Hupsistupsis, ihan huomaamatta on kevät lipunut jo huhtikuun puoliväliin ja olen alkanut saamaan suunnasta jos toisestakin huomautuksia blogin jälkeen jäännistä. Viimeksi puhuttiin vielä vuoