sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Mäntsälä KR

Subrén kanssa tänään pyörähdettiin helteisessä Mäntsälässä ravailemassa ympyrää. Meno matkalla pysähdyttiin laittamaan kiharat ojennukseen ensin uimareissulla. Olisi ollut kivempi jäädä pidemmäksikin aikaa rannalle nautiskelemaan, mutta ei auttanut kun lähteä ajelemaan kohti näyttelyä hetken puljauksen jälkeen, onneksi ajomatkaa ei paljon kertynyt.

Paikalla oltiin ajoissa ja kehäkin löytyi helposti, joten hetken pyörimisen jälkeen Subré pääsi häkkiin nukkumaan. Ennen kehää sitten herättelin ihmisten huviksi neitiä temputtamalla, varsinkin suorilta jaloilta ilmaan loikka "jump" keräsi huomiota myös itse kehän tuomarilta, joka naureskeli hupsulle mudille (lovely monkey)  ennen kun se ehti edes kehään. Kehässä Subré jaksoikin sitten esiintyä ensiluokkaisen hienosti. Liikkeet mentiin nopean lennokkaalla ravilla ilman pompun pomppua, tuomari sai tutkia rauhassa neidin seisoa napottaessa kun mikäkin kehä kettu, vaikkei ollut edes pöytää ja sitten maltettiin vielä seisoakin ruusukkeiden ojentamiseen asti.

Arvostelu:
ANNA REDLICKA, PUOLA
Correct type. Feminine head. Very good expression. Nice neck. Highly long in body, 
straight topline. Correct angulation. Good movement. Very good temperament
Suom.Oikea tyyppi. Feminiininen pää. Erittäin hyvä ilme. Hyvä kaula. Erittäin pitkä Leady, suora ylälinja. Oikeat kulmaukset. Hyvät liikkeet. Erittäin hyvä luonne
ERI, SA, PN1, SERT, ROP

Päätettiin sitten vielä jäädä loppukehään asti kun ilmakin oli niin nätti. Odotellessa käytiin hakemassa palkinnot toimistosta, jossa päädyttiin iänikuisten pölynkerääjä pokaalien sijaan ottamaan lahjakortteina 2x6e paikalla oleviin kojuihin. Ne kädessä lähdettiin tutkiskelemaan myyntikojuja ja pohdinnan jälkeen päädyin ostamaan kauan himotun fleecetaluttimen berralta, nyt on sitten hihna ja palkka samassa.



Loppukehän odottelu menikin sitten mukavasti uiden ojan/joen tapaisessa. Ihanaa on omistaa ei-turkkirotu, niin ei tehnyt yhtään pahaa laskea sitä leikkimään ruskeaan veteen, kun loppukehässä se oli jo aivan kuiva ja kiharat entistä paremman näköiset. Tästä huolimatta saatiin juosta kehä läpi ilman sen suurempaa huomiota. Kiva päivä ja ilmakin suosi onneksi, vaikka ukkosmyrskyä ajoittain povailikin ja mikäs siinä on ollessa kun Subré osaa ottaa niin rennosti ja hengailla mukana tyytyväisenä. Välillä temppuiltiin ja tokoiltiin kun oli kerrankin kunnon häiriötä, vaikka ei Sub ansaan niiden osalta mennyt vaan teki hyvällä keskittymisellä ja innolla hommia. Tuttuja ei oikein näkynyt, mutta onneksi parikin rodusta kiinnostunutta piti seuraa , joten aika meni loppujen lopuksi aika leppoisasti.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Summer















Tälläistä kesää meillä on pääosin vietetty. Tänään käytiin pitkästä aikaa agilitaamassa, kyllä oli jäykkää ja haparoivaa menoa, mutta fiilis sitäkin parempi kun päästiin jälleen esteille. Nyt sitten vähän treenejä alle ja syksyn kisakalenteria selaamaan...

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kesäkuun kuulumiset

Niin koitti heinäkuu yllättävän kiireisen kesäkuun loputtua. Hieman on jäänyt päivityksiä tekemättä, vaikka aiheitakin olisi ollut jos jonkinmoista. Joten taas kerran ja vaihteenvuoksi joutuu tyytymään koosteen kirjoittamiseen, että on sentään edes jotain muistissa.

Noin yleisesti kesäkuu on mennyt hyvin työntäyteisesti alkukuun tein kahta duunia kesälomatuurauksina päällekkäin toista yöllä ja toista päivällä. Työtunteja kertyi paljon ja aika menikin väsymyksen sekoittamassa sumussa sopivasti. Nyt loppukuusta extemporee vaihdoin työpaikkaa koira-alalle.

Kesäkuun puolivälissä lähdettiin Karita & ärrierit + Seci teamilla agilityn sm kisoihin Tampereelle. Alkuun mentiin yhdeksi yöksi grillailemaan Valkealaan ja sitten perjantai aamusta kohti Tamperetta. Pienessä epähuomiossa en ollut huomannut kisakirjeen kirjoitusvirhettä ja niin ollen hengailin tyytyväisenä kisapaikalla kunnes aloin kuulutuksista kuuntelemaan, että meidänhän pitäisi olla kohta radalla. Pieni paniikki päälle ja koiraa juoksujalkaa hakemaan, sitten parin koiran verran katsoin miten rata menee ja kävin sieltä läpi ja eikä kun remmi pois ja radalle. Ainakin oli kunnolla kerrankin traivi päällä ja ohjaus tarkkaa kun piti olla kunnolla hereillä ja skarppina mihin seuraavaksi mennään. Puomilla iski pienoinen paniikki, että onko tuo seuraava hyppy noinkin kaukana ja siellä hieman hätäisesti tehty kontakti, josta harmillisesti sitten nousikin 5, mutta kuitenkin sillä selvittiin maaliin asti ajassa -11.07 etenemällä 4,49m/s. Toiselle radalle meninkin sitten suosiolla tutustumiseen ihan oikeaan aikaan, vaikka vettä tulikin kuin sangosta kaatamalla. Kieputuksissa mentiin hitaasti venytellen kaarrokset tökkivästi, mutta kuitenkin ihan oikeille esteille osuttiin ja maaliin juostiin 0, ajassa -6,76 etenemällä 4,39 m/s sija 13/86. Suoritus löytyy live streamista ajalla 1:32:10 Ilta menikin sitten mainiossa seurassa, ensin käytiin Sanna & mudi Yodan seurassa saunomassa, mikä oli todellista luksusta sateisen kisapäivän jälkeen. Secikin nautti olostaan herrasmies seurassa makoillen luuta narskutellen. Raukean rentoina vielä kipaistiin katsomaan borderterrieripentuja, pikku ärisijät olivat kyllä aika äärettömän ihania ja suloisia.

Lauantai aamuna herättiinkin sitten siihen kun joukkueen johtaja soitti, että tarvitseekin koiriemme passit näytille ja ei siinä auttanut muu kuin nousta ylös vaikka uni olisi vielä maistunut "hieman" myöhään menneen illan johdosta. Seci lähti 3. joukkueessa, rata oli helppo eikä paineita joukkueen menestykselle enään ollut joten päästiin rennoin fiiliksin lähtemään juoksemaan, kunhan ensin odoteltiin ikuisuus... omaa vuoroa. Perjantaina juoksu A oli ollut niin hyvä, että mentiin sitten kunnon riskillä se nytkin ilman mitään jarrutteluja ja rajatapaus versiosta nousikin 5, mutta muuten kipitettiin nätisti maaliin asti. Aika hienosti viikonlopun saldona olikin sitten kaikilta radoilta tulos, joista yksi 0 ja kaksi rajatapauksista annettua 5. Iltapäivällä lähdettiin käymään särkänniemessä pyörimässä. ja ilta menikin sitten grillaillessa tyttöporukalla myöhään yöhän, naurua ja juttua riitti varmaan naapurien ärsytykseen asti. Ihan paras reissu taas kerran, joka menikin tällä kertaa aikalailla putkeen kaikelta osin.

Juhannuksen vietin Helsingissä mukaan raahasin Subrén lisäksi Icun hieman totuttelemaan kaupunkilaiselämään. Matkalla käytiin vähän uimassa ja kuluttamassa samalla pahimpia energioita pois. Sitten ajeltiin lintsille odottelemaan, että kaverini pääsee töistä. Illalla otukset pääsivät vielä reippaalle tunnin lenkille. Hienosti molemmat osasivat  kerrostalossa käyttäytyä, mitä nyt Icu jätti puolet omaisuudestaan jälkeensä karvan muodossa. Sunnuntaina aamusta heitin kaverini jälleen töihin ja samalla käytiin koirapuistoilemassa ja tokoiltiin mahtihyvät treenit ikean pihassa odotellessa sen aukeamista. Sitten pika ikea shoppailujen jälkeen kohti kotia kahden väsyn koiruuden kera.

Niin ja Subrén juoksua ei vieläkään näy....