sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Kevät näyttää olevan jo korvilla, tänään joutsenet lensivät tokokentän yli ja meidän hiekkatie alkaa olla jo kivasti sula. Aurinko paistaa ja valoa riittää myöhemmäksikin. Miinuspuolena on kylläkin meidän pihan "luistinrata", joka taas kerran varmaankin sulaa viimeisenä. Miten ollakaan juuri kun uudet ja hienot kujakepit kotiutuivat meni piha jäähän, eikä siinä muuten treenata oikein mitenkään päin.

Eilen kävin pitkästä aikaa juoksemassa ja koko lauma pääsi mukaan, pikku neiti on nyt viime aikoina urakoinut hihnalenkkien parissa ja käytöstapojakin on alkanut löytymään. Pentu väsyy paljon paremmin hihnalenkillä kun vapaana riehuen, kaipa se joutuu käyttämään enemmän päätään pohtiessaan syöksyisikö missä vaiheessa lapinkoirien perskarvoihin tai/vai loikkaisiko voltin kautta minun lahkeeseeni kiinni. Hupsu pieni. Seci ei meinannut aluksi ollenkaan ymmärtää, että pentua ei leikitetä sen ollessa hihnassa ja nyt sekin on onneksi mennyt prinsessalle perille.


Tänään suuntasimme Kausalan tokoihin molemmat tytöt pääsivät mukaan. Lämmittelylenkillä tehtiin Subrén ensimmäisen rähisevien koirien ohitus, joka sujui yllättävän hyvin. Secihän ei välitä yhtään kulkee vaan kuono pystyssä ohi. Subréa vähän alkuun jännitti, mutta reippaasti mentiin kuitenkin ohi katsoen mallia Secistä.

Tokoilun sai aloittaa Subré luoksepäästävyys meni hyvin. Imutin namilla sivulla ollessa, eikä pieni edes ehtinyt huomata mitään. Ja miten niin ahne? Ennen tokoja Subré kävi moikkaamassa kaikki ihmiset innokkaasti läpi ja yritti varastaa yhdeltä lapasen. Sitten maahan menoja, peppu meinaa jäädä ylös, mutta etupää menee maahan. Subré pieni on hujahtanut niin paljon kokoa ja pituutta, että peppu meinaa unohtua jo peruselämässäkin. Käden kanssa painaen saatiin peppukin mukaan ja lopussa pieni teki maahan menoja kun vanha tekijä. Sitten istumista, johon liitettiin hieman paikalla oloakin alkuun puoli askelta ja lopuksi yksi askel. Keskittyminen pienellä ei oikein meinaa tälläiseen riittää, kun pitäisi pomppia, hyppiä ja vähän vielä loikkia.Seuraavaksi sivulle tuloja jotka meni vähän loikkimiseksi, hyvin alkaa pieni jo löytää oikean paikan, mutta liukkaalla meinaa vähän mennä vinoon. Loppuun seuraamista imuttaen muita koiria kierrellen, taas oli keskittyminen niin namissa, ettei pieni ehtinyt edes ajatella muuta kun namia.

Koiran vaihto ja Seci kehiin. Alkuun makuu, jolloin menin piiloon. Sopiva piilo oli sivussa, Seci pysyi suorassa hyvin melkein koko ajan, mutta lopussa korjasi vähän asentoa ja makuu meni vinoksi. Sitten seuraamisia koiria häiriössä, Seci vähät välitti muista, vaikka ne menivät alle puolenmetrin päästä. Liikkeestä maahan meno oli hyvä, ensimmäinen seisominen meni maahanmenoksi, muut meni hyvin. Kaukot meni hyvin, pari nousua hajosi kun tassut suti liukkaalla. Lopuksi vielä noutoa alkuun kaksi vauhtinoutoa niin että otin vaan lelun käteen ja heiluttelin. Loppuun yksi kunnon nouto, palautuksessa oli ihan hyvä vauhti, mutta viimeinen puolimetriä ravilla.

Subré pääsi vielä loppuun leikkimään. Alkuun kahdella lelulla vaihtoja, pieni bongasi nopeasti idean ja vaihtelu sujui.Sitten noutoa, tähän asti olen tehnyt vain kotona ja ohjatunnoudon kapulalla.Nyt tehtiin sitten ns. kunnon kapulalla, joka oli Subrésta tyhmä. Kerran pentu teki kunnon noudon, pari kertaa meni siihen, että pieni ei vaan ymmärtänyt miten tästä saa otteen. Loppuun vielä hetki leikkiä. Kivasti pieni jaksaa keskittyä leikkimiseen ja sen ajatus on täysin siinä. Siinä mielessä Subré on vähän putkiaivo, ettei sen keskittyminen riitä kerralla kun vain yhteen asiaa, onneksi tähän asti ainakin keskittyminen on kohdistunut hirmu hyvin siihen mitä tehdään.




Nyt on alkanut tulla selkeitä eroja tyttöjen välillä näkyviin. Seci on prinsessa, sivistynyt ja tyttömäinen. Vaikka Secikin on rämäpää ja rohkea, Subré on näitä tuplaten ja suoraan sanoen se on erittäin hölmö. Secikin kiipeilee ja tekee kaikkea uhkarohkeaa, mutta Subré on oikea itsemurhakandinaatti, jota pitää vahtia varsinkin ulkoilessa koko ajan. Subré on jotenkin poikamainen varsinkin Seci prinsessan rinnalla.





Ei kommentteja: