tänään teimme kallistuskulma oli pieni ja hypyttelin sitä sivusta, kivasti tuli alas ja vapautui palkalle. Eilen teimme kontakteja A:esteen kallistuskulmassa, ja sain todella nopeita alastuloja, nyt olisi vaan niin kova motivaatio päästä hiomaan kontaktit kuntoon oikeillekin esteille, mutta pakkanen esti meidän suunnitelmat keskiviikolta ja viikonloppukin menee Kuopiossa, kun lähden ilman omia koiria jalostuspäiville "kummipoikamme" kanssa, pääsen taas pentuilemaan.

Tänään pitkästä aikaa treenailtiin pihalla siivekkeiden kanssa pakkovalssia ja pois päin käännöstä. Esteinä oli kaksi hyppyä/siivekkeet, lumella kun en viitsi hypyttää, putkin ja pentukeinu. Keinun säädin niin, että se keinahtaa vasta kun Secin tassut tulevat yli keinusta. No jonkin näköisesti sain pakkovalssin onnistumaan ja pari ihan nättiä poikkariakin tuli tehtyä, mutta loppujen lopuksi hiomme keinua. Nyt näin ensimmäistä kertaa miltä tuo keinu voi valmiina näyttää ja se oli hurjan hieno. Kaukanahan tuo on vielä valmiista, mutta silti. Pentukeinunahan meillä on matala ja lyhyt keinu, jonka keskiosaa pystyy liikuttelemaan, jolloin tuohon keinahdus kohtaan on helppo vaikuttaa, hyvää tuossa on myös se, että jos sitä ei tuo sivuilta, niin se on vähän joka suuntaan huojuva, mutta ei kaadu tai lauta ei putoa. Ihan kivat treenit.

Tänään tulin myös katsoneeksi kalenteriin ja huomasin, että oma pieni pentuni täyttää reilun viikon päästä 3v, vaikka vieläkin odottelen että koska tuo hujahtaa kokoa, kaipa siitä sitten jäi noin pieni... Hurjan nopeasti on aika kulunut, ja vähitellen on kai pakko tunnustaa,ettei tuo olekaan enään mikään pentu, vaikka niin ehkäpä useimmiten käyttäytyykin. Päivä päivältä tuosta pikku otuksesta tulee vain hienompi ja hienompi, juuri sellainen kun silloin pientä gigguraa sylissä kotiin kannettaessa haaveilinkin. Tuolloin asetin kovat tavoitteet, joista on nyt kyllä myönnettävä, että olemme hitusen jäljessä, mutta tämä kaikki on omaa syytäni, onneksi en kuitenkaan aivan ole onnistunut pilaamaan tuota. Seci on opettanut minulle hurjasi uusia asioita, muuttanut mielipiteitäni ja tuonut niin paljon uutta elämääni. Yksin kertaisesti Seci on vaan upea, ja sillä on vielä paljon annettavaa. Vähitellen on alkanut pentukuume taas kiusaamaan ja ehkäpä joskus vuoden päästä jokin näköinen ja rotuinen pentu tänne tassuttelee...

Voihan pakkovalssi

Nyt tuleepi sitten lupaamani keskiviikon treenien raportointi.

Keskiviikkona alkoivat taas tämän vuoden treenit pyörimään. Rata oli helppo, hyppyjä, putki ja kepit. Treenin aiheena twisti ja inhottavaakin inhottavampi pakkovalssi. Kaikki toimii hienosti twistillä, kaarrokset suht kurissa ja mudi tekee nättiä nollaa. Mutta sittenpäs päästään pakkovalssiin, joka valuu, antaa tilaa, hajoaa, ja plääh kaikkea siltä väliltä, vaikka paikkakin oli helpoin mahdollinen -> mennään kutsumaan takaakiertoon. Taas päästään asiaan, josta joku sanoisi, että nehän näyttävät ihan hyviltä, mutta... Soican kanssa pakkovalssi on nätti, sopivan tiukka, varma ja kiva, mutta että kun otetaan Seci kehiin, jolloin pakkovalssi pitäsi tehdä kymmenen kertaa nopeammin, lopputulos on rumaa säätöä. Useimmiten annoin liikaa tilaa, peruutin koko pakkovalssin läpi tai loppu levisi. Lopputulos hirmuinen kasa toistoja, yhdessä vaiheessa mudi päätti juosta vain suoraan hypyn, no saatiin me loppuun jopa yksi ihan ok tiukka ja ehyt kokonaisuus, jossa varmaankin olisi videolta katsottuna vielä paljon korjattavaa. Nyt vaan pitäisi ottaa treenin aiheeksi tuo inhottavuus ja ratkoa se kasaan, kun tuo on tekniikoista meidän heikoin kohta, ja varmaankin jossain määrin ainakin suht. tarpeellinen. Toivottavasti ensi treeniessä nyt olisi jotain hieman vaatimapaa treeniä, eikä pakkovalssin puunaamista.

Lopuksi hieman omaa treeniä, kylläkin Seci oli ärsyyntynyt kun ei ollut päässyt kunnolla juoksemaan ja oli vain sitä mieltä, että nyt rynnitään päättömästi. Lyhyttä hyppyä yritettiin, huonolla menestyksellä, mutta tuli sentään puolipitkiä hyppyjä. Keinua jatkettiin myös oikeastaan pääsemättä yhtään eteenpäin, tuetulla alareuna korotettuna juostiin edes takaisin. Oli tarkoitus jatkaa tuota hieman, mutta unohtui apuvälineet kotiin, joten tehtiin vain tuota, eipä tuo nyt ainakaan pahaksi ollut. Nyt olisi tarkoitus kotona pentukeinu systeemillä jatkaa hieman eteenpäin, tuon kun pystyn säätämään niin, että keinu laskeutuu vasta kun etutassut tulevat yli, ilman että tarvitsen ketään pitämään keinusta kiinni.

Pikku mudi kouluttajana

Maanantaina Seci pääsi kouluttajaksi, tai no enemmäkin näyttämään mallia, kun itse koulutin. Ajatuksena oli, että asia menee helpommin perille kun näytän oman koirani kanssa tekniikan ja sitten vasta selitän. No molempien ryhmien tyly arvio oli, että Seci on liian nopea, jotta siitä ehtisi mitään nähdä, hidastettua mallia ei nyt valitettavasti ollut tarjolla.

No treenien aiheena oli jaakotus ja backlap. Ensimmäisellä kerralla molemmat onnistuivat ihan hyvin, tuon pikku kirpun backlap on vaan niin hieno. No pyrähdyksien jälkeen Seci pääsi kävelylenkin jälkeen autoon pariksi tunniksi odottelemaan. Toiselle ryhmälle näytettäessä alkoi käännökset hieman lipsua ja Seci irtoilla hieman liikaakin, mutta näki tuokin ryhmä sitten treenin aiheet ja vertailut pariin muuhun ohjausvalintaan, jotka voisi paikkaan ajatella, Secin kanssa kun varsinkin on hyvä tälläiset asiat näyttää, koska väärä ohjausvalinta tuottaa piiiitkän kaarroksen ja räkytystä. Kaikkiaan tälläinen treeni, jossa tehdään pariin kertaan lämpät ja viilennyslenkit ja välissä tauko on hyvää treeniä Secille kilpailuja varten, pitäisi vain useammin muistaa tuollaisia tehdä kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi tuollainen mallin näyttäminen on loistavaa treeniä ohjaajan hermoille ja kiva nähdä, että tuo pikku otus tekee kuten on opetettu, vaikka ihmiset seisovat aivan vieressä ja katsovat.

No treenien jälkeen pääsimme kunnolla treenaamaan ja juoksemaan. Alkuun juoksimme hieman muunnellen pari kertaa ryhmäläisten lopetusradan, jossa oli pääasioina juuri jaakotus ja backlap. Hyvinhän nuo toimivat radallakin. Kun nämä oli testailtu, treenasimme niistoa, pakkovalssia ja pimeään keppikulmaan lähetystä keppien puolivälistä. Niisto toimii, kuten aina tähänkin mennessä. Pakkovalssi valuu, aina kun korjasin edellis suorituksen valumista, niin sitten se lähti eri kohdasta valumaan ja antamaan tilaa. Pakkovalssa kaipaisi niin paljon treeniä, varsinkin kuivaharjoittelu puolelle pitäisi tässäkin asiassa panostaa. Kepit ja keppihaut toimivat vanhaan tapaansa hienosti, ja meidän pikku mudin pujotteluasento on taas alkanut kivasti pudota alas.

Keinu on nyt tuottanut pään vaivaa, taidan pohtia liikaa noita meidän estesuorituksia kun saan ne aina mielessäni pilattua. Tällä kertaa uhrina on keinu. Viime agikirjoituksessanihan ihastelen keinua ja se olikin hieno, niin kun useimmiten onkin. Mutta nyt pohdinnoissani olen tullut siihen tulokseen, ettei keinu ole aina niin hieno, kun sen tahtoisin olevan. Keinu on hieno kun sille tullaan vauhdilla, Seci irtoaa ja osaa suorittaa keinun itsenäisestikin, vaikka olisin missä. Mutta kun keinulle tullaan pahasta kulmasta, tai joudun ennen sitä ottamaan vauhtia pois, tulee keinusta keskinkertainen. Tällöin Seci jarruttaa aikaisemmin, keinahduksen jälkeen sitten ravailee alas. Kun taas jos keinulle tullaan vauhdilla Seci laukkaa vauhdilla kontaktille asti, jolloin keinu putoaa nopeasti ja lähdöt ovat nopeita. Hidasta keinua tehdessä Secin ilme on epävarma, jota en tahtoisi radalla nähdä. Keinun kanssahan on tehty jo tähän mennessäkin paljon työtä, alunperin opetus aloitettiin pyötä keinu systeemillä, ja se lähtikin menemään hyvin. Meidän kotikeinu oli kuitenkin niin huonosti painotettu, että se jo Secinkin painoisen koiran kohdalla keinu keinahti hieman puolen välin jälkeen, eikä täysiäkään juoksemalla ehtinyt liiemmin sitä pidemmälle. No nyt oikealla palkkauksella ja hyvin painotetuilla keinuilla (meidän kotikeinuunkin on nykyään lisätty paino) tehtyjen treenien jälkeen nuo nopeat keinut on saatu näteiksi ja varmoiksi. Nyt on sitten tarkoitus saada karsittua nuo huonot keinusuoritukset kokonaan pois ja selventää Secille vielä uudemman kerran mitä keinulla tehdään.

Innoituksen ja osa idean keinun idean varmentamiseen tuli tästä videosta. Aikaisemmin kun olen keinun aina opettanut alusta loppua kohti (pöydan kanssa) niin tuo video avasi näkymän lopusta alkuun opettamiselle. Rankkaahan tuon treenaaminen on etuosalle, enkä pennun tai nuorenkaan koiran kanssa tuota tekisi, mutta Secin kroppa kun on jo valmis, joten uskallamme tuota kokeilla, ja kun toistoja ei hirmuisen paljon tarvita, kun keinu on jo osakseen valmis.



Niin kuin yllä jo mainitsin tuo video oli vain innoituksena ja idean poikaisena, josta lähdin tuon pohjalta muokkaamaan meille sopivaa tapaa. Aluksi hypyttelin Seciä sivusta kontaktille, josta naksuttelin etutassuja maahan. Kotonahan me olemme saman tapaista tehneet jo pelkällä laudalla (kuvat sinunen alastulo), joten tuo oli vain parin toiston verran muistuttelua. Kerrankin Secille kelpasivat namit, joten niiden kanssa tehtiin, pysyi kierroksetkin kurissa. Sitten tuin keinun liikkumattomaksi ja nostelin Seciä ylös, josta juoksimme vauhdilla alas, etutassut maahan. Pian Seci alkoi karkailla kiipeilemään ylös, joten päätin antaa sen tehdä sitä ja naksutella kun varpaat tulevan keinun reunan yli. Siinä sitten juostiin edes takaisin, alastulolla oli etupalkka. Aika nopeasti laitoin alastulon alle nostoa, jolloin keinu tuli n. 20cm korkeuteen, ja sama juoksentelu jatkui. Aivan treenien loppuun vielä teimme niin, että keinua pidettiin liikkumattomana alastulo 20cm korkeudella ja keinu lasketaan alas samalla kun Secin etutassut osuvat maahan. Paperilla minulla on nyt loppuun asti suunniteltu tuo koulutus, ja se jossain vaiheessa tännekin pistän kunhan ehdin.

Muillakin kontakteilla kävimme juoksemassa. Vahingossa unohtui fleecehaalari päälle, joka hidasti vauhtia ja sen kanssa Seci mielummin ravaa kun laukkaa. Teimme naksutellen puomille toistoja ja puomi lähti selvästi taas nopeutumaan, loppuun tuli jopa yksi kokonaan laukattu puomi. Myös A:lla teimme toistoja, ensin sivummalla etupalkoilla, niin että koira juoksee suoraan ja ohjaaja kiertää varastoituja esteitä. A:kin alkoi taas olla nopea ja ihan kivan näköinen, vaikka vauhdilla teimme sitä juurikin samalla kertaa kun puomia, jolloin fleece jäi päälle. Hienonta oli, että Secin katse kohdistui koko ajan vain alas, eikä se toljotellut minua, vaan keskittyi suoritukseen.

Tämän päivän treenihöpinät tulevatkin sitten myöhemmin, ettei tästä tule aivan yli pitkää kirjoitusta...

Selityksiä...

Tuli tuossa mieleen, että aina valitan noista kontakteista, mutta ei ole tullut tarkemmin kerrottua mikä noissa nyt on ongelmana.

Ongelma: Seci ei löydä oikeaa stoppi paikkaa, hidastaa ennen kontaktia, pudottaa laukalta raville, ja rupeaa tujottelemaan minua, etsien minulta apuja tai vapautusta. Kaikki menee suht. hyvin kunhan itse juoksen kontaktista ohi, mutta kun Seci irtoaa kontakteille ja on minua edellä niin alastulosta tulee hiippailua Secin odotellessa minua. Joidenkin mielestä ongelma on minun pääni sisällä, mutta tätähän en kyllä myönnä ja tahdon, että Seci laukkaa täysiä alas asti.

Miten tähän päädyttiin:
-Alkuopetuksessa vaadin Seciltä katsekontaktia stopissa, vähitellen Seci alkoi tujottella jo ennen loppua.
- Minulla on erittäin paha tapa vapauttaa liikkeellä.
- En ollut käyttäytynyt kisoissa samalla tavalla kun treeneissä -> kontaktit hajosivat (ei kylläkään yhtään kontakti virhettä tähän mennessä..), mutta niistä tuli epävarmat ja hitaat, myös treeneihin.
-Viime vuoden talvena emme päässeet kontakti esteille kun kisoissa ja erittäin harvoin treeneissä, joka tietenkin lisäsi epävarmuutta kun palkkausta ei kisoissa tapahtunut...



Seci alkaa jarrutella vauhtia ja kohta tujotella taaksepäin ....


Hetkellisesti tänä syksynä saimme kontaktit toimimaan ihan hyvin, ja ne alkoivat vahvistua, mutta sitten onnistuin hajottamaan ne taas kerran olemalla epäselkeä. Kotona kun treenailimme kontakteja laudalla, joka oli tukin päällä, teimme ylösmenon juoksuja ja annoin Secin loikata n. 25cm korkeudelta alas kun lauta loppui. Aluksi Seci tähänkin tarjosi stoppeja, mutta sitten vaan juoksutin läpi. No kohtahan nuo peruskontaktitkin olisi vain juostu läpi ja sekasotku oli taas kerran valmis...

Valoa kontaktin päässä...

Tänään yritin kuvata videolle meidän koti kontakti treenit, mutta jostain syystä videon nettiin lataus ei onnistunut. Voipi olla, että tämä hieno epämääräisestä kulmasta ja kamera vinossa kuvattu video ilmestyy jossain vaiheessa, mutta näin alustuksena, kukaan ei ole minulle kertonut, ettei videoita voi kääntää muokkausohjelmassa...

No nyt kuitenkin alkaa taas tuntua, että mudin päähän on saatu taottua jotain oikeasta stoppi paikasta, vaikka videolta katsellessa huomasinkin naksuttelevani miten sattuu, kaipa oli hieman liian vaikeaa kuvata toisella kädellä ja vielä naksutellakin samalla oikea aikaisesti. Alkutreeneissä käytimme kosketuslätkää, jonka avulla oikea paikka löytyi nopeasti, eipä tuo siitä liiemmin välittänyt tai ilman lisäkäskyä koskenut, mutta silti lätkä selkeästi selvensi stoppipaikkaa.

Suuri edistysaskel, Seci ei tujota minua vaan stoppipaikkaa.

Vuoden ensimmäiset treenit

Tänään kävimme treenailemassa kouvolan pikkuhallilla. Heti pääsimme rikkomaan tavoitteita, fiilis oli huono, kun suunnitelmat menivät pieleen hallin pienuuden takia, ja päätreenin aihe jäi sitten tekemättä. No juostiin ja pyörittiin sitten ilman mitään suurempaa ajatusta, eips ollut mikään hyvä idea. Käännökset tuntuvat hajoavan taas käsiin ja venyvät vähän joka suuntaan, koira huutaa kun ei tule käskyjä ja selkeää ohjausta. Lopputulos surkea, viimeistäänkin sen jälkeen kun katsoin videolta...

No plussaa treeneissä oli, että keinu toimi loistavasti, vaikka olikin reilusti kisakeinua korkeammalla (säädettävä keinu). Myöskään keppikulmat eivät tuota ongelmia, Seci hakee kepit jopa toisesta huoneesta lähetettynä.

Tilastojen perusteella vanhan blogin lukijat ovat löytäneet tiensä tännekin. Tarkemman tilaston perusteella blogiamme lukee myös suomalaisten lisäksi 3 unkarilaista ja 1 irlantilainen.