Tänään treenailimme hyppytekniikkaa youtubesta poimitun saksalaisen tavan mukaan, aikaisemmin en ole ainakaan tuohon tapaan suomessa törmännyt, eikä ole kyllä itsellekkään tullut mieleen,että noin saakin helposti kerrottua/opetettua koiran hyppäämään lyhyitä pomppuja, ja mitä parasta tuohon ei nyt alkuun tarvita kuin vain yksi hyppy ja sitä treenataan aluksi ihan kotona sisätiloissa. No mutta ensin testaillaan vähän tarkemmin, jonka jälkeen voin tuosta enemmän tänne videon kera kirjoitella.
Sen verran kuitenkin,että nyt alkoi jo näkyä selkeää edistymistä. Alkuun yritin tehdä mini rimalla, mutta Seci ei hypännyt kunnolla, joten nostin mediin. Aluksi tuli taas pitkiä hyppyjä, kroppa lähti kyllä kääntymään, mutta etutassut putosivat vasta reilu puolen metrin päähän. No tehtiin sitten toistoja, joka toinen toiselle kyljelle. Loppujen lopuksi etutassut putosivat n. 10cm päähän rimasta, tietenkin matkaa tulee reilusti lisää kun tulee vauhti kuvioihin, mutta ajatus ja kroppa lähti toimimaan halutulla tavalla, joka oli tarkoituksena.
Treenien loppuun vielä kontaktipläjäys. Tänään teimme kallistuskulma oli pieni ja hypyttelin sitä sivusta, kivasti tuli alas ja vapautui palkalle. Eilen teimme kontakteja A:esteen kallistuskulmassa, ja sain todella nopeita alastuloja, nyt olisi vaan niin kova motivaatio päästä hiomaan kontaktit kuntoon oikeillekin esteille, mutta pakkanen esti meidän suunnitelmat keskiviikolta ja viikonloppukin menee Kuopiossa, kun lähden ilman omia koiria jalostuspäiville "kummipoikamme" kanssa, pääsen taas pentuilemaan.
perjantai 28. tammikuuta 2011
torstai 27. tammikuuta 2011
Pimeetä menoa...
Eilen jäi pakkasen takia treenit väliin, harmi tämän vuoden ensimmäiset kisat kun lähestyvät nopeaa tahtia, ja vielä olisi hiomista, jotta pystyttäisiin parhaimpaamme. No eips mahda minkään.
No Seci joutui olemaan koko päivän sisällä pakkasen takia ja energiaa riitti taas vaihteeksi, joten uskallauduimme illalla hieman pidemmälle lenkille pimeään ja kylmään yöhön, onneksi on hyvät toppavaateet niin omistajalla kun koirallakin. Pelkkään lenkkiin emme kuitenkan tyytyineet vaan frisbee lähti mukaan. Pidemmän aikaan olen jo motivoinut itseäni taas treenaamaan tokoa, kun tuossa koirassa voisi olla jonkin verran potentiaallia siihenkin, ja nyt sain vihdoin ja viimein taas aikaiseksi treenata. Lenkillä teimme seuraamiskuviota, liikkeestä pysähtymiset seiso, istu, maahan ja luoksetuloja. Jossain tuo pikku mudi on itsekseen treenaillut kun toimi upeasti, mutta lopullisesti se jäi kiinni luoksetulon kohdalla. Kakarasta asti se on opetettu ja se on tullut aina eteen, josta en melkeinpä koskaan pyydä sivulla. Ja mitä mudi teki nyt, vauhdilla vaan paineli sivulle istumaan, pari kertaa testasin uudelleen ja aina vaan sama... Secin toiveesta päätin siirtää luoksetulon lopullisesti sivulletuloksi, kun ei me pk puolelle tulla koskaan kisaamaan.
Latvian kesäkuun näyttelyiden tuomaritkin on vihdoin ja viimein julkaistu. Mudeilla on lauantaina Manuel Loureiro Bourges (PT), ja sunnuntaina Barbka Novak (SI). Ensi kuussa lähtee ilmot menemään kun silloin on vielä halvin ilmottautuminen mahdollista. Sitten voimmekin alkaa jo valmistautua reissuun...
No Seci joutui olemaan koko päivän sisällä pakkasen takia ja energiaa riitti taas vaihteeksi, joten uskallauduimme illalla hieman pidemmälle lenkille pimeään ja kylmään yöhön, onneksi on hyvät toppavaateet niin omistajalla kun koirallakin. Pelkkään lenkkiin emme kuitenkan tyytyineet vaan frisbee lähti mukaan. Pidemmän aikaan olen jo motivoinut itseäni taas treenaamaan tokoa, kun tuossa koirassa voisi olla jonkin verran potentiaallia siihenkin, ja nyt sain vihdoin ja viimein taas aikaiseksi treenata. Lenkillä teimme seuraamiskuviota, liikkeestä pysähtymiset seiso, istu, maahan ja luoksetuloja. Jossain tuo pikku mudi on itsekseen treenaillut kun toimi upeasti, mutta lopullisesti se jäi kiinni luoksetulon kohdalla. Kakarasta asti se on opetettu ja se on tullut aina eteen, josta en melkeinpä koskaan pyydä sivulla. Ja mitä mudi teki nyt, vauhdilla vaan paineli sivulle istumaan, pari kertaa testasin uudelleen ja aina vaan sama... Secin toiveesta päätin siirtää luoksetulon lopullisesti sivulletuloksi, kun ei me pk puolelle tulla koskaan kisaamaan.
Latvian kesäkuun näyttelyiden tuomaritkin on vihdoin ja viimein julkaistu. Mudeilla on lauantaina Manuel Loureiro Bourges (PT), ja sunnuntaina Barbka Novak (SI). Ensi kuussa lähtee ilmot menemään kun silloin on vielä halvin ilmottautuminen mahdollista. Sitten voimmekin alkaa jo valmistautua reissuun...
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Tänään pitkästä aikaa treenailtiin pihalla siivekkeiden kanssa pakkovalssia ja pois päin käännöstä. Esteinä oli kaksi hyppyä/siivekkeet, lumella kun en viitsi hypyttää, putkin ja pentukeinu. Keinun säädin niin, että se keinahtaa vasta kun Secin tassut tulevat yli keinusta. No jonkin näköisesti sain pakkovalssin onnistumaan ja pari ihan nättiä poikkariakin tuli tehtyä, mutta loppujen lopuksi hiomme keinua. Nyt näin ensimmäistä kertaa miltä tuo keinu voi valmiina näyttää ja se oli hurjan hieno. Kaukanahan tuo on vielä valmiista, mutta silti. Pentukeinunahan meillä on matala ja lyhyt keinu, jonka keskiosaa pystyy liikuttelemaan, jolloin tuohon keinahdus kohtaan on helppo vaikuttaa, hyvää tuossa on myös se, että jos sitä ei tuo sivuilta, niin se on vähän joka suuntaan huojuva, mutta ei kaadu tai lauta ei putoa. Ihan kivat treenit.
