Pennut lentäneet pesästä

Hyberhyber S-pentue. c. Susanna Kangasvuo

Minulla oli hienosti ajatuksena päivittää viikottain pennuista muistiin asioita tänne blogin puolelle. Pentueen oma messenger ryhmä vain osoittautui liian helpoksi tapaa jakaa pennun ottajille materiaalia, joten siinä sivussa muut kanavat jäivät vallan pentuvajaukseen.  Pennun ovat nyt olleet jo muutaman viikon omissa kodeissaan, neljä niistä lähti Pääkaupunkiseudulle, loput Haminaan, Mikkeliin ja Lappeenrantaan. Kaikilla on uusissa kodeissaan lähtenyt elämä hyvin käyntiin ja harrastuksiakin on jo aloiteltu. Kasvatit osioon Renin omistaja Oona jo väsäsi S-pentueelle oman osionkin, joten sieltä voi kurkkia niistä lisää. Seuraavat pentue suunnitelmat ovat keväälle 2019 Flingalle. Uros valinta on vielä makusteltavana, joten siitä tulee jossain vaiheessa lisää infoa Pentuja- sivuille. Kyseinen palkki toimii vain internet versiona, eli jos selaat puhelimella niin valitse sivun alhaalta internetversio :)

Meidän lauman loppu kesä menikin hyvin pentuvoittoisesti. Kahden viikon kesäloma pätkän ehdin pitämään kun pennut olivat 5-7vko iässä. Kiertelimmekin sitten urakalla koko porukan kanssa ympäri Suomea. Pennut pääsivät käymään Helsingissä, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Haminassa, Valkealassa ja Kotkassa. Samalla ne kaikki oppivat hyvin uneliaiksi automatkustajiksi ja reippaina hännät heiluen tutustumaan kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen. Pennut vierailivat eri lajien treeneissä ja pääsivät nuuskuttelemaan niin agility- kuin myös mondioring kilpailujen tunnelmaa.

Pennut kisaturisteina mondioring kilpailuissa, ei ampuminen tai muu melu pieniä häirinnyt

Vip kävi  pentueen pentutarkin yhteydessä terveystarkeissa saaden riviksi lonkat B/B, kyynäreet 0/0 selkä LTV0, VA0, SP0. Silmät Vipiltä ja Källiltä peilattiin terveiksi syyskuun alussa. Kyllä kelpaa Vipin loikkia ja juosta lujaaaaa. Tästä innostuneena se muutaman viikko kuvista lensikin Lappeenrannan kisoissa vallan vauhdikkaana, toisella radalla vähän liiankin kun teki nenilleen syöksyn ja viisi kuperkeikkaa ennen kun vauhti pysähtyi, onneksi on joustavaa tekoa niin pieni mies selvisi hetken pyörrytyksellä.

Kesä ja syksyn harrastustavoitteet ovat pyörineet nyt hyvin vahvasti mondioringin ympärillä. Päätin jo keväällä, että Zeta kisaa vielä tänä vuonna, mutta aina vain konkreettisemmaksi tavoite alkoi tulla syksyn edetessä. Extempore pääsin kokeilemaan kilpailemista jo syyskuussa Haminaan  belgien rotumestaruuksiin ja mm-karsintoihin lainakoiran kera. Ihan ei Rommin kanssa menneet kisat putkeen, kun ei kahden viikon tehotreenin jälkeen koira vielä ihan muistanut kenen viereen puruista palata. Mutta hauskaa oli silti ja kisakärpänen puraisi sen verran, että ilmoitin Zetan vuoden viimeisinä järjestettäviin Askolan kisoihin 14.10.

Zeta

Rommi

Mitä lähemmäs kisoja aika kului, sitä huonommalta idea alkoi tuntua kun jännitys nousi nousemistaan. Laji oli itselleni kuudes virallisesti kisattu koiralaji, mutta se kaikista jännittävin, kun paljon pitää muistaa ja vielä koirankin pysyä hallinnassa hyvin korkeassa viretilassa. Liian nopeasti kilpailupäivä sitten koitti, mitä enemmän kisoja varten treenattiin, sitä enemmän tuntui, että pitäisi vielä treenata. Vielä kilpailupaikallakin teki mieli jänistää ja karata vähin äänin paikalta, mutta pian sitä kuitenkin löysi itsensä koira vierellä menossa kentälle. Zeta bongasi ensimmäisenä liikkurina olleen toisen molarimme, joten mielentila kääntyi heti purumoodille. Pari ensimmäistä tottisliikettä menikin sitten huonommin, mutta siitä se sitten lähti kuitenkin rullaamaan. Tottiksen jälkeen seinä hienosti yli ja purut menivät hujauksessa läpi. Lopuksi vaan koira maahan ja kuulemaan tuomiota, joka olikin onnittelut tuloksesta. Se fiilis oli jotain sanoinkuvaamatonta, käveltiin kentältä ulos lähes kyynel silmäkulmassa, me tehtiin se <3 Pian päämolarimme juoksikin jo onnittelemaan ja loppu treeniryhmä perässä, olin vain sumussa kun jännitys purkaantui. Zeta sai suoraan grillistä makkaran ja kasan rapsutuksia. Tulostaulun lappu sai häkeltymään vielä lisää 173,5, joka lopulta yhden pisteen erolla voittajaan riitti 2sijaan.








Nyt on montsukausi taputeltu kasaan ja kilpailuja on vasta seuraavan kerran ensi kesänä, joten harrastustavoitteet kääntyvät mudien suuntaan. Vip on kaivettu agilityyn, rallytokoon ja tokoon, Subré taasen treenaillut rallytokon voittajaa ja mestarialuokkaa siihen kuntoon, että talvella voi kisoihin lähteä. Hyberhyber porukalla päätimme kokoontua kerran kuussa talvikauden ajan Oili Huotarin toko oppiin Lahteen. Ensimmäiset treenitkin olemme jo ehtineet käydä lokakuun alussa, jossa reippaina S-pentuekin oli edustettuna 5 pennun voimin. P-pentueesta oli Flinga ja Ren ja U:sta Källi, Vip ja Hilla. Vip keskittyi takapään käyttöön seuraamisessa ja käännöksissä, nopeasti se onkin nyt hoksannut ideaa ja eiköhän Vipsteri nähdä talvella niin rallytokon avoimessa kun mahdollisesti tokokokeessakin.

Kasvattien kuulumisia vielä hieman loppuun. Kasvattieni ensimmäinen Kansainvälinen muotovalio arvo on virallistettu Källille (Hyberhyber Uskomaton Tosiasia) ja Källin sisko Viva sai juuri äskettäin rallytokosta RTK1 kasaan. P-pentueesta Nana nousi ensimmäisenä Hyberhyberinä agilityn kuninkuusluokkaan eli se nähdään nyt medi 3lk. Onnittelut ja kiitos kaikille aktiivisuudesta.


Susanna Kangasvuon ottamia kuvia pentujen Ojangon reissulta: