Lomani katosi hujauksessa enkä saanut oikein mitään aikaiseksi, bloginkaan päivitys ei oikein kiinnostanut. Ihme laiskottelu loma sanoisin, treenitkin pääasiassa koostuivat naksuttelusta temppujen muodossa.
Käytiin me sentään torstaina kausalan vuoden viimeisissä virallisissa treeneissä. Ratana oli videolta piirretty top team karsinnan hyppyrata ilman kolmea alkuhyppyä (este 3 korvattu A) ja loppusuora puuttui. Ekalla kerralla valssi meni vähän pitkäksi, ja sain Secin ennen keppejä putkeen, muilla kerroilla tehtiin nopeaa nollaa, olisi kai pitänytkin hakea... Käännökset olivat ihanan tiukkoja, ainut miinus on että pujottelu asento hajoaa lopullisesti kun jään taakse, Seci kyllä pujottelee, mutta erittäin takapainoisesti ja pystyasentoisesti mikä hidastaa menoa aivan pirusti.
Lauantaina sitten lähdimme Kausalaan korjaamaan noita pujotteluongelmia. Päätä alas ja varsinkin silloin kun jään taakse. No treenit kyllä kuluivat siinä kun yritin saada Seciä olemaan hiljaa sillä aikaa kun treenasin Pedron kanssa. Kiva koira, mutta tuo ääni on aivan järkyttävä. Pujottelun kanssa kulmia ja hurjia takaaleikkauksia. En saanut tuota asentoa paljoakaan paranemaan, etupalkalla hieman painopistettä lähemmäs parempaa, mutta heti kun veto lähtee edestä putoaa paino taakse. Vitsi mä odotan niitä kujakeppejä, joiden olisi tarkoitus tulla tammi-helmikuussa.
Perjaintaina kävin ostoksilla, mukaan tarttui uusi patukka, harjoitusnoutokapula ja tokonkisakirja. Kisakirja nyt sitten odottaa joskus tulevaa pentua, kaipa siitä jonkinmoinen tokokoira on tehtävä jos otuksella on kisakirja ennen astutusta. Lauantaina sitten kokeiltiin uutta tokokapulaa, ensin patukan kanssa leikittämistä ja kierrokset ylös. Ensin Seci otti kapulan kädestä, vaihtopatukkaan, sitten lattialta kädenpäältä ja vaihtokapulaan. Kunnon leikittämistä patukalla, ja kuolleeseen leluun lähtöjä. Sitten lätkäsin kapulan lattialle ja annoin kuolleen lelun käskyn, sillä Seci meni kapulan luokse, muttei ottanut suuhun, hirmuiset osoittelut ja "ota,ota,ota..." . Seci otti kapulan suuhun ja toi. Patukkaleikit väliin ja kapula metrin päähän, parilla toistolla lähti jo homma noudolta näyttämään, monen monta poiminta käskyä homma vaatii rohkaistukseksi, Secihän ei ole halunnut/uskaltanut jne. nostaa kapulaa maasta vaikka kädestä ottaakin hyvin, joten tämä on suuri edistys ja nuo ylimääräiset käskyt kyllä karsiutuvat pois. Ehkäpä minulla on vielä joskus noutava koira... Loppuun vielä lelun kanssa kaukoja, leikki käsky, leikki käsky... Ja tällä saatiin istuminenkin toimimaan.
Noutoa on nyt jatkettu pariin kertaan, sunnuntaina ei lauantain versio enään kunnolla onnistunut vaan sain pienen otuksen aivan sekaisin siitä mitä tahdon sen tekevän, Seci tarjosi kaikenlaista, mutta ei kapulan suuhun ottoa. Treenit loppuivat sitten molempien osapuolien pahaan mieleen. Parin tunnin jälkeen uudestaan uudella suunnitelmalla, nyt lähdettiin sitten helpottamaan, alkuun taas helppoja kapulan kädestä ottoja, ja vähitellen lattiaa kohti. Nostot sujuivat hyvin lattialtakin, mutta intoa halusin tuohon lisää. Niinpä tänään lähdettiin hakemaan intoa kapulan kalastukseen. Nyt lähdin kuljettamaan kapulaa Seciä karkuun lähellä lattiaa ja otus joutui lyhyen matkan ottamaan kiinni kapulaa. Hyvin alkoi homma sujua, niinpä liitin jo sanaa "nouda" mukaan, pidin Secistä kiinni samalla kapula lähti karkuun, käsky ja koira irti. Tuonnit ja loppu on hieno, ja mikä parasta Seci pitää kapulasta kiinni vaikka kapulaa vetäisi suusta tai heiluttelisi, vasta käskystä "kiitos" irtoaa kapula suusta. Tavoite olisi nyt saada nouto valmiiksi ensi kevääseen mennessä, olen kyllä tainut tehdä tämän opetuksen vaikeimman kautta, mutta toivottavasti lopputulos on sitten sen mukainen...
Tänään hieroin Secin läpi pitkästä aikaa. Yllätyksekseni Secille on nyt parin kuukauden aikana kehittynyt etuosaankin kunnon lihakset, aikaisemmin nuo ovat olleet kevyet, niin kuin etupää Secillä muutenkin. Selkä oli hyvässä kunnossa, eikä takajalatkaan olleet niin jäykässä kunnossa kun aikaisemmin, ravilämmittely (satunnainenkin... vieläkin paha tapa lämpätä koira vapaana) ja ahkera BOT verkkoloimen käyttö( Seci saa takin päälleen heti treenien jälkeen ja pitää sitä seuraavan yön yli) ovat selkeästi auttaneet. Tuo oli kyllä hyvä ostos, tuota Secin ensimmäistä perus BOT takkia käytämme paksuuden takia pääasiassa vain talvella.
maanantai 31. lokakuuta 2011
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Toinen norsu poistui posliinikaupasta.
Ihmeellinen blogi hiljaisuus, vaikka aikaa olisi ja kirjoitettavaakin, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Kaikenlaista olemme puuhailleet, maanantaina kävimme hallilla juoksemassa pyörittelyrataa, tehtiin kosketuslätkällä keinua ja jatkoimme noutoa.
Tiistaina olikin sitten Kouvolan viralliset treenit, kouluttajana Sanna.
Erittäin sekava selitys:
Alkuun Seci ei bongannut ajatusta, että lähdetään A:lta, ja possuili alastulo kontaktin. Pari yksittäistä toistoa stoppeja. Sitten juoksukontaktilla radalle, ja heti ensimmäisellä yrittämällä nolla rata. 7 niisto, 8 jaakotus, 10 putkijarrutus, valssi 11, 12 valssi, 13 ulkokautta, sylkkärillä 14 ja sylkkärillä kepeille. No sitten Sanna käski tehdä 7 pakkovalssi ja samalla tapaan loppuun. Auts, pakkovalssi vielä onnistuu, mutta homma hukkuu sen jälkeen, sain kyllä koiran oikeaan paikkaan, mutta 8 veti ulkokautta (->kuluu turhaa aikaa) mutta puhtaasti koko pätkä. Sitten pakkovalssi 7 , 8jaakotus ja poispäin käännöksellä 11. Hitusen parempi pakkovalssi, mutta taas vähän hukassa ja jaakotus vähän vajaa( -> niisto 7. parempi vaihtoehto.) Jotain onnistuttiin möhlimään, esim. sanoin mene käskyn 13 jälkeen, jolloin Seci lähti 14 jälkeen kohti 3 keppejä, mutta kääntyi kyllä piiiitkän kaarroksen jälkeen. 17 jälkeen en ottanut haltuun, jolloin Seci katosi, eikä löytänyt kepeille oikein. Loppuun Sanna käski vielä pyöräyttää 13 sisäpuolelta, tätä en vapaaehtoisesti tekisi, kun pelkäsin putkea, mutta kyllä tämäkin onnistui. Ainoat virheet olivat tuo A. alussa ja sitten 18 keppihaku, kun en ottanut 17 haltuun, haltuun oton kanssa Seci tuli putkesta hyvin ohi ja näki ensimmäisen kepin, ilman haltuunottoa Seci kaarratti poispäin aloituksesta, eikä löytänyt alkuun. Kerran unohdin tehdä putkijarrutuksen ja Seci hyppäsi 11 väärinpäin, mutta muistin mä sentään parilla radalla antaa jarrutuskäskyn ennen putkea. Mutta taidettiin me tehdä kolme nollarataa, ja mikä parasta saatiin nollarata tehtyä heti alkuun. Ja mikä jäi mieleen, niin ensimmäistä kertaa Seciä sanottiin hyvin kääntyväksi koiraksi, ja kivasti tuo kääntyikin, varsinkin niisto ja jaakotus toimivat. Pitänee kai tuo prinsessa kisoihin ilmoittaa kun nollaa treeneissä tekee.
Nyt sitten koira osaa kääntyä ja tehdä tiukasti, mutta vielä pitäisi saada ohjaaja liikkumaan ja ohjaamaan oikeasti kunnolla, mutta ehkäpä tämä tästä...
Tiistaina olikin sitten Kouvolan viralliset treenit, kouluttajana Sanna.
Erittäin sekava selitys:
Alkuun Seci ei bongannut ajatusta, että lähdetään A:lta, ja possuili alastulo kontaktin. Pari yksittäistä toistoa stoppeja. Sitten juoksukontaktilla radalle, ja heti ensimmäisellä yrittämällä nolla rata. 7 niisto, 8 jaakotus, 10 putkijarrutus, valssi 11, 12 valssi, 13 ulkokautta, sylkkärillä 14 ja sylkkärillä kepeille. No sitten Sanna käski tehdä 7 pakkovalssi ja samalla tapaan loppuun. Auts, pakkovalssi vielä onnistuu, mutta homma hukkuu sen jälkeen, sain kyllä koiran oikeaan paikkaan, mutta 8 veti ulkokautta (->kuluu turhaa aikaa) mutta puhtaasti koko pätkä. Sitten pakkovalssi 7 , 8jaakotus ja poispäin käännöksellä 11. Hitusen parempi pakkovalssi, mutta taas vähän hukassa ja jaakotus vähän vajaa( -> niisto 7. parempi vaihtoehto.) Jotain onnistuttiin möhlimään, esim. sanoin mene käskyn 13 jälkeen, jolloin Seci lähti 14 jälkeen kohti 3 keppejä, mutta kääntyi kyllä piiiitkän kaarroksen jälkeen. 17 jälkeen en ottanut haltuun, jolloin Seci katosi, eikä löytänyt kepeille oikein. Loppuun Sanna käski vielä pyöräyttää 13 sisäpuolelta, tätä en vapaaehtoisesti tekisi, kun pelkäsin putkea, mutta kyllä tämäkin onnistui. Ainoat virheet olivat tuo A. alussa ja sitten 18 keppihaku, kun en ottanut 17 haltuun, haltuun oton kanssa Seci tuli putkesta hyvin ohi ja näki ensimmäisen kepin, ilman haltuunottoa Seci kaarratti poispäin aloituksesta, eikä löytänyt alkuun. Kerran unohdin tehdä putkijarrutuksen ja Seci hyppäsi 11 väärinpäin, mutta muistin mä sentään parilla radalla antaa jarrutuskäskyn ennen putkea. Mutta taidettiin me tehdä kolme nollarataa, ja mikä parasta saatiin nollarata tehtyä heti alkuun. Ja mikä jäi mieleen, niin ensimmäistä kertaa Seciä sanottiin hyvin kääntyväksi koiraksi, ja kivasti tuo kääntyikin, varsinkin niisto ja jaakotus toimivat. Pitänee kai tuo prinsessa kisoihin ilmoittaa kun nollaa treeneissä tekee.
Nyt sitten koira osaa kääntyä ja tehdä tiukasti, mutta vielä pitäisi saada ohjaaja liikkumaan ja ohjaamaan oikeasti kunnolla, mutta ehkäpä tämä tästä...
torstai 20. lokakuuta 2011
Syyslomaa kohti.
Homma alkaa näköjään taas olla pitkästä aikaa kasassa, tänään tehtiin taas siistiä nollaa Kausalassa.Pätkäkin oli helppo, mutta pääasia että homma pysyi hyvin kasassa. Laiskana en jaksanut ratapiirrosta piirtää, mutta pieni selitys. 10 esteen pätkä, putki A erotteluja (100% onnistuminen, Seci on vaan niin upea, keskiviikonkin treeneissä tyyppi ihastutti erottelu osaamisellaan), kuljetus, pakkovalssijaakotus, niistopersjättö, jaakotus. Kerran tuli ihmeellinen vahinko lähetys ja kuljetukset meni vähän peruutteluksi, mutta muuten hienosti. Pitäisi kai ilmoittautua johonkin kisoihin, niin tämänkin onnistumiskausi katkeaisi, no ei vaineskaan pitäisi päästä tekemään kisoihin kunnon suorituksia.
Huomenna lähdenkin leirille kouluttamaan koko viikonlopuksi ja omat koirat jäävät kotiin. Ensi viikko onkin sitten syysloman viettoa, eli aikaa treenaamiseen riittää. Ehkäpä tämä viikonloppu vapaa tekee koirillekin ihan hyvää.
Huomenna lähdenkin leirille kouluttamaan koko viikonlopuksi ja omat koirat jäävät kotiin. Ensi viikko onkin sitten syysloman viettoa, eli aikaa treenaamiseen riittää. Ehkäpä tämä viikonloppu vapaa tekee koirillekin ihan hyvää.
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
Yksi huonoimmista otsikoista.
Vähän kipeänä ei kannata mennä treenaamaan, seuraavana päivänä ei meinaan ole mikään hirmuisen loistava olo, sairaslomaksi heitti. No onneksi sain eilen Jereltä lainaan Oreniuksien "Agilityn perusteet" ja Rachel Sandersin " Contacts: Bridging the Gap Between Training & Competition" joiden parissa kulahti mukavasti pari tuntia. Kaikkia odotuksia nuo eivät täyttäneet, mutta ihan katsomisen arvoisia dvd:tä.
No jälkikäteen ei voi enään mitään perua, enkä ehkä perusikaan, oli meinaan loisto treenit. Pitkästä aikaa Seci oli aivan oma tulinen itsensä ja teki tapporaivolla töitä. Oli taas niin ihana treenata tuon kanssa, likka pursui intoa ja teki parhaansa. Kouluttajana meillä oli Allan.
Alkuun juostiin lämmittelyratana punaiset numerot, 4 ja 14 tehtiin vastakäännös. Ainut ongelma oli 8-9 väli, sain Secin käännettyä 8, mutta jätin kääntämisen kesken ja Secin ampaisi numeroimattomaan putken päähän.No hitusen huolellisuutta ja saatiin väkerrettyä nolla kasaan. Neljä kertaa juostiin lämmittelyrata läpi, väliin taukoa ja sitten mustat numerot. 3.viskileikkaus, joka meni kyllä vähän pakkovalssin puolelle. 6-8 välin ajattelin alkuun tehdä niin, että annan Secin suorittaa A:n itsenäisesti, otan vastaan 6-7 välistä laitan takaakierrolle ulkokautta ja teen niistopersjätön. Seci kuitenkin päätti tällä ohjauksella suorittaa päättäväisesti rengasta (7 sijaan) joka seisoskeli radan reunalla. Homma uusiksi, ja nyt juoksin A:n vieressä lähetin 6 peruutin 7 luokse josta poispäin käännöksellä 7. Ensimmäisellä kerralla nykäisin 8 väärin päin, hieman huolellisuutta ja onnistui valssi ennen 9, jonka jälkeen valssi ennen 10. Sitten kovaa vauhtia kohti 14 jossa valssilla putkeen. Putkijarrutus myöhästyi. 16 vedin 17 luota ja lähetin kun sain Secin oikealle puolella ja 17 pakkovalssilla, loppu sitten vaan juostiin. Ja me saatin toisella ja kolmannella kierroksella nollat aikaiseksi ja jätettiin treenit siihen. Homma pysyi kasassa ja ohjaaja hereillä. Mahtava fiilis, jota paransi vielä se, että käännökset pysyivät kasassa ja tiukkoina. Noin kun mentäisiin kisoissa, niin tulisi nollat ja sertit nopeasti kasaan.
No jälkikäteen ei voi enään mitään perua, enkä ehkä perusikaan, oli meinaan loisto treenit. Pitkästä aikaa Seci oli aivan oma tulinen itsensä ja teki tapporaivolla töitä. Oli taas niin ihana treenata tuon kanssa, likka pursui intoa ja teki parhaansa. Kouluttajana meillä oli Allan.
Alkuun juostiin lämmittelyratana punaiset numerot, 4 ja 14 tehtiin vastakäännös. Ainut ongelma oli 8-9 väli, sain Secin käännettyä 8, mutta jätin kääntämisen kesken ja Secin ampaisi numeroimattomaan putken päähän.No hitusen huolellisuutta ja saatiin väkerrettyä nolla kasaan. Neljä kertaa juostiin lämmittelyrata läpi, väliin taukoa ja sitten mustat numerot. 3.viskileikkaus, joka meni kyllä vähän pakkovalssin puolelle. 6-8 välin ajattelin alkuun tehdä niin, että annan Secin suorittaa A:n itsenäisesti, otan vastaan 6-7 välistä laitan takaakierrolle ulkokautta ja teen niistopersjätön. Seci kuitenkin päätti tällä ohjauksella suorittaa päättäväisesti rengasta (7 sijaan) joka seisoskeli radan reunalla. Homma uusiksi, ja nyt juoksin A:n vieressä lähetin 6 peruutin 7 luokse josta poispäin käännöksellä 7. Ensimmäisellä kerralla nykäisin 8 väärin päin, hieman huolellisuutta ja onnistui valssi ennen 9, jonka jälkeen valssi ennen 10. Sitten kovaa vauhtia kohti 14 jossa valssilla putkeen. Putkijarrutus myöhästyi. 16 vedin 17 luota ja lähetin kun sain Secin oikealle puolella ja 17 pakkovalssilla, loppu sitten vaan juostiin. Ja me saatin toisella ja kolmannella kierroksella nollat aikaiseksi ja jätettiin treenit siihen. Homma pysyi kasassa ja ohjaaja hereillä. Mahtava fiilis, jota paransi vielä se, että käännökset pysyivät kasassa ja tiukkoina. Noin kun mentäisiin kisoissa, niin tulisi nollat ja sertit nopeasti kasaan.
maanantai 17. lokakuuta 2011
Muta ja mudi ne yhteen sopii...
Taas on parin päivän treeni kirjaamatta, mikä yllätys...
Eilen teimme cip& cap, ahnehdin tunnustan, yritin liian vaikeaa, petyin ja luovutin. Oma vika, helpotettiin reilusti ja saatiin kivat treeni aikaiseksi. Näiden treenien jälkeen olin lopettamassa koko cip&cap hömpötyksen. No onneksi homma aukesi pitkien pohdintojen jälkeen. Täysin oma moka, mutta hyvä että moka tehtiin juuri nyt.
Illalla vielä tokon kaukoja. Alkuun peruuttamista ja Seci sai hakea paikan takajalkojen varpaat kiinni rimaan. Sitten kaukokäskyihin, maahan meno ja seisominen menee hyvin, ei liiku muuten senttiäkään. Mutta sitten murheen aiheeseen istuminen, alkuun Seci peruutti, sitten se tuli eteenpäin, jonka jälkeen päätti ettei tee kun maahan meno seisominen vaihtoja. Nyt on sitten istu projekti käynnissä.
Tänään sitten agilityä, eilisestä oppineena cip&cap tehtiin vain yhdellä hypyllä. Muut aiheet: välistä veto, päällejuoksu, vääränpään putki ja yleinen sekoilu. Yhdellä helpolla hypyllä (suora tulo hypylle) käännöskäskytys ja toimi, jes jes jes.Videolla nappasin kaikki, yksikään pätkä ei ole julkaisu kelpoinen ohjaajan takia, koira toimii ja kääntyi kaikki käännökset tiukasti käännöstreeneistä on ollut siis hyötyä.
Nyt sitten videoita, käännös viime kesäkuulta:
Tänään cip& cap käskytyksellä:
On nuo käännökset jo vähän parantuneet, ja yleensä Seci kääntyy vielä vähän ponnekkaammin kun hommaan tulee ohjaajan liike mukaan, nyt kuitenkin tarkoituksella otin noita ilman apuja.
Treenien jälkeen suuntasimmekin sitten pellolle, joka oli pienesti sanottuna huono idea. Pellolle asti päästyämme käynnistyi Secin mutatutka, tämän jälkeen näkyikin vaan mudin hännän pää kun se rynnisti kohti lähintä mutalammikkoa. Mulla olikin ruskea mudi mustan sijaan... Tuon häntä on kaikista kuraisin, mä sitten rakastan noita reilun 30cm häntä karvoja, varsinkin kuraisina.
Eilen teimme cip& cap, ahnehdin tunnustan, yritin liian vaikeaa, petyin ja luovutin. Oma vika, helpotettiin reilusti ja saatiin kivat treeni aikaiseksi. Näiden treenien jälkeen olin lopettamassa koko cip&cap hömpötyksen. No onneksi homma aukesi pitkien pohdintojen jälkeen. Täysin oma moka, mutta hyvä että moka tehtiin juuri nyt.
Illalla vielä tokon kaukoja. Alkuun peruuttamista ja Seci sai hakea paikan takajalkojen varpaat kiinni rimaan. Sitten kaukokäskyihin, maahan meno ja seisominen menee hyvin, ei liiku muuten senttiäkään. Mutta sitten murheen aiheeseen istuminen, alkuun Seci peruutti, sitten se tuli eteenpäin, jonka jälkeen päätti ettei tee kun maahan meno seisominen vaihtoja. Nyt on sitten istu projekti käynnissä.
Tänään sitten agilityä, eilisestä oppineena cip&cap tehtiin vain yhdellä hypyllä. Muut aiheet: välistä veto, päällejuoksu, vääränpään putki ja yleinen sekoilu. Yhdellä helpolla hypyllä (suora tulo hypylle) käännöskäskytys ja toimi, jes jes jes.Videolla nappasin kaikki, yksikään pätkä ei ole julkaisu kelpoinen ohjaajan takia, koira toimii ja kääntyi kaikki käännökset tiukasti käännöstreeneistä on ollut siis hyötyä.
Nyt sitten videoita, käännös viime kesäkuulta:
Tänään cip& cap käskytyksellä:
On nuo käännökset jo vähän parantuneet, ja yleensä Seci kääntyy vielä vähän ponnekkaammin kun hommaan tulee ohjaajan liike mukaan, nyt kuitenkin tarkoituksella otin noita ilman apuja.
Treenien jälkeen suuntasimmekin sitten pellolle, joka oli pienesti sanottuna huono idea. Pellolle asti päästyämme käynnistyi Secin mutatutka, tämän jälkeen näkyikin vaan mudin hännän pää kun se rynnisti kohti lähintä mutalammikkoa. Mulla olikin ruskea mudi mustan sijaan... Tuon häntä on kaikista kuraisin, mä sitten rakastan noita reilun 30cm häntä karvoja, varsinkin kuraisina.
lauantai 15. lokakuuta 2011
Keinulauta skeittausta
Syksy tuo tullessaan sateen, sade mukanaan märän keinulaudan, joka on muuten ilman hiekkamaalausta märkänä todella liukas. No kukas muukaan kun itsemurha intoinen pikku mudi rakastaa tuota. On huisin kiva ottaa vauhtia, juosta keinulle ja liukua alas 2on2off:iin, vapautuksen jälkeen taas uudestaan, vaikka sille mitä sanoisi. Sitten taas en viitsi tuon antaa karata stopista, joten pakko jotenkin huomioida käytös.
Eilen illalla olimme iltalenkillä pitkästä aikaa pururadalla, koirien kanssa sinne on parasta mennä pimeällä ja myöhään, mutta kannattaa tarkistaa monelta valot sammuvat. Ei ole mukavaa olla keskellä ei mitään, kun valot sammuvat, tuli muuten pirun pimeää. No mukava lenkki silti.
Torstaita oli kausalan agilitypäivä. Laiskana en nyt jaksanut piirtää ratapiirrosta, aiheena oli kuitenkin rytmitys ja mukana tekniikoita.Nollaa emme saaneet aikaiseksi yritys oli kova. Valssit meinasivat vähän valua ja yksi käännös oli koko ajan kauhea. Putki A erottelu toimi ja Seci tuli kivasti mukaan haltuun ottoihin. Kontaktit olivat vähän taas hakusessa, saisi nopeammin rynnätä alas asti, nyt oli taas hieman kyttäystä ilmassa.
Tänään kotona mitäs muutakaan kun cip&cap:ja speedbumpsella, tänään ratana ja ensimmäistä kertaa renkaalla. Toimi muuten hienosti, vitsi olen ylpeä tuosta. Pyörimisien jälkeen kasasin suoran ja tehtiin eteenlähetyksiä, Seci kun rakastaa niitä. Päässä oli lelu, jonka olin sitonut pitkän narun päähän kiinni. No Seci nappasi lelun ja veti sen verran kovaa, että naru katkesi. Pienessä kirpussa taitaakin olla jonkin verran voimaa. Seuraavaksi pitää yrittää siirtää cip&cap radalle, tavoitteena olisi saada tämän vuoden puolella käskytys kisavalmiille tasolle.
Ps. katsokaa edellinen päivitys, ja käykää äänestämässä.
Eilen illalla olimme iltalenkillä pitkästä aikaa pururadalla, koirien kanssa sinne on parasta mennä pimeällä ja myöhään, mutta kannattaa tarkistaa monelta valot sammuvat. Ei ole mukavaa olla keskellä ei mitään, kun valot sammuvat, tuli muuten pirun pimeää. No mukava lenkki silti.
Torstaita oli kausalan agilitypäivä. Laiskana en nyt jaksanut piirtää ratapiirrosta, aiheena oli kuitenkin rytmitys ja mukana tekniikoita.Nollaa emme saaneet aikaiseksi yritys oli kova. Valssit meinasivat vähän valua ja yksi käännös oli koko ajan kauhea. Putki A erottelu toimi ja Seci tuli kivasti mukaan haltuun ottoihin. Kontaktit olivat vähän taas hakusessa, saisi nopeammin rynnätä alas asti, nyt oli taas hieman kyttäystä ilmassa.
Tänään kotona mitäs muutakaan kun cip&cap:ja speedbumpsella, tänään ratana ja ensimmäistä kertaa renkaalla. Toimi muuten hienosti, vitsi olen ylpeä tuosta. Pyörimisien jälkeen kasasin suoran ja tehtiin eteenlähetyksiä, Seci kun rakastaa niitä. Päässä oli lelu, jonka olin sitonut pitkän narun päähän kiinni. No Seci nappasi lelun ja veti sen verran kovaa, että naru katkesi. Pienessä kirpussa taitaakin olla jonkin verran voimaa. Seuraavaksi pitää yrittää siirtää cip&cap radalle, tavoitteena olisi saada tämän vuoden puolella käskytys kisavalmiille tasolle.
Ps. katsokaa edellinen päivitys, ja käykää äänestämässä.
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Nyt vähän yritystä...
Eilen menikin treenit kouluttaessa, Karita toivoi takaakiertoja ja juoksemista, ja sitä ryhmät taisivat myös saada. Ihana tappotreeni, jossa sai juosta,juosta ja vielä vähän juosta, omakin fiilis nousi kun porukassa oli pari kivan motivoitunutta, ja pääsi hyppimään ja kannustamaan porukkaa juoksemaan ja tekemään töitä, laiskottelusta tuli heti moitteita. Homma alkoi jo hieman muistuttamaan omaa treenaamistani, komentelu laiskottelusta ja muut kommentit tuli niin takaraivosta ja taisin vähän kommentoida liikaa omalta kannaltani, mutta kyllä kaikki sai noilla homman toimimaan, ohjaajat tekivät kyllä töitä painottaen sanaa töitä, agilityä parhaimmillaan sanoisin... Tuossa kouluttaessa aloin taas löytämään fiilistä tähän lajiin, sitä tapporaivoa, joka on ollut hukassa. Katselin noita viimeisen parin kuukauden treenejä, viimeiset kunnon treenit on olleet sm kisojen jälkeen, muut treenit ovat olleet sitten ihan yhtä tyhjän kanssa, ihme nyhjäystä, huonolla asenteella ja pikku tarkkaa räpellystä. Missä se kunnon meno, tehdään töitä, töitä ja töitä, mihin kaikki katosi? Yleisin sana taitaa olla tuon jälkeen räpiköinti, parit hyvät treenit siellä täällä, mutta sitten taas pirusta takapakkia. Tässä meni meidän treenikesä, ja nyt sitten otetaan pikavauhtia kiinni ja aletaan oikeasti treenata!
Silti jatketiin tänään pikku sievää,äskeisestä purkauksesta huolimatta nuo käännökset on saatava kasaan, mutta kokonaisuudessaan nuo käännökset ovat todella pieni osa tuosta meidän pikku räpellyksestä. Cip& capia siivekkeillä siis luvassa, alkuun oli tarkoitus taas alkuun pyöriä keppien ympärillä, mutta nurmikko on sen verran märkä, ettei sinne meno ollut mahdollista, joten suuntasimme suoraan pihamme hiekkakentälle. Alkuun ilman speedbumpsia, kontaktilta vauhtia. Tämä sujui hienosti, joten ensimmäistä kertaa speedbumps mukaan siivekkeille. Pienesti ja sievästi kääntyiltiin. Videotakin otin, joita vertailin kesäkuisiin videoihin, jossa tehtiin toisella tekniikalla, pieni ero tiukkuudessa oli parempaan suuntaan, jospa olisimme siis oikealla tiellä, ja parastahan tässä on, että Seci tasan tietää mitä sen on tehtävä. Katsotaan julkaisenko joskus noita videoita, ehkpä sitten sellaisen koosteen, kun saadaan nuo toimimaan.
Pallojumppaa olemme taas tehneet parina päivänä, viime kerrasta onkin kulunut aivan luvattoman paljon aikaa, ja sen kyllä huomasi heti. No parannusta on luvassa kun viitsimme vaan tehdä, eihän tuohon mene kun maximissaan 5min illasta, ja vaikutukset kuitenkin ovat positiivista agilityyn ja muuhun elämään.
Nyt kun on muutenkin pohdittu kaikenlaista ja kauhea kasa ajatuksia koneen ruudulla, suurinta osaa ei varmaankaan loppujen lopuksi ymmärrä muut kun minä, mutta kiva jos joku jaksaa lukea. Ihmettelen kyllä miten te lukijat jaksatte löpinöitäni lukea, mutta mikäs siinä. Keskimäärin blogissa käy reilut 20 lukijaa päivässä, mutta kiva jos juttuni kiinnostaa, eikä kirjoitusvirheet tai muut typerät kielioppi virheet häiritse, jatkakaa vaan, ja sellainen huomautus loppuun, että kommentointi ei ole kiellettyä...
Silti jatketiin tänään pikku sievää,äskeisestä purkauksesta huolimatta nuo käännökset on saatava kasaan, mutta kokonaisuudessaan nuo käännökset ovat todella pieni osa tuosta meidän pikku räpellyksestä. Cip& capia siivekkeillä siis luvassa, alkuun oli tarkoitus taas alkuun pyöriä keppien ympärillä, mutta nurmikko on sen verran märkä, ettei sinne meno ollut mahdollista, joten suuntasimme suoraan pihamme hiekkakentälle. Alkuun ilman speedbumpsia, kontaktilta vauhtia. Tämä sujui hienosti, joten ensimmäistä kertaa speedbumps mukaan siivekkeille. Pienesti ja sievästi kääntyiltiin. Videotakin otin, joita vertailin kesäkuisiin videoihin, jossa tehtiin toisella tekniikalla, pieni ero tiukkuudessa oli parempaan suuntaan, jospa olisimme siis oikealla tiellä, ja parastahan tässä on, että Seci tasan tietää mitä sen on tehtävä. Katsotaan julkaisenko joskus noita videoita, ehkpä sitten sellaisen koosteen, kun saadaan nuo toimimaan.
Pallojumppaa olemme taas tehneet parina päivänä, viime kerrasta onkin kulunut aivan luvattoman paljon aikaa, ja sen kyllä huomasi heti. No parannusta on luvassa kun viitsimme vaan tehdä, eihän tuohon mene kun maximissaan 5min illasta, ja vaikutukset kuitenkin ovat positiivista agilityyn ja muuhun elämään.
Nyt kun on muutenkin pohdittu kaikenlaista ja kauhea kasa ajatuksia koneen ruudulla, suurinta osaa ei varmaankaan loppujen lopuksi ymmärrä muut kun minä, mutta kiva jos joku jaksaa lukea. Ihmettelen kyllä miten te lukijat jaksatte löpinöitäni lukea, mutta mikäs siinä. Keskimäärin blogissa käy reilut 20 lukijaa päivässä, mutta kiva jos juttuni kiinnostaa, eikä kirjoitusvirheet tai muut typerät kielioppi virheet häiritse, jatkakaa vaan, ja sellainen huomautus loppuun, että kommentointi ei ole kiellettyä...
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
Kouvolan agit
Tänään käytiin sitten kouvolassa kisaamassa omat kisat läpi. Alunperin en olisi edes ilmoittanut tuota otusta kisaamaan, mutta tuli nyt sitten ilmoitettua kun sen verran halvalla juoksee (kouluttaja 5e startti). No samalla tutuksi tulleella teemalla jatkettiin ja haettiin kolme hyllyä, eipä taida olla pahemmin pelkoa, että meitä arvokisoissa ensi kesänä nähtäisiin.
Seci lähti toisena, onneksi Minna ehti napata Secin radan ajaksi, pieni mudi kyllä järkyttyi pahasti kun vieras ihminen sen noin vain nappaa ja omistaja menee muualle. Pumin omistaja onneksi osasi käsitellä pientä unkarilaista. Radalla Seci oli jotenkin todella varovainen ja yli kuuliainen, en mä osaa sellaista ohjata, otin sitten liian aikaisin haltuun, Seci lukitsi hypyn ja sitten kun liikuin vähän tyhmästi korjasi koira linjan ja veti hypyn takaakiertona. Ei meidän kovapään tapaista touhua. Juostiin sitten rennosti loppuun välittämättä mistään.
Toista rataa ennen Seci taas Minnalle, nyt pieni ei järkyttynyt niin pahasti vaan oli jo hieman rennommin ottanut asian. Lähdettiin tekemään kunnon nollaa ja asenne oli kohdillaan, päästiin melkein loppuun asti. No sitten ennen A:ta tuli pitkä kaarros ja homma hajosi, seuraavan hypyn jälkeen sitten sekoiltiin, koira sulki korvansa ja Seci käväisi sitten putken sijaan keinulla. Sai siitä sitten torut, joista prinsessa sitten loukkaantui verisesti. Prinsessa sitten käveli radan loppuun kuono pystyssä, ja syvästi loukattuna.
Sitten viimeiselle radalle, Seci oli vieläkin syvästi loukkaantunut ja alku oli tuhottaman hidas, Seci käveli kepit läpi ja ehdinkin sitten aivan liian pitkälle, komensin sitten "kiipee"jolloin Seci ampaisi kauempana olevalle puomille keinun sijaan. No koira vähän heräsi. A oli kauhea, Seci jarrutti A:n päälle, eikä meinannut tulla kunnolla alas, no juostiin sitten rennosti. Ennen loppua Seci kävi vielä kerran puomilla, ennen kun pääsi kolmannen kerran puomille, joka vedettiinkin sitten vauhdilla läpi, itse juoksin kunnolla ohi ja Seci teki hienon stopin. Sentäs jotain hienoa, muuten hitaassa ja kankeassa radassa.
Hieman oli jo parempi fiilis kisata ja kunnon yritystä, Seci toimi, mitä nyt otti taas vaihteeksi nokkiinsa kun sitä loukattiin. Seuraavaksi kisataan varmaankin marraskuussa ja joulukuussa yhdet kisat, jos nyt saadaan hieman hommaa kasaan ja toimimaan paremmin. Orenius on kai tulossa kouvolaan vielä tämän vuoden puolella, jos päivä sopii, olisi tarkoitus käydä taas juoksentelemassa, eihän me juostu viimeksi kun se kevyt tunti putkeen ja saatiin kyllä paljon apua.
Seci lähti toisena, onneksi Minna ehti napata Secin radan ajaksi, pieni mudi kyllä järkyttyi pahasti kun vieras ihminen sen noin vain nappaa ja omistaja menee muualle. Pumin omistaja onneksi osasi käsitellä pientä unkarilaista. Radalla Seci oli jotenkin todella varovainen ja yli kuuliainen, en mä osaa sellaista ohjata, otin sitten liian aikaisin haltuun, Seci lukitsi hypyn ja sitten kun liikuin vähän tyhmästi korjasi koira linjan ja veti hypyn takaakiertona. Ei meidän kovapään tapaista touhua. Juostiin sitten rennosti loppuun välittämättä mistään.
Toista rataa ennen Seci taas Minnalle, nyt pieni ei järkyttynyt niin pahasti vaan oli jo hieman rennommin ottanut asian. Lähdettiin tekemään kunnon nollaa ja asenne oli kohdillaan, päästiin melkein loppuun asti. No sitten ennen A:ta tuli pitkä kaarros ja homma hajosi, seuraavan hypyn jälkeen sitten sekoiltiin, koira sulki korvansa ja Seci käväisi sitten putken sijaan keinulla. Sai siitä sitten torut, joista prinsessa sitten loukkaantui verisesti. Prinsessa sitten käveli radan loppuun kuono pystyssä, ja syvästi loukattuna.
Sitten viimeiselle radalle, Seci oli vieläkin syvästi loukkaantunut ja alku oli tuhottaman hidas, Seci käveli kepit läpi ja ehdinkin sitten aivan liian pitkälle, komensin sitten "kiipee"jolloin Seci ampaisi kauempana olevalle puomille keinun sijaan. No koira vähän heräsi. A oli kauhea, Seci jarrutti A:n päälle, eikä meinannut tulla kunnolla alas, no juostiin sitten rennosti. Ennen loppua Seci kävi vielä kerran puomilla, ennen kun pääsi kolmannen kerran puomille, joka vedettiinkin sitten vauhdilla läpi, itse juoksin kunnolla ohi ja Seci teki hienon stopin. Sentäs jotain hienoa, muuten hitaassa ja kankeassa radassa.
Hieman oli jo parempi fiilis kisata ja kunnon yritystä, Seci toimi, mitä nyt otti taas vaihteeksi nokkiinsa kun sitä loukattiin. Seuraavaksi kisataan varmaankin marraskuussa ja joulukuussa yhdet kisat, jos nyt saadaan hieman hommaa kasaan ja toimimaan paremmin. Orenius on kai tulossa kouvolaan vielä tämän vuoden puolella, jos päivä sopii, olisi tarkoitus käydä taas juoksentelemassa, eihän me juostu viimeksi kun se kevyt tunti putkeen ja saatiin kyllä paljon apua.
lauantai 8. lokakuuta 2011
Kääntyy, kääntyy
Tänään lopultakin uskalsin siirtää cik& cap:in siivekkeille, alkuun peruskeppien kanssa ja sitten siivekkeet keppien taakse. Oikealle kiertymiset taas hieman löysät, vasemmalle todella tiukat, myös siivekkeillä. Vaihdoin sitten palkan suunnan toiseksi oikealle kiertymisien kohdalla, parilla lopputuloksen kannalta väärään suuntaan palkkauksella oikeallekin kääntymiset tiukkenivat siivekkeitä nuoleviksi. Loppuun tehtiin vauhdilla siivekekäännös- takaakierto puun ympäri- siivekkekäännös pätkiä. Meni kyllä hyvin, ensi kerralla speedbumps mukaan ja vähitellen sen jälkeen aletaan nostamaan rimaa, sen jälkeen onkin vaikein vaihe siirtää nuo radalle...
Huomista ajatteleen juostiin vielä kontakteja. Lauta toisesta päästä ilmassa ja pitkältä vauhtia, itse juoksin täysiä ohi ja Seci täydestä vauhdista stop etutassut maassa. Hurjan hieno pikku otus. Kaksi kertaa meni stoppi pitkäksi, mutta en nyt siihen puuttunut kun Seci kuitenkin pysähtyi. Hyvillä mielin voidaan lähteä kisamaan, Seci tasan tietää mitä tekee ja noiden kontaktien osalta voin kyllä luottaa siihen. Ja tämänkin päivän perusteella likka alkaa taas olla oma itsensä, asenne kohdallaan!
Huomista ajatteleen juostiin vielä kontakteja. Lauta toisesta päästä ilmassa ja pitkältä vauhtia, itse juoksin täysiä ohi ja Seci täydestä vauhdista stop etutassut maassa. Hurjan hieno pikku otus. Kaksi kertaa meni stoppi pitkäksi, mutta en nyt siihen puuttunut kun Seci kuitenkin pysähtyi. Hyvillä mielin voidaan lähteä kisamaan, Seci tasan tietää mitä tekee ja noiden kontaktien osalta voin kyllä luottaa siihen. Ja tämänkin päivän perusteella likka alkaa taas olla oma itsensä, asenne kohdallaan!
perjantai 7. lokakuuta 2011
Tuhannen ja yhden toiston päivä
Tänään suunnattiin taas kausalaan, vuorossa oli tokotreenit. Alkuun pääsi Soica pentu, mihin minä uutta koiraa kaipaan kun vetsku käyttäytyy kun pieninkin pentu. Tyyppi on lopullisesti seonnut, ja käyttäytyy aivan kuten pikku pentuna. Pohdittiin johtuuko tuo siitä kun vahva johtaja Atzo on poissa, ja Soica on taas vapaa tekemään mitä lystää, Atzon mielestähän kaikkien tuli käyttäytyä sivistyneesti ja vain se sai pitää omaa showtaan. Pappa koira oli niin hieno pomo, nythän ei ole muuta pomoa kun Seci, joka käyttää valtaansa pääasiassa muiden pompotteluun kuten teki aikaisemminkin. Soican kanssa hetken verran treenailuja ja pallon heittelyä, joka kuuluu niihin asioihin mitä on viimeksi pääasiassa leikitty pentuna.
Tekstiä piristämässä kuvia kesän Latvian matkalta, Atzon kuoleman johdosta jäi suurin osa kuvista julkaisematta, joten niitä pyörii nyt näissä jutuissa.
No sitten Seci vuoroon. Alkuun noudon pitoja, hieman meinasi tulla pureskelua kun Seci ei ehtinyt tottua tilanteeseen. Tiesin jo valmiiksi että jos ota Secin suoraan autosta keskelle koiria ja tökkään kapulan suuhun, lopputulos ei ole paras mahdollinen, mutta pääsinpäs huomauttamaan pureskelusta ja palkkailemaan sitten kunnon pidot. No sujui hyvin, ja Seci innokkaasti otti kapulan suuhunsa. Seuraavaksi leikittiinkin hihnassa ja tehtiin lähtöjä, kivasti lelu palautui kun palkkailin namilla ja jatkoin leikkiä, tietysti tuo hihna vaikuttaa aika paljon asiaan, mutta jatketaan harjoittelua. Sitten siirryimmekin A:lle tekemään kontakteja, joita väkerrettiinkin sitten kauan naksuttelin ja aina 2on2off nostin taas ylöspäin, jolloin ei tullut vapautus säätöä mukaan. Vapautukset mukaan ja sitten hypyttelyä sivusta. Tässä vaiheessa meni viimeistäänkin tämän päivän sadan toiston raja rikki. Koko A:ta niin että jäin itse taaksepaikoilleni, hyvin juoksi alas asti ja sitten vasta rupesi katselemaan minuun päin. Samat satsit sitten toiseen suuntaan mentäessä ja nyt pitäsi olla hyvä kertaus tehty sunnuntain kisoja varten.
No oltiinhan me tokotreeneissä, joten loppuun otin seuraamispujotteluradan, jossa oli leluja, makkaraa, kissanruokaa ym. kiinnostavaa. Eka lelu on vaikea, mutta sitten kun Seci lähti seuraamaan, ei se edes huomannut maassa olevia häiriötä mahti likka.
Pentupäivityksiä taas sen verran, että taitaapi sittenkin olla mudi ainut vaihtoehto, tuo toisen rodun pentue jota olen kuolannut peruuntui harmillisen ja erittäin yllättävän luonnetesti tuloksen takia. Nyt pitää sitten toivoa, että Seci saa pikku siskonsa.
Tekstiä piristämässä kuvia kesän Latvian matkalta, Atzon kuoleman johdosta jäi suurin osa kuvista julkaisematta, joten niitä pyörii nyt näissä jutuissa.
No sitten Seci vuoroon. Alkuun noudon pitoja, hieman meinasi tulla pureskelua kun Seci ei ehtinyt tottua tilanteeseen. Tiesin jo valmiiksi että jos ota Secin suoraan autosta keskelle koiria ja tökkään kapulan suuhun, lopputulos ei ole paras mahdollinen, mutta pääsinpäs huomauttamaan pureskelusta ja palkkailemaan sitten kunnon pidot. No sujui hyvin, ja Seci innokkaasti otti kapulan suuhunsa. Seuraavaksi leikittiinkin hihnassa ja tehtiin lähtöjä, kivasti lelu palautui kun palkkailin namilla ja jatkoin leikkiä, tietysti tuo hihna vaikuttaa aika paljon asiaan, mutta jatketaan harjoittelua. Sitten siirryimmekin A:lle tekemään kontakteja, joita väkerrettiinkin sitten kauan naksuttelin ja aina 2on2off nostin taas ylöspäin, jolloin ei tullut vapautus säätöä mukaan. Vapautukset mukaan ja sitten hypyttelyä sivusta. Tässä vaiheessa meni viimeistäänkin tämän päivän sadan toiston raja rikki. Koko A:ta niin että jäin itse taaksepaikoilleni, hyvin juoksi alas asti ja sitten vasta rupesi katselemaan minuun päin. Samat satsit sitten toiseen suuntaan mentäessä ja nyt pitäsi olla hyvä kertaus tehty sunnuntain kisoja varten.
No oltiinhan me tokotreeneissä, joten loppuun otin seuraamispujotteluradan, jossa oli leluja, makkaraa, kissanruokaa ym. kiinnostavaa. Eka lelu on vaikea, mutta sitten kun Seci lähti seuraamaan, ei se edes huomannut maassa olevia häiriötä mahti likka.
Pentupäivityksiä taas sen verran, että taitaapi sittenkin olla mudi ainut vaihtoehto, tuo toisen rodun pentue jota olen kuolannut peruuntui harmillisen ja erittäin yllättävän luonnetesti tuloksen takia. Nyt pitää sitten toivoa, että Seci saa pikku siskonsa.
torstai 6. lokakuuta 2011
Haukkuvan lampaan vinkuvat possu pennut
Monet agilityihmiset ovat kyselleet Secin pentua nähtyään neidin menoa, nyt niitä olisi sitten tarjolla. En kyllä lupaa että noista agilitykoiria tulee, mutta pieniksi ne jäävät. Väreinä löytyy kaunis vaaleanpunainen, hieman tummemman vaaleanpunainen ja riista. Eivät hauku, vain vinkuvat kun keskeltä painaa, ulkonäöltään muistuttavat possuja, luonteesta ei puhuta.
Huoh. Nyt sitten mennään jo valeraskaus aikaa, Seci on jo parin päivän ajan leikkinyt todella paljon possuleluilla. En siihen ennen eilistä kiinnittänyt suurempaa huomiota, mutta kun illalla Seci haki olohuoneesta omaan sänkyynsä viisi vinkupossupehmolelua, teki kaikille tapporavistuksen (siis miten loistavaa pentujen hoitoa) ja järjestelmällisesti vinkkutteli hetken jokaista lelua, jonka jälkeen laittoi pennut nukkumaan. Kohta Seci taas tökki leluja ja nuoleskeli niitä. Aamu alkoi taas tapporavistuksista ja tasapuolisesti jaetusta vinkutus ajasta. No kun koira aloittaa kuuden aikaan vinkuttamaan leluja sen omistajan yrittäessä vieressä nukkua, voi koira olla aivan varma, että lelut lähtevät takavarikkoon. No niin pennut joutuivat pöydälle, pari kertaa Seci on niitä pöllinyt ja nyt ne ovat paremmassa jemmassa. Jo pieni aika ilman pentuja, on saanut Seciä piristymään ja neiti on ollut jo hieman enemmän oma itsensä. Toivottavasti tämä nyt menisi ohi.
Tänään kävimme agilitaamassa aiheena juokseminen kera parin tiukemman kohdan. Tarkoituksena oli vain saada kivat ja vauhdikkaat treenit kisojen pohjalle.
1-5 juoksin ulkoreunaa pitkin, 5 sylkkärillä ,josta käskyllä Seci takaakierrolle. Mistä se on oppinut noin käskyjen varaiseksi? Odotan innolla että saadaan nuo käskyjen varaiset kaarrokset vielä joku päivä kasaan. Kepeille vain vein välittämättä putkesta, ja tämä tuntui toimivan. 8 peruutus ja haltuunottoa, josta 9 sylkkärillä takaakierrolle, 11 takaaleikkaus, putkijarrutuskin olisi ollut ihan hyvä,mutta jäi nyt tekemättä... Eka kierros meni asenteelle, olen äitikoira enkä voi kääntyä kunnolla, mutta siisti rata silti. Sitten autoon hetkeksi huutamaan ja johan löytyi taas raivoikkaasti työskentelevä Seci, ihanaa mennä pitkästä aikaa tuon kanssa kunnolla. Ehkei sitä mudi narttu ajatusta heitetäkkään roskakoriin, tuo oli taas niin hieno, ja toivottavasti nyt pysyvästi.
Huoh. Nyt sitten mennään jo valeraskaus aikaa, Seci on jo parin päivän ajan leikkinyt todella paljon possuleluilla. En siihen ennen eilistä kiinnittänyt suurempaa huomiota, mutta kun illalla Seci haki olohuoneesta omaan sänkyynsä viisi vinkupossupehmolelua, teki kaikille tapporavistuksen (siis miten loistavaa pentujen hoitoa) ja järjestelmällisesti vinkkutteli hetken jokaista lelua, jonka jälkeen laittoi pennut nukkumaan. Kohta Seci taas tökki leluja ja nuoleskeli niitä. Aamu alkoi taas tapporavistuksista ja tasapuolisesti jaetusta vinkutus ajasta. No kun koira aloittaa kuuden aikaan vinkuttamaan leluja sen omistajan yrittäessä vieressä nukkua, voi koira olla aivan varma, että lelut lähtevät takavarikkoon. No niin pennut joutuivat pöydälle, pari kertaa Seci on niitä pöllinyt ja nyt ne ovat paremmassa jemmassa. Jo pieni aika ilman pentuja, on saanut Seciä piristymään ja neiti on ollut jo hieman enemmän oma itsensä. Toivottavasti tämä nyt menisi ohi.
Tänään kävimme agilitaamassa aiheena juokseminen kera parin tiukemman kohdan. Tarkoituksena oli vain saada kivat ja vauhdikkaat treenit kisojen pohjalle.
1-5 juoksin ulkoreunaa pitkin, 5 sylkkärillä ,josta käskyllä Seci takaakierrolle. Mistä se on oppinut noin käskyjen varaiseksi? Odotan innolla että saadaan nuo käskyjen varaiset kaarrokset vielä joku päivä kasaan. Kepeille vain vein välittämättä putkesta, ja tämä tuntui toimivan. 8 peruutus ja haltuunottoa, josta 9 sylkkärillä takaakierrolle, 11 takaaleikkaus, putkijarrutuskin olisi ollut ihan hyvä,mutta jäi nyt tekemättä... Eka kierros meni asenteelle, olen äitikoira enkä voi kääntyä kunnolla, mutta siisti rata silti. Sitten autoon hetkeksi huutamaan ja johan löytyi taas raivoikkaasti työskentelevä Seci, ihanaa mennä pitkästä aikaa tuon kanssa kunnolla. Ehkei sitä mudi narttu ajatusta heitetäkkään roskakoriin, tuo oli taas niin hieno, ja toivottavasti nyt pysyvästi.
tiistai 4. lokakuuta 2011
Kohta on rukkasia tarjolla.
Huoh, alan saada lopullisesti tarpeekseni tuosta mudin käytöksestä. Tyyppi käyttäytyy aivan kun juoksunen tai juoksua tekevä narttu, ja eihän tätä ole kestänyt kun elokuun puolesta välistä ja tuntuu koko ajan vain pahenevan. Seci on kiukkuinen, merkkailee, on ärhäkkä toisia koiria kohtaan, arkailee ihme juttuja ym. Agilityssä näkyy myös ongelmat, Seci on innoissaan menossa radalle, ja sitten vähän takkuaa niin tuo ottaa nokkiinsa, "en tee sitten sun kanssasi mitään, jos tämä ei kelpaa, mä tahdon tehdä näin" tässä vaiheessa Seci lähtee joko pois tai sitten löntystää perässä kun mikäkin vedätettävä lelukoira. Tänään tehtiin hetki ja sitten vaan yksinkertaisesti sain tarpeekseni ja kävin viemässä koiran autoon, turha mennä kun kummallakaan ei ole kivaa. Harmittaa vaan pirusti, että tuli tuo omiin kisoihin ilmotettua, kiva kisata tuollaisen typeryksen kanssa. Alan nyt lopullisesti saada tarpeekseni tuon käytöksestä, se ei ole jatkuvaa, mutta sitten kun se taas tulee esiin niin. Ja tämä tuntuu koko ajan vain pahentua, äsken kun luulin sen menevän jo ohi. Mitä jos tämä ei menekkään ohi? Tahtoisin niin oman hienon koirani takaisin.
Secin typerä käytöksen myötä oikeasti alkaa tuntua siltä, ettei minulle taidakkaan tulla ihan heti narttua. Seci on kiva ja hieno koira, oikea unelma silloin kun toimii, sen kanssa työskentely on yleensä niin mahtavaa, mutta sitten kun tulee tälläinen kausi, mikään ei ole mukavaa. Ei koiran kuulu olla kone, mutta en kyllä toivo että sillä on tälläisiä typeriä kausia, varsinkaan jos narttu on steriloitu jo nuorena. No mudi urosta ei minulle tule, kuten joskus aikasemmin olen kirjoittanutkin, joten ehkäpä sitten on vaihtoehtona rodunvaihto...
Secin typerä käytöksen myötä oikeasti alkaa tuntua siltä, ettei minulle taidakkaan tulla ihan heti narttua. Seci on kiva ja hieno koira, oikea unelma silloin kun toimii, sen kanssa työskentely on yleensä niin mahtavaa, mutta sitten kun tulee tälläinen kausi, mikään ei ole mukavaa. Ei koiran kuulu olla kone, mutta en kyllä toivo että sillä on tälläisiä typeriä kausia, varsinkaan jos narttu on steriloitu jo nuorena. No mudi urosta ei minulle tule, kuten joskus aikasemmin olen kirjoittanutkin, joten ehkäpä sitten on vaihtoehtona rodunvaihto...
maanantai 3. lokakuuta 2011
Kivoja lappuja sen kun satelee
Tänään on ollut kiva päivä, ensin sain matematiikan kokeen takaisin ja sain jopa -8, tästä johto päätöksenä voisi olettaa, että pitkän matematiikan kokeissa pärjää parhaiten kun käyttää lukuajan menemällä agilitaamaan, testataan samaa siis ensi kerralla. Tai sitten tämä toimi vain MAA 11 kohdalla, käsittelihän tämä lukuteoriaa ja logiikkaa, onhan agilityssä jotain näistä aiheista. No sitten sain bilsan kokeen, jonka lukeminen meni aika pitkälle samalla kaavalla, löysin itseni silloinkin treeneissä, no sekin toimi +9 tuli, no sen verran voin kyllä selventää, että nuo tehtävät meni vanhalla rutiinilla, sen verran värigenetiikkaa on tullut laskesteltua.
Kotona sitten odotti myös mieluinen yllätys, Secin cacib vahvistus viime joulukuun liettuan näyttelystä.
Kotona sitten odotti myös mieluinen yllätys, Secin cacib vahvistus viime joulukuun liettuan näyttelystä.
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Tylsää, tylsää, tylsää, hei mul on kauheen tylsää.
Secille ei sovi sairaslomat, sillä on kauheen tylsää, kun ei saa maata kun sohvalla. Muut koirat pääsevät ulos ja Seci ei, eikä saa hieroa silmää, eikä saa tuhota nenäliinoja, eikä saa keksiä mitään kivaa tekemistä, pitäisi vaan maata. Silmä on tänään jo ihan hyvän näköinen, yläluomi on kylläkin turvoksessa ja Seci mielellään hankasi silmään johonkin tai käskisi muut koirat nuolemaan. Energiaa kuitenkin riittäisi vaikka mihin, ja suoraan sanoen minulla on kaksi historian esseetä työn alla, eikä papereita, kyniä, kumeja ja kaikkea muuta varastelevat huomion hakuinen mudi ole kivoin kaveri.
No eipä muu auta kun treenata vähän. Alkuun noutoa, nopeita ottoja, sitten niin että jätän Secin ja kutsun sen luoksepitäen kapulaa. Ensin kevyelle kapulalla ja sitten painavalla. Hienosti sujui. Painavakaan kapula ei vaikuttanut enään niin painavalta, joten ehkäpä kohta pääsemme tekemään noutoa kunnonkin kapulalla.
Seuraavaksi kosketuskeppiä. Alkuun helposti naksutellen, sitten laitoin keppiä niin että Seci joutui kiipeämään sohvan selkänojalle, nousemaan etutassut seinälle. Tämän jälkeen Seci tökkiä ovea kiinni kosketuskepillä ja teki jalkojen välistä pujottelua.
Näiden jälkeen sainkin hetken tehdä omia juttujani kun Seci mussutteli luuta. En tiedä päätyikö luuta mahaan vai tassuille ja rinnuksille enemmän, neiti kun syö luuta mässytellen. Nypin sitten koko ensi viikon sen tassuista ja turkista luun jämiä pois...
Luun jälkeen oli taas tylsää. Nappasin sitten pallon ja käytävällä heittelin sitä. Tein ns. pentutreeniä.Heitän pallon ja kun Seci on ottanut sen taputtelen maata ja kutsun. Kun sain huijattua Secin luokse pallo suussa, super kehut ja pieni kiusaus pallo kädessä ja uusi heitto. Pari kertaa Secille heitin, ja kun neiti alkoi todella tajuta että tämähän on kivempaa kun jäädä yksin nurkaan vinkuttelemaan lopetimme. Myöhemmin vielä sama uudelleen, nyt Seci muisti jo vähän aikaisemmin mitä piti tehdä ja homma jopa toimi. Vaikkakin jos Secille annettaisi yhtään enemmän tilaa niin pallo ja koira lähtisivat nopsasti leikkimään keskenään, mutta jospa jotenkin saisin Secille taottua että yhdessä leikkiminen on kivaa.
No eipä muu auta kun treenata vähän. Alkuun noutoa, nopeita ottoja, sitten niin että jätän Secin ja kutsun sen luoksepitäen kapulaa. Ensin kevyelle kapulalla ja sitten painavalla. Hienosti sujui. Painavakaan kapula ei vaikuttanut enään niin painavalta, joten ehkäpä kohta pääsemme tekemään noutoa kunnonkin kapulalla.
Seuraavaksi kosketuskeppiä. Alkuun helposti naksutellen, sitten laitoin keppiä niin että Seci joutui kiipeämään sohvan selkänojalle, nousemaan etutassut seinälle. Tämän jälkeen Seci tökkiä ovea kiinni kosketuskepillä ja teki jalkojen välistä pujottelua.
Näiden jälkeen sainkin hetken tehdä omia juttujani kun Seci mussutteli luuta. En tiedä päätyikö luuta mahaan vai tassuille ja rinnuksille enemmän, neiti kun syö luuta mässytellen. Nypin sitten koko ensi viikon sen tassuista ja turkista luun jämiä pois...
Luun jälkeen oli taas tylsää. Nappasin sitten pallon ja käytävällä heittelin sitä. Tein ns. pentutreeniä.Heitän pallon ja kun Seci on ottanut sen taputtelen maata ja kutsun. Kun sain huijattua Secin luokse pallo suussa, super kehut ja pieni kiusaus pallo kädessä ja uusi heitto. Pari kertaa Secille heitin, ja kun neiti alkoi todella tajuta että tämähän on kivempaa kun jäädä yksin nurkaan vinkuttelemaan lopetimme. Myöhemmin vielä sama uudelleen, nyt Seci muisti jo vähän aikaisemmin mitä piti tehdä ja homma jopa toimi. Vaikkakin jos Secille annettaisi yhtään enemmän tilaa niin pallo ja koira lähtisivat nopsasti leikkimään keskenään, mutta jospa jotenkin saisin Secille taottua että yhdessä leikkiminen on kivaa.
lauantai 1. lokakuuta 2011
Voihan...
Tänään suuntasimmekin sitten kausalaan treenaamaan agilityä koko lauman kanssa. Kävellen lähdettiin reissuun kun kuskia en saanut houkuteltua mukaan, mutta mikäs siinä olihan hieno aurinkoinen ilma. Niinpä koko lauma lähti mukaan, taas hieman ohikulkijat katsoivat pitkään kun neljän koiran lauma tulee vastaan. No vähän ennen ravilinnaa päätin antaa koko lauman juosta ja ajatuksena oli kieppasta pellon ja metsän kautta. No laskin sitten koirat pellolle irti ja Seci alkoi heti leikkiä Pedron kanssa, hetken päästä sitten kuului kova kiljaisu ja Seci juoksi luokseni silmä veressä. Ei siinä muu auttanut kun soittaa kotiin ja isäni lähti hakemaan meidät. Taisi olla onni onnettomuudessa ja haavat näyttäsi olevan vain yläluomessa ja silmäkulmassa. Ehkäpä koiravakuutus olisikin ihan hyvä idea...
No näin ankean päivityksen piristykseksi pari kuvaa Secistä kesän Repoveden reissulta.
Ensimmäistä kertaa riippusillalla, eikä mitään ongelmaa Seci ravasi vaan edelläni välittämättä heilumisesta.
No näin ankean päivityksen piristykseksi pari kuvaa Secistä kesän Repoveden reissulta.
Ensimmäistä kertaa riippusillalla, eikä mitään ongelmaa Seci ravasi vaan edelläni välittämättä heilumisesta.
Syksy fiilistelyä
Eilen oli ihanan lämmin päivän, joten mikäs olisikaan mukavampaa kun lähteä pitkälle lenkille koirien kanssa keskelle luontoa. Pitkästä aikaa suuntasimme junaradan toiselle puolelle, kamerakin oli mukana, harmittavasti akku loppui parin kuvan jälkeen, mutta tuli nyt ainakin pari otettua.
Illalla suuntasimmekin kausalaan tokoilemaan. Alkuun luoksepäästävyys, Seci pysyi kivasti sivulla, koskemisen ajan imutin namilla huomiota pois, yritän saada tuon niin hyvin kasaan, että Seci pitää katsekontaktia vaikka joku siihen koskisikin. Sitten muut rupesivat tekemään hyppyä, joten hain agilitykopista riman ja vuorossa oli kaukokäskyt. Käden kanssa olen tuota veivaillut ja yrittänyt saada Seciä menemäänn maahan takaaksepäin nojaamalla, mutta en vaan ole saanut tätä käskyn varaiseksi, joten Seci tekee vanhaan tapaansa eteenpäin maahan menot. Tästä johtuen rima meni takajalkojen taakse. Alkuun Seci ihmetteli miksi sen pitää maata ja liikkua rima mahan alla, hyvin se lähti kuitenkin sujumaan. Istu- seiso vaihdossa tulee herkäsi peruutusta, mutta pienellä avulla sain Secin nopeasti hoksaamaan, että takajalkojen varpaiden tulee osua rimaan. Nyt vaan toistoja riman kanssa ja hommaa lihasmuistiin, ja hyvä tulee. Seuraavaksi olikin meidän vuoro mennä hypylle. Otin tarkoituksella pitkältä matkalta, eka hyppy hyvä, mutta kun menin sivulle Seci liikkui. Toisella kertaa Seci ei huomionut ekaa käskyä, outoa siltä, toisella käskyllä lähti vauhdilla ja nyt loppukin oli puhdas. Sitten seuraamisia ja jääviä,niin että koirat kävelivät vastakkain ja keskellä tehtiin jotain. Sitten ihan seuraamiskaaviota. Vasemman käännöksen Seci tekee hienosti, kroppani kun lähtee kääntymään koira pyöräyttää takapäätä käyttäen itsensä vasemmalle, oikealle käännös ei ole ihan näin hieno, toimii mutta toivoisin myös siihen samallaisen ponnekuuden kun vasemmalle kääntymiseen. Loppuun luoksetuloja, Hanne käskytti, alkuun hetki hiljaan ja "käsky", ei mitään reakointia, hetki hiljaa ja "käsky", nyt vähän nytkähti mutta peppu pysyi maassa. Hetki taas hiljaa ja sitten kutsuin. Seci tuli täysiä suoraan sivulle ilman loppu pomppua, jes!
.