Tänään tulin myös katsoneeksi kalenteriin ja huomasin, että oma pieni pentuni täyttää reilun viikon päästä 3v, vaikka vieläkin odottelen että koska tuo hujahtaa kokoa, kaipa siitä sitten jäi noin pieni... Hurjan nopeasti on aika kulunut, ja vähitellen on kai pakko tunnustaa,ettei tuo olekaan enään mikään pentu, vaikka niin ehkäpä useimmiten käyttäytyykin. Päivä päivältä tuosta pikku otuksesta tulee vain hienompi ja hienompi, juuri sellainen kun silloin pientä gigguraa sylissä kotiin kannettaessa haaveilinkin. Tuolloin asetin kovat tavoitteet, joista on nyt kyllä myönnettävä, että olemme hitusen jäljessä, mutta tämä kaikki on omaa syytäni, onneksi en kuitenkaan aivan ole onnistunut pilaamaan tuota. Seci on opettanut minulle hurjasi uusia asioita, muuttanut mielipiteitäni ja tuonut niin paljon uutta elämääni. Yksin kertaisesti Seci on vaan upea, ja sillä on vielä paljon annettavaa. Vähitellen on alkanut pentukuume taas kiusaamaan ja ehkäpä joskus vuoden päästä jokin näköinen ja rotuinen pentu tänne tassuttelee...
Tänään tulin myös katsoneeksi kalenteriin ja huomasin, että oma pieni pentuni täyttää reilun viikon päästä 3v, vaikka vieläkin odottelen että koska tuo hujahtaa kokoa, kaipa siitä sitten jäi noin pieni... Hurjan nopeasti on aika kulunut, ja vähitellen on kai pakko tunnustaa,ettei tuo olekaan enään mikään pentu, vaikka niin ehkäpä useimmiten käyttäytyykin. Päivä päivältä tuosta pikku otuksesta tulee vain hienompi ja hienompi, juuri sellainen kun silloin pientä gigguraa sylissä kotiin kannettaessa haaveilinkin. Tuolloin asetin kovat tavoitteet, joista on nyt kyllä myönnettävä, että olemme hitusen jäljessä, mutta tämä kaikki on omaa syytäni, onneksi en kuitenkaan aivan ole onnistunut pilaamaan tuota. Seci on opettanut minulle hurjasi uusia asioita, muuttanut mielipiteitäni ja tuonut niin paljon uutta elämääni. Yksin kertaisesti Seci on vaan upea, ja sillä on vielä paljon annettavaa. Vähitellen on alkanut pentukuume taas kiusaamaan ja ehkäpä joskus vuoden päästä jokin näköinen ja rotuinen pentu tänne tassuttelee...
lauantai 22. tammikuuta 2011
Voihan pakkovalssi
Nyt tuleepi sitten lupaamani keskiviikon treenien raportointi.
Keskiviikkona alkoivat taas tämän vuoden treenit pyörimään. Rata oli helppo, hyppyjä, putki ja kepit. Treenin aiheena twisti ja inhottavaakin inhottavampi pakkovalssi. Kaikki toimii hienosti twistillä, kaarrokset suht kurissa ja mudi tekee nättiä nollaa. Mutta sittenpäs päästään pakkovalssiin, joka valuu, antaa tilaa, hajoaa, ja plääh kaikkea siltä väliltä, vaikka paikkakin oli helpoin mahdollinen -> mennään kutsumaan takaakiertoon. Taas päästään asiaan, josta joku sanoisi, että nehän näyttävät ihan hyviltä, mutta... Soican kanssa pakkovalssi on nätti, sopivan tiukka, varma ja kiva, mutta että kun otetaan Seci kehiin, jolloin pakkovalssi pitäsi tehdä kymmenen kertaa nopeammin, lopputulos on rumaa säätöä. Useimmiten annoin liikaa tilaa, peruutin koko pakkovalssin läpi tai loppu levisi. Lopputulos hirmuinen kasa toistoja, yhdessä vaiheessa mudi päätti juosta vain suoraan hypyn, no saatiin me loppuun jopa yksi ihan ok tiukka ja ehyt kokonaisuus, jossa varmaankin olisi videolta katsottuna vielä paljon korjattavaa. Nyt vaan pitäisi ottaa treenin aiheeksi tuo inhottavuus ja ratkoa se kasaan, kun tuo on tekniikoista meidän heikoin kohta, ja varmaankin jossain määrin ainakin suht. tarpeellinen. Toivottavasti ensi treeniessä nyt olisi jotain hieman vaatimapaa treeniä, eikä pakkovalssin puunaamista.
Lopuksi hieman omaa treeniä, kylläkin Seci oli ärsyyntynyt kun ei ollut päässyt kunnolla juoksemaan ja oli vain sitä mieltä, että nyt rynnitään päättömästi. Lyhyttä hyppyä yritettiin, huonolla menestyksellä, mutta tuli sentään puolipitkiä hyppyjä. Keinua jatkettiin myös oikeastaan pääsemättä yhtään eteenpäin, tuetulla alareuna korotettuna juostiin edes takaisin. Oli tarkoitus jatkaa tuota hieman, mutta unohtui apuvälineet kotiin, joten tehtiin vain tuota, eipä tuo nyt ainakaan pahaksi ollut. Nyt olisi tarkoitus kotona pentukeinu systeemillä jatkaa hieman eteenpäin, tuon kun pystyn säätämään niin, että keinu laskeutuu vasta kun etutassut tulevat yli, ilman että tarvitsen ketään pitämään keinusta kiinni.
Keskiviikkona alkoivat taas tämän vuoden treenit pyörimään. Rata oli helppo, hyppyjä, putki ja kepit. Treenin aiheena twisti ja inhottavaakin inhottavampi pakkovalssi. Kaikki toimii hienosti twistillä, kaarrokset suht kurissa ja mudi tekee nättiä nollaa. Mutta sittenpäs päästään pakkovalssiin, joka valuu, antaa tilaa, hajoaa, ja plääh kaikkea siltä väliltä, vaikka paikkakin oli helpoin mahdollinen -> mennään kutsumaan takaakiertoon. Taas päästään asiaan, josta joku sanoisi, että nehän näyttävät ihan hyviltä, mutta... Soican kanssa pakkovalssi on nätti, sopivan tiukka, varma ja kiva, mutta että kun otetaan Seci kehiin, jolloin pakkovalssi pitäsi tehdä kymmenen kertaa nopeammin, lopputulos on rumaa säätöä. Useimmiten annoin liikaa tilaa, peruutin koko pakkovalssin läpi tai loppu levisi. Lopputulos hirmuinen kasa toistoja, yhdessä vaiheessa mudi päätti juosta vain suoraan hypyn, no saatiin me loppuun jopa yksi ihan ok tiukka ja ehyt kokonaisuus, jossa varmaankin olisi videolta katsottuna vielä paljon korjattavaa. Nyt vaan pitäisi ottaa treenin aiheeksi tuo inhottavuus ja ratkoa se kasaan, kun tuo on tekniikoista meidän heikoin kohta, ja varmaankin jossain määrin ainakin suht. tarpeellinen. Toivottavasti ensi treeniessä nyt olisi jotain hieman vaatimapaa treeniä, eikä pakkovalssin puunaamista.
Lopuksi hieman omaa treeniä, kylläkin Seci oli ärsyyntynyt kun ei ollut päässyt kunnolla juoksemaan ja oli vain sitä mieltä, että nyt rynnitään päättömästi. Lyhyttä hyppyä yritettiin, huonolla menestyksellä, mutta tuli sentään puolipitkiä hyppyjä. Keinua jatkettiin myös oikeastaan pääsemättä yhtään eteenpäin, tuetulla alareuna korotettuna juostiin edes takaisin. Oli tarkoitus jatkaa tuota hieman, mutta unohtui apuvälineet kotiin, joten tehtiin vain tuota, eipä tuo nyt ainakaan pahaksi ollut. Nyt olisi tarkoitus kotona pentukeinu systeemillä jatkaa hieman eteenpäin, tuon kun pystyn säätämään niin, että keinu laskeutuu vasta kun etutassut tulevat yli, ilman että tarvitsen ketään pitämään keinusta kiinni.
torstai 20. tammikuuta 2011
Nyt näkyy Secin liettuan valio http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=EJ30011%2F08&R=238
Nyt kun blogi on ollut 20 päivää pystyssä tilastot näyttävät tältä:
Nyt kun blogi on ollut 20 päivää pystyssä tilastot näyttävät tältä:
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
|
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Pikku mudi kouluttajana
Maanantaina Seci pääsi kouluttajaksi, tai no enemmäkin näyttämään mallia, kun itse koulutin. Ajatuksena oli, että asia menee helpommin perille kun näytän oman koirani kanssa tekniikan ja sitten vasta selitän. No molempien ryhmien tyly arvio oli, että Seci on liian nopea, jotta siitä ehtisi mitään nähdä, hidastettua mallia ei nyt valitettavasti ollut tarjolla.
No treenien aiheena oli jaakotus ja backlap. Ensimmäisellä kerralla molemmat onnistuivat ihan hyvin, tuon pikku kirpun backlap on vaan niin hieno. No pyrähdyksien jälkeen Seci pääsi kävelylenkin jälkeen autoon pariksi tunniksi odottelemaan. Toiselle ryhmälle näytettäessä alkoi käännökset hieman lipsua ja Seci irtoilla hieman liikaakin, mutta näki tuokin ryhmä sitten treenin aiheet ja vertailut pariin muuhun ohjausvalintaan, jotka voisi paikkaan ajatella, Secin kanssa kun varsinkin on hyvä tälläiset asiat näyttää, koska väärä ohjausvalinta tuottaa piiiitkän kaarroksen ja räkytystä. Kaikkiaan tälläinen treeni, jossa tehdään pariin kertaan lämpät ja viilennyslenkit ja välissä tauko on hyvää treeniä Secille kilpailuja varten, pitäisi vain useammin muistaa tuollaisia tehdä kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi tuollainen mallin näyttäminen on loistavaa treeniä ohjaajan hermoille ja kiva nähdä, että tuo pikku otus tekee kuten on opetettu, vaikka ihmiset seisovat aivan vieressä ja katsovat.
No treenien jälkeen pääsimme kunnolla treenaamaan ja juoksemaan. Alkuun juoksimme hieman muunnellen pari kertaa ryhmäläisten lopetusradan, jossa oli pääasioina juuri jaakotus ja backlap. Hyvinhän nuo toimivat radallakin. Kun nämä oli testailtu, treenasimme niistoa, pakkovalssia ja pimeään keppikulmaan lähetystä keppien puolivälistä. Niisto toimii, kuten aina tähänkin mennessä. Pakkovalssi valuu, aina kun korjasin edellis suorituksen valumista, niin sitten se lähti eri kohdasta valumaan ja antamaan tilaa. Pakkovalssa kaipaisi niin paljon treeniä, varsinkin kuivaharjoittelu puolelle pitäisi tässäkin asiassa panostaa. Kepit ja keppihaut toimivat vanhaan tapaansa hienosti, ja meidän pikku mudin pujotteluasento on taas alkanut kivasti pudota alas.
Keinu on nyt tuottanut pään vaivaa, taidan pohtia liikaa noita meidän estesuorituksia kun saan ne aina mielessäni pilattua. Tällä kertaa uhrina on keinu. Viime agikirjoituksessanihan ihastelen keinua ja se olikin hieno, niin kun useimmiten onkin. Mutta nyt pohdinnoissani olen tullut siihen tulokseen, ettei keinu ole aina niin hieno, kun sen tahtoisin olevan. Keinu on hieno kun sille tullaan vauhdilla, Seci irtoaa ja osaa suorittaa keinun itsenäisestikin, vaikka olisin missä. Mutta kun keinulle tullaan pahasta kulmasta, tai joudun ennen sitä ottamaan vauhtia pois, tulee keinusta keskinkertainen. Tällöin Seci jarruttaa aikaisemmin, keinahduksen jälkeen sitten ravailee alas. Kun taas jos keinulle tullaan vauhdilla Seci laukkaa vauhdilla kontaktille asti, jolloin keinu putoaa nopeasti ja lähdöt ovat nopeita. Hidasta keinua tehdessä Secin ilme on epävarma, jota en tahtoisi radalla nähdä. Keinun kanssahan on tehty jo tähän mennessäkin paljon työtä, alunperin opetus aloitettiin pyötä keinu systeemillä, ja se lähtikin menemään hyvin. Meidän kotikeinu oli kuitenkin niin huonosti painotettu, että se jo Secinkin painoisen koiran kohdalla keinu keinahti hieman puolen välin jälkeen, eikä täysiäkään juoksemalla ehtinyt liiemmin sitä pidemmälle. No nyt oikealla palkkauksella ja hyvin painotetuilla keinuilla (meidän kotikeinuunkin on nykyään lisätty paino) tehtyjen treenien jälkeen nuo nopeat keinut on saatu näteiksi ja varmoiksi. Nyt on sitten tarkoitus saada karsittua nuo huonot keinusuoritukset kokonaan pois ja selventää Secille vielä uudemman kerran mitä keinulla tehdään.
Innoituksen ja osa idean keinun idean varmentamiseen tuli tästä videosta. Aikaisemmin kun olen keinun aina opettanut alusta loppua kohti (pöydan kanssa) niin tuo video avasi näkymän lopusta alkuun opettamiselle. Rankkaahan tuon treenaaminen on etuosalle, enkä pennun tai nuorenkaan koiran kanssa tuota tekisi, mutta Secin kroppa kun on jo valmis, joten uskallamme tuota kokeilla, ja kun toistoja ei hirmuisen paljon tarvita, kun keinu on jo osakseen valmis.
Niin kuin yllä jo mainitsin tuo video oli vain innoituksena ja idean poikaisena, josta lähdin tuon pohjalta muokkaamaan meille sopivaa tapaa. Aluksi hypyttelin Seciä sivusta kontaktille, josta naksuttelin etutassuja maahan. Kotonahan me olemme saman tapaista tehneet jo pelkällä laudalla (kuvat sinunen alastulo), joten tuo oli vain parin toiston verran muistuttelua. Kerrankin Secille kelpasivat namit, joten niiden kanssa tehtiin, pysyi kierroksetkin kurissa. Sitten tuin keinun liikkumattomaksi ja nostelin Seciä ylös, josta juoksimme vauhdilla alas, etutassut maahan. Pian Seci alkoi karkailla kiipeilemään ylös, joten päätin antaa sen tehdä sitä ja naksutella kun varpaat tulevan keinun reunan yli. Siinä sitten juostiin edes takaisin, alastulolla oli etupalkka. Aika nopeasti laitoin alastulon alle nostoa, jolloin keinu tuli n. 20cm korkeuteen, ja sama juoksentelu jatkui. Aivan treenien loppuun vielä teimme niin, että keinua pidettiin liikkumattomana alastulo 20cm korkeudella ja keinu lasketaan alas samalla kun Secin etutassut osuvat maahan. Paperilla minulla on nyt loppuun asti suunniteltu tuo koulutus, ja se jossain vaiheessa tännekin pistän kunhan ehdin.
Muillakin kontakteilla kävimme juoksemassa. Vahingossa unohtui fleecehaalari päälle, joka hidasti vauhtia ja sen kanssa Seci mielummin ravaa kun laukkaa. Teimme naksutellen puomille toistoja ja puomi lähti selvästi taas nopeutumaan, loppuun tuli jopa yksi kokonaan laukattu puomi. Myös A:lla teimme toistoja, ensin sivummalla etupalkoilla, niin että koira juoksee suoraan ja ohjaaja kiertää varastoituja esteitä. A:kin alkoi taas olla nopea ja ihan kivan näköinen, vaikka vauhdilla teimme sitä juurikin samalla kertaa kun puomia, jolloin fleece jäi päälle. Hienonta oli, että Secin katse kohdistui koko ajan vain alas, eikä se toljotellut minua, vaan keskittyi suoritukseen.
Tämän päivän treenihöpinät tulevatkin sitten myöhemmin, ettei tästä tule aivan yli pitkää kirjoitusta...
No treenien aiheena oli jaakotus ja backlap. Ensimmäisellä kerralla molemmat onnistuivat ihan hyvin, tuon pikku kirpun backlap on vaan niin hieno. No pyrähdyksien jälkeen Seci pääsi kävelylenkin jälkeen autoon pariksi tunniksi odottelemaan. Toiselle ryhmälle näytettäessä alkoi käännökset hieman lipsua ja Seci irtoilla hieman liikaakin, mutta näki tuokin ryhmä sitten treenin aiheet ja vertailut pariin muuhun ohjausvalintaan, jotka voisi paikkaan ajatella, Secin kanssa kun varsinkin on hyvä tälläiset asiat näyttää, koska väärä ohjausvalinta tuottaa piiiitkän kaarroksen ja räkytystä. Kaikkiaan tälläinen treeni, jossa tehdään pariin kertaan lämpät ja viilennyslenkit ja välissä tauko on hyvää treeniä Secille kilpailuja varten, pitäisi vain useammin muistaa tuollaisia tehdä kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi tuollainen mallin näyttäminen on loistavaa treeniä ohjaajan hermoille ja kiva nähdä, että tuo pikku otus tekee kuten on opetettu, vaikka ihmiset seisovat aivan vieressä ja katsovat.
No treenien jälkeen pääsimme kunnolla treenaamaan ja juoksemaan. Alkuun juoksimme hieman muunnellen pari kertaa ryhmäläisten lopetusradan, jossa oli pääasioina juuri jaakotus ja backlap. Hyvinhän nuo toimivat radallakin. Kun nämä oli testailtu, treenasimme niistoa, pakkovalssia ja pimeään keppikulmaan lähetystä keppien puolivälistä. Niisto toimii, kuten aina tähänkin mennessä. Pakkovalssi valuu, aina kun korjasin edellis suorituksen valumista, niin sitten se lähti eri kohdasta valumaan ja antamaan tilaa. Pakkovalssa kaipaisi niin paljon treeniä, varsinkin kuivaharjoittelu puolelle pitäisi tässäkin asiassa panostaa. Kepit ja keppihaut toimivat vanhaan tapaansa hienosti, ja meidän pikku mudin pujotteluasento on taas alkanut kivasti pudota alas.
Keinu on nyt tuottanut pään vaivaa, taidan pohtia liikaa noita meidän estesuorituksia kun saan ne aina mielessäni pilattua. Tällä kertaa uhrina on keinu. Viime agikirjoituksessanihan ihastelen keinua ja se olikin hieno, niin kun useimmiten onkin. Mutta nyt pohdinnoissani olen tullut siihen tulokseen, ettei keinu ole aina niin hieno, kun sen tahtoisin olevan. Keinu on hieno kun sille tullaan vauhdilla, Seci irtoaa ja osaa suorittaa keinun itsenäisestikin, vaikka olisin missä. Mutta kun keinulle tullaan pahasta kulmasta, tai joudun ennen sitä ottamaan vauhtia pois, tulee keinusta keskinkertainen. Tällöin Seci jarruttaa aikaisemmin, keinahduksen jälkeen sitten ravailee alas. Kun taas jos keinulle tullaan vauhdilla Seci laukkaa vauhdilla kontaktille asti, jolloin keinu putoaa nopeasti ja lähdöt ovat nopeita. Hidasta keinua tehdessä Secin ilme on epävarma, jota en tahtoisi radalla nähdä. Keinun kanssahan on tehty jo tähän mennessäkin paljon työtä, alunperin opetus aloitettiin pyötä keinu systeemillä, ja se lähtikin menemään hyvin. Meidän kotikeinu oli kuitenkin niin huonosti painotettu, että se jo Secinkin painoisen koiran kohdalla keinu keinahti hieman puolen välin jälkeen, eikä täysiäkään juoksemalla ehtinyt liiemmin sitä pidemmälle. No nyt oikealla palkkauksella ja hyvin painotetuilla keinuilla (meidän kotikeinuunkin on nykyään lisätty paino) tehtyjen treenien jälkeen nuo nopeat keinut on saatu näteiksi ja varmoiksi. Nyt on sitten tarkoitus saada karsittua nuo huonot keinusuoritukset kokonaan pois ja selventää Secille vielä uudemman kerran mitä keinulla tehdään.
Innoituksen ja osa idean keinun idean varmentamiseen tuli tästä videosta. Aikaisemmin kun olen keinun aina opettanut alusta loppua kohti (pöydan kanssa) niin tuo video avasi näkymän lopusta alkuun opettamiselle. Rankkaahan tuon treenaaminen on etuosalle, enkä pennun tai nuorenkaan koiran kanssa tuota tekisi, mutta Secin kroppa kun on jo valmis, joten uskallamme tuota kokeilla, ja kun toistoja ei hirmuisen paljon tarvita, kun keinu on jo osakseen valmis.
Niin kuin yllä jo mainitsin tuo video oli vain innoituksena ja idean poikaisena, josta lähdin tuon pohjalta muokkaamaan meille sopivaa tapaa. Aluksi hypyttelin Seciä sivusta kontaktille, josta naksuttelin etutassuja maahan. Kotonahan me olemme saman tapaista tehneet jo pelkällä laudalla (kuvat sinunen alastulo), joten tuo oli vain parin toiston verran muistuttelua. Kerrankin Secille kelpasivat namit, joten niiden kanssa tehtiin, pysyi kierroksetkin kurissa. Sitten tuin keinun liikkumattomaksi ja nostelin Seciä ylös, josta juoksimme vauhdilla alas, etutassut maahan. Pian Seci alkoi karkailla kiipeilemään ylös, joten päätin antaa sen tehdä sitä ja naksutella kun varpaat tulevan keinun reunan yli. Siinä sitten juostiin edes takaisin, alastulolla oli etupalkka. Aika nopeasti laitoin alastulon alle nostoa, jolloin keinu tuli n. 20cm korkeuteen, ja sama juoksentelu jatkui. Aivan treenien loppuun vielä teimme niin, että keinua pidettiin liikkumattomana alastulo 20cm korkeudella ja keinu lasketaan alas samalla kun Secin etutassut osuvat maahan. Paperilla minulla on nyt loppuun asti suunniteltu tuo koulutus, ja se jossain vaiheessa tännekin pistän kunhan ehdin.
Muillakin kontakteilla kävimme juoksemassa. Vahingossa unohtui fleecehaalari päälle, joka hidasti vauhtia ja sen kanssa Seci mielummin ravaa kun laukkaa. Teimme naksutellen puomille toistoja ja puomi lähti selvästi taas nopeutumaan, loppuun tuli jopa yksi kokonaan laukattu puomi. Myös A:lla teimme toistoja, ensin sivummalla etupalkoilla, niin että koira juoksee suoraan ja ohjaaja kiertää varastoituja esteitä. A:kin alkoi taas olla nopea ja ihan kivan näköinen, vaikka vauhdilla teimme sitä juurikin samalla kertaa kun puomia, jolloin fleece jäi päälle. Hienonta oli, että Secin katse kohdistui koko ajan vain alas, eikä se toljotellut minua, vaan keskittyi suoritukseen.
Tämän päivän treenihöpinät tulevatkin sitten myöhemmin, ettei tästä tule aivan yli pitkää kirjoitusta...
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
Kevättä kohti
Lauantai aamuna pitkästä aikaa pääsimme lenkkeilemään ihanassa auringon paisteessa, että piristikin mieltä kirpakkassa pakkas säässä tehty parin tunnin lenkki. Kerrankin muistin ottaa kameran mukaan ja jotain kuviakin tuli räpsittyä, tässä nyt pari poseerauskuvaa Secistä, riehumiskuvia tuleekin sitten myöhemmin.
lauantai 15. tammikuuta 2011
Eilen pääsimme pitkästä aikaa kunnolla treenaamaan ja juoksemaan, alkoikin jo Secillä olla aivan liikaa energiaa, kun viikkoon emme päässeet treenaamaan, eivätkä pitkät lenkit tai kotitreenit sitä liiemmin väsytäneet. No onneksi sähköt palasivat hallille perjantaiksi, joten ratatreenit kutsuivat.
Rata näytti tältä, kunnollista radanpiirustus ohjelmaa kun ei löydy, niin tämä nyt on tehty hieman "leikkaa, liimaa" tavalla, mutta saahan tuosta edes jonkin kuvan.
Vaikeahan tuo rata ei ole, mutta ihan sopiva noin tauon jälkeen. Ensimmäinen kerta meillä meni aivan hösläykseksi, mutta loput onnistuivatkin sitten keppejä lukuun ottamatta, Seci haki koko ajan joko, putkeen tai 12 hypylle. Ongelmana oli kun Seci irtoaa ja itse joudun väistellä esteitä, niin kroppa ja liike vie väärään paikkaan. Loppujen lopuksi juoksimme radan läpi 5 kertaa, ensin yhden kerran, jonka jälkeen kaksi koiraa väliä, sitten peräkkäin kaksi kertaa, väliin yksi koira, ja lopuksi vielä kaksi kertaa. Hienosti Seci jaksoi, intoa ja vauhtia riitti.
Hyvää:
-3-4 väli meni pari kertaa hienosti ja tiukasti
-Keinu oli nätti ja suht. nopea
-Muutkin kontaktit ihan ok, puomin loppukin alkoi nopeutua ja tulla varmemmaksi
-Putki puomi erottelu toimi, ensimmäistä rataa lukuun ottamatta
-Kaarrokset pysyi suht. hyvin kurissa, vaikka Secillä oli koko ajan kova into päästä eteenpäin ja hakea esteitä
-Ohjaaja liikkui, eikä liieemin unohtunut mihinkään
-Fiilis loistava
Korjattavaa/huonoa
-Keppihaku ei toiminut
- Kahdella viimeisellä kerralla 3 edessä vekkisin liikaa, käännös valui hieman sivuun
Rata näytti tältä, kunnollista radanpiirustus ohjelmaa kun ei löydy, niin tämä nyt on tehty hieman "leikkaa, liimaa" tavalla, mutta saahan tuosta edes jonkin kuvan.
Vaikeahan tuo rata ei ole, mutta ihan sopiva noin tauon jälkeen. Ensimmäinen kerta meillä meni aivan hösläykseksi, mutta loput onnistuivatkin sitten keppejä lukuun ottamatta, Seci haki koko ajan joko, putkeen tai 12 hypylle. Ongelmana oli kun Seci irtoaa ja itse joudun väistellä esteitä, niin kroppa ja liike vie väärään paikkaan. Loppujen lopuksi juoksimme radan läpi 5 kertaa, ensin yhden kerran, jonka jälkeen kaksi koiraa väliä, sitten peräkkäin kaksi kertaa, väliin yksi koira, ja lopuksi vielä kaksi kertaa. Hienosti Seci jaksoi, intoa ja vauhtia riitti.
Hyvää:
-3-4 väli meni pari kertaa hienosti ja tiukasti
-Keinu oli nätti ja suht. nopea
-Muutkin kontaktit ihan ok, puomin loppukin alkoi nopeutua ja tulla varmemmaksi
-Putki puomi erottelu toimi, ensimmäistä rataa lukuun ottamatta
-Kaarrokset pysyi suht. hyvin kurissa, vaikka Secillä oli koko ajan kova into päästä eteenpäin ja hakea esteitä
-Ohjaaja liikkui, eikä liieemin unohtunut mihinkään
-Fiilis loistava
Korjattavaa/huonoa
-Keppihaku ei toiminut
- Kahdella viimeisellä kerralla 3 edessä vekkisin liikaa, käännös valui hieman sivuun
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
Backläp päivä
Kuten meidän tämän vuoden tavoitelistassa luki, yritän tänä vuonna hieman enemmän panostaa noihin tekniikoihin, tai enemmänkin siihen, että niiden pohjalla on niin paljon toistoa, että niihin voi luottaa myös kisoissa. Talvi on nyt hyvää aikaa kertailla kotona ja tehdä toistoja parilla hypyllä ilman rimoja, jolloin todellakin tulee keskityttyä olennaiseen, eikä vauhti kasva tai ole mitään ylimääräisiä houkutuksia.
Taas alkuu lämmitelylenkin jälkeen vain leikittiin esteiden välissä, hienosti tuo alkaa pysyä mukana, eikä lähde rynnistelemään esteille, vaan keskittyy vaan leikkimiseen ja lelussa roikkumiseen tai sen kiinni ottoon. Tästä leikkimisestä yritän nyt tehdä tapaa kunnonkin treeneihin, tuolla kun saa hieman kierroksia laskettua oikeille kohdille, kun esteet katoavat hetkeksi mielestä.
Secin kanssa ei tähän mennessä ole hirmuisen paljon tullut tehtyä pelkkiä tekniikoita, radalla nuo yleensä suurin osa toimii, vähän kun vahingossa, Seci kun irtoaa vähän joka suuntaan ja lähtee liikkeeseen mukaan ja lähettyy esteille, valiten useimmiten itse sopivimman reitin. Tämän päivän aiheena ollut backläpkin on varsinkin tälläinen vahingossa tehty kuvio, joka nyt kuitenkin tuntuu olevan Secille aika luontainen juttu, juurikin tuon sivuirtoamisen takia. Katsoin ennen treenejä yhden videon, jossa backläppia aloitettiin opetamaan alusta, itse kun olen tuon vain oppinut suoraan tekemään Soican kanssa, joka ei liiemmin opettamista tarvinnut (sama juttu tehdään vahingossa, jos tehdään... Soica kun ei ole hirmuisen irtoavainen tapaus...) No yritin sitten Secin kanssa aloittaa helposti tavalla, jossa pääasiassa vain koira teki lopullisella tavalla, mutta ohjaaja meni hirmuisen pitkälle toisen hypyn taakse ottamaan vastaan ja vähän kun sylkkärillä lähetti koiran ja vasta sitten lähti itse juoksemaan ja kiertämään hyppyä. Tämä tapa ei sopinut Secille yhtään, kyllähän se lelun perään lähtee, mutta ei nyt oikein tullut tuota ajatusta. No tehtiin sitten parit toistot kääntymisestä, jonka jälkeen Seci pääsi pikku tauolle. Tauon jälkeen päätin sitten kokeilla vain suoraan tehdä kunnon backläpin ja kaikkihan onnistui hienosti. Alkuun Seci hieman otti ylimääräistä kaarta kun lähetyskäsi antoi sille liikaa tilaa ja kroppa vielä vahvisti sitä, mutta kun karsin kroppaa paljon pois niin alkoi mudi mennä siivekkeitä pitkin.
Nyt on pakko tunnustaa sellainenkin asia, että me olemme taas lähdössa tuon "ei näyttelykoiran" kanssa ulkomaille näyttelyyn. Näillä näkymin lähdemme 11.-12.6 Latviaan kahteen näyttelyyn. Tuomareita ei ole vielä julkaistu, toivottavasti nyt olisi jotkin liiketuomarit niin olisi Secillä aikas hyvät mahdollisuudet saada serti ja cacibit.
Taas alkuu lämmitelylenkin jälkeen vain leikittiin esteiden välissä, hienosti tuo alkaa pysyä mukana, eikä lähde rynnistelemään esteille, vaan keskittyy vaan leikkimiseen ja lelussa roikkumiseen tai sen kiinni ottoon. Tästä leikkimisestä yritän nyt tehdä tapaa kunnonkin treeneihin, tuolla kun saa hieman kierroksia laskettua oikeille kohdille, kun esteet katoavat hetkeksi mielestä.
Secin kanssa ei tähän mennessä ole hirmuisen paljon tullut tehtyä pelkkiä tekniikoita, radalla nuo yleensä suurin osa toimii, vähän kun vahingossa, Seci kun irtoaa vähän joka suuntaan ja lähtee liikkeeseen mukaan ja lähettyy esteille, valiten useimmiten itse sopivimman reitin. Tämän päivän aiheena ollut backläpkin on varsinkin tälläinen vahingossa tehty kuvio, joka nyt kuitenkin tuntuu olevan Secille aika luontainen juttu, juurikin tuon sivuirtoamisen takia. Katsoin ennen treenejä yhden videon, jossa backläppia aloitettiin opetamaan alusta, itse kun olen tuon vain oppinut suoraan tekemään Soican kanssa, joka ei liiemmin opettamista tarvinnut (sama juttu tehdään vahingossa, jos tehdään... Soica kun ei ole hirmuisen irtoavainen tapaus...) No yritin sitten Secin kanssa aloittaa helposti tavalla, jossa pääasiassa vain koira teki lopullisella tavalla, mutta ohjaaja meni hirmuisen pitkälle toisen hypyn taakse ottamaan vastaan ja vähän kun sylkkärillä lähetti koiran ja vasta sitten lähti itse juoksemaan ja kiertämään hyppyä. Tämä tapa ei sopinut Secille yhtään, kyllähän se lelun perään lähtee, mutta ei nyt oikein tullut tuota ajatusta. No tehtiin sitten parit toistot kääntymisestä, jonka jälkeen Seci pääsi pikku tauolle. Tauon jälkeen päätin sitten kokeilla vain suoraan tehdä kunnon backläpin ja kaikkihan onnistui hienosti. Alkuun Seci hieman otti ylimääräistä kaarta kun lähetyskäsi antoi sille liikaa tilaa ja kroppa vielä vahvisti sitä, mutta kun karsin kroppaa paljon pois niin alkoi mudi mennä siivekkeitä pitkin.
Nyt on pakko tunnustaa sellainenkin asia, että me olemme taas lähdössa tuon "ei näyttelykoiran" kanssa ulkomaille näyttelyyn. Näillä näkymin lähdemme 11.-12.6 Latviaan kahteen näyttelyyn. Tuomareita ei ole vielä julkaistu, toivottavasti nyt olisi jotkin liiketuomarit niin olisi Secillä aikas hyvät mahdollisuudet saada serti ja cacibit.
perjantai 7. tammikuuta 2011
Kesää odotellessa...
Ei talvessa tai lumessa mitään vikaa ole, mutta tuo kylmä ja jossain määrin liukaskin valkoinen aine häiritsee meidän treenailua huimasti.
Tänään uskallauduimme ulos treenaamaan, vähään aikaan ei tullutkaan pakkasten takia harrastettua. Lämmittelylenkin jälkeen aloitimme treenit leikkimällä esteiden keskellä, ihmeellisen hyvin Seci jaksoi keskittyä leikkiin ja leikin keskellä tehdä pois päin käännöksiä ilman, että karkasi esteille. Vähitellen lisäsin leikkiin yhden hypyn, tehden väliin tiukkoja täyskäännöksiä. No sitten aloitimme treenaamaan kunnolla, päätreenin aiheena oli sylikäännös ja pois päin käännös. Alkuun vielä pari palkkaa käteen tulosta ja täysiä päin juoksemisesta, joka on meidän vaikein osa sylikäännöksessä/sylikäännökseen valmistautumisessa. Hienosti pikku mudi toimi, jälkimmäisen sylkkärissä lähetyskäsi välillä meinasi karata liian kauas kropasta, jolloin koirakin irtosi hienosti hypyn ohi. Poikkari toimii myös hienosti kunhan oma liikkuminen on kohdillaan ja oikea aikaista. Teimme 2x reilu 5min treenit, välillä reilu 10min lepotauko kun muut koirat pääsivät vähän juoksemaan.
Virheet, korjaukset:
-Odottelen liikaa, en liiku. -> Pitää luottaa Seciin ja jättää se suorittamaan, liikkua kohti seuraavaa paikkaa, jolloin käännökset ova tiukat. Vaikka nyt ei ollut rimoja, tajusin että tämä vielä pahenee kun tulee rimat kuviohin
- Pitäsi muistaa, että tuo koira irtoaa reilusti sivusuunnassa
Hyvää:
-Loisto fiilis, joka myös tarttuu koiraan, jolloin sen moottori todellakin tulee esiin.
- Varsinkin ensimmäisellä kerralla vire pysyi sopivana
-Palkkaus toimi ja vahvisti oikeita asioita
Huomiot:
-Kun rimat ovat pois niin ohjaan eri tavalla, jonka takia myös käännökset ovat tiukemmat (tämä huomio tämän päivän ilman rimoja treenin ja viime viikkoisen hallilla kuvatun rimallisen treenin perusteella)
- Käännöksestä voi kertoa reilusti ennen hyppyä, eikä juuri sitä ennen jolloin se toimii reilusti paremmin
-Käännöskäskyn ei tarvitse olla liian voimakas vaan kevyt muistutus riittää ja toimiikin jopa paremmin kun tiukka haltuun otto, joka vie aikaa itse ohjaukselta, jolloin koira alkaa huuttaa eikä keskity.
Tänään uskallauduimme ulos treenaamaan, vähään aikaan ei tullutkaan pakkasten takia harrastettua. Lämmittelylenkin jälkeen aloitimme treenit leikkimällä esteiden keskellä, ihmeellisen hyvin Seci jaksoi keskittyä leikkiin ja leikin keskellä tehdä pois päin käännöksiä ilman, että karkasi esteille. Vähitellen lisäsin leikkiin yhden hypyn, tehden väliin tiukkoja täyskäännöksiä. No sitten aloitimme treenaamaan kunnolla, päätreenin aiheena oli sylikäännös ja pois päin käännös. Alkuun vielä pari palkkaa käteen tulosta ja täysiä päin juoksemisesta, joka on meidän vaikein osa sylikäännöksessä/sylikäännökseen valmistautumisessa. Hienosti pikku mudi toimi, jälkimmäisen sylkkärissä lähetyskäsi välillä meinasi karata liian kauas kropasta, jolloin koirakin irtosi hienosti hypyn ohi. Poikkari toimii myös hienosti kunhan oma liikkuminen on kohdillaan ja oikea aikaista. Teimme 2x reilu 5min treenit, välillä reilu 10min lepotauko kun muut koirat pääsivät vähän juoksemaan.
Virheet, korjaukset:
-Odottelen liikaa, en liiku. -> Pitää luottaa Seciin ja jättää se suorittamaan, liikkua kohti seuraavaa paikkaa, jolloin käännökset ova tiukat. Vaikka nyt ei ollut rimoja, tajusin että tämä vielä pahenee kun tulee rimat kuviohin
- Pitäsi muistaa, että tuo koira irtoaa reilusti sivusuunnassa
Hyvää:
-Loisto fiilis, joka myös tarttuu koiraan, jolloin sen moottori todellakin tulee esiin.
- Varsinkin ensimmäisellä kerralla vire pysyi sopivana
-Palkkaus toimi ja vahvisti oikeita asioita
Huomiot:
-Kun rimat ovat pois niin ohjaan eri tavalla, jonka takia myös käännökset ovat tiukemmat (tämä huomio tämän päivän ilman rimoja treenin ja viime viikkoisen hallilla kuvatun rimallisen treenin perusteella)
- Käännöksestä voi kertoa reilusti ennen hyppyä, eikä juuri sitä ennen jolloin se toimii reilusti paremmin
-Käännöskäskyn ei tarvitse olla liian voimakas vaan kevyt muistutus riittää ja toimiikin jopa paremmin kun tiukka haltuun otto, joka vie aikaa itse ohjaukselta, jolloin koira alkaa huuttaa eikä keskity.
tiistai 4. tammikuuta 2011
Selityksiä...
Tuli tuossa mieleen, että aina valitan noista kontakteista, mutta ei ole tullut tarkemmin kerrottua mikä noissa nyt on ongelmana.
Ongelma: Seci ei löydä oikeaa stoppi paikkaa, hidastaa ennen kontaktia, pudottaa laukalta raville, ja rupeaa tujottelemaan minua, etsien minulta apuja tai vapautusta. Kaikki menee suht. hyvin kunhan itse juoksen kontaktista ohi, mutta kun Seci irtoaa kontakteille ja on minua edellä niin alastulosta tulee hiippailua Secin odotellessa minua. Joidenkin mielestä ongelma on minun pääni sisällä, mutta tätähän en kyllä myönnä ja tahdon, että Seci laukkaa täysiä alas asti.
Miten tähän päädyttiin:
-Alkuopetuksessa vaadin Seciltä katsekontaktia stopissa, vähitellen Seci alkoi tujottella jo ennen loppua.
- Minulla on erittäin paha tapa vapauttaa liikkeellä.
- En ollut käyttäytynyt kisoissa samalla tavalla kun treeneissä -> kontaktit hajosivat (ei kylläkään yhtään kontakti virhettä tähän mennessä..), mutta niistä tuli epävarmat ja hitaat, myös treeneihin.
-Viime vuoden talvena emme päässeet kontakti esteille kun kisoissa ja erittäin harvoin treeneissä, joka tietenkin lisäsi epävarmuutta kun palkkausta ei kisoissa tapahtunut...
Seci alkaa jarrutella vauhtia ja kohta tujotella taaksepäin ....
Hetkellisesti tänä syksynä saimme kontaktit toimimaan ihan hyvin, ja ne alkoivat vahvistua, mutta sitten onnistuin hajottamaan ne taas kerran olemalla epäselkeä. Kotona kun treenailimme kontakteja laudalla, joka oli tukin päällä, teimme ylösmenon juoksuja ja annoin Secin loikata n. 25cm korkeudelta alas kun lauta loppui. Aluksi Seci tähänkin tarjosi stoppeja, mutta sitten vaan juoksutin läpi. No kohtahan nuo peruskontaktitkin olisi vain juostu läpi ja sekasotku oli taas kerran valmis...
Ongelma: Seci ei löydä oikeaa stoppi paikkaa, hidastaa ennen kontaktia, pudottaa laukalta raville, ja rupeaa tujottelemaan minua, etsien minulta apuja tai vapautusta. Kaikki menee suht. hyvin kunhan itse juoksen kontaktista ohi, mutta kun Seci irtoaa kontakteille ja on minua edellä niin alastulosta tulee hiippailua Secin odotellessa minua. Joidenkin mielestä ongelma on minun pääni sisällä, mutta tätähän en kyllä myönnä ja tahdon, että Seci laukkaa täysiä alas asti.
Miten tähän päädyttiin:
-Alkuopetuksessa vaadin Seciltä katsekontaktia stopissa, vähitellen Seci alkoi tujottella jo ennen loppua.
- Minulla on erittäin paha tapa vapauttaa liikkeellä.
- En ollut käyttäytynyt kisoissa samalla tavalla kun treeneissä -> kontaktit hajosivat (ei kylläkään yhtään kontakti virhettä tähän mennessä..), mutta niistä tuli epävarmat ja hitaat, myös treeneihin.
-Viime vuoden talvena emme päässeet kontakti esteille kun kisoissa ja erittäin harvoin treeneissä, joka tietenkin lisäsi epävarmuutta kun palkkausta ei kisoissa tapahtunut...
Seci alkaa jarrutella vauhtia ja kohta tujotella taaksepäin ....
Hetkellisesti tänä syksynä saimme kontaktit toimimaan ihan hyvin, ja ne alkoivat vahvistua, mutta sitten onnistuin hajottamaan ne taas kerran olemalla epäselkeä. Kotona kun treenailimme kontakteja laudalla, joka oli tukin päällä, teimme ylösmenon juoksuja ja annoin Secin loikata n. 25cm korkeudelta alas kun lauta loppui. Aluksi Seci tähänkin tarjosi stoppeja, mutta sitten vaan juoksutin läpi. No kohtahan nuo peruskontaktitkin olisi vain juostu läpi ja sekasotku oli taas kerran valmis...
maanantai 3. tammikuuta 2011
Valoa kontaktin päässä...
Tänään yritin kuvata videolle meidän koti kontakti treenit, mutta jostain syystä videon nettiin lataus ei onnistunut. Voipi olla, että tämä hieno epämääräisestä kulmasta ja kamera vinossa kuvattu video ilmestyy jossain vaiheessa, mutta näin alustuksena, kukaan ei ole minulle kertonut, ettei videoita voi kääntää muokkausohjelmassa...
No nyt kuitenkin alkaa taas tuntua, että mudin päähän on saatu taottua jotain oikeasta stoppi paikasta, vaikka videolta katsellessa huomasinkin naksuttelevani miten sattuu, kaipa oli hieman liian vaikeaa kuvata toisella kädellä ja vielä naksutellakin samalla oikea aikaisesti. Alkutreeneissä käytimme kosketuslätkää, jonka avulla oikea paikka löytyi nopeasti, eipä tuo siitä liiemmin välittänyt tai ilman lisäkäskyä koskenut, mutta silti lätkä selkeästi selvensi stoppipaikkaa.
Suuri edistysaskel, Seci ei tujota minua vaan stoppipaikkaa.
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Vuoden ensimmäiset treenit
Tänään kävimme treenailemassa kouvolan pikkuhallilla. Heti pääsimme rikkomaan tavoitteita, fiilis oli huono, kun suunnitelmat menivät pieleen hallin pienuuden takia, ja päätreenin aihe jäi sitten tekemättä. No juostiin ja pyörittiin sitten ilman mitään suurempaa ajatusta, eips ollut mikään hyvä idea. Käännökset tuntuvat hajoavan taas käsiin ja venyvät vähän joka suuntaan, koira huutaa kun ei tule käskyjä ja selkeää ohjausta. Lopputulos surkea, viimeistäänkin sen jälkeen kun katsoin videolta...
No plussaa treeneissä oli, että keinu toimi loistavasti, vaikka olikin reilusti kisakeinua korkeammalla (säädettävä keinu). Myöskään keppikulmat eivät tuota ongelmia, Seci hakee kepit jopa toisesta huoneesta lähetettynä.
Tilastojen perusteella vanhan blogin lukijat ovat löytäneet tiensä tännekin. Tarkemman tilaston perusteella blogiamme lukee myös suomalaisten lisäksi 3 unkarilaista ja 1 irlantilainen.
No plussaa treeneissä oli, että keinu toimi loistavasti, vaikka olikin reilusti kisakeinua korkeammalla (säädettävä keinu). Myöskään keppikulmat eivät tuota ongelmia, Seci hakee kepit jopa toisesta huoneesta lähetettynä.
Tilastojen perusteella vanhan blogin lukijat ovat löytäneet tiensä tännekin. Tarkemman tilaston perusteella blogiamme lukee myös suomalaisten lisäksi 3 unkarilaista ja 1 irlantilainen.
lauantai 1. tammikuuta 2011
Tavoitteet vuodelle 2011
Vanhaan blogiin tulikin tuloskatsauksen yhteyteen kirjoiteltua jotain tavoiteita, pääasiassa numeroin, mutta nyt sitten niitä hieman sanallisestikkin.
Agility
- Saada viimeinen aginolla 2lk ja nousta medi 3lk
-Saada suoritukset kilpailukykyisiksi 3lk syksyyn mennessä -> käännökset, kontaktit,tekniikka
- Treeneihin suunnitelmallisuutta lisää, kaikista treeneistä jotain irti -> treeneistä jälkipohdinta.
- Oikean viretilan hakeminen, säilytys ja hallinta
- Lopettaa treenit ajoissa
-Oma asenne ja mielentila!!!
Näyttelyt
-Ehkäpä yksi kv suomessa ja sitten syystalvella käymään ulkomailla
-Cacib,
- Uusi valion arvo
-Esiintyminen varmemmaksi
Toko
-Väh. yhdet kisat
-Treenata tavoitteellisesti ja motivoituneemmin
-Suunnitelmallisuus
- Jälkipohdinta
Mejä
- Keväällä lähdetään kokeilemaan sytyttääkö laji, ja jos sytyttää niin kesällä kisoihin
- Saada erillaisuutta agility ja muiden lajien mukaan
-Mukavaa tekemistä
Agility
- Saada viimeinen aginolla 2lk ja nousta medi 3lk
-Saada suoritukset kilpailukykyisiksi 3lk syksyyn mennessä -> käännökset, kontaktit,tekniikka
- Treeneihin suunnitelmallisuutta lisää, kaikista treeneistä jotain irti -> treeneistä jälkipohdinta.
- Oikean viretilan hakeminen, säilytys ja hallinta
- Lopettaa treenit ajoissa
-Oma asenne ja mielentila!!!
Näyttelyt
-Ehkäpä yksi kv suomessa ja sitten syystalvella käymään ulkomailla
-Cacib,
- Uusi valion arvo
-Esiintyminen varmemmaksi
Toko
-Väh. yhdet kisat
-Treenata tavoitteellisesti ja motivoituneemmin
-Suunnitelmallisuus
- Jälkipohdinta
Mejä
- Keväällä lähdetään kokeilemaan sytyttääkö laji, ja jos sytyttää niin kesällä kisoihin
- Saada erillaisuutta agility ja muiden lajien mukaan
-Mukavaa tekemistä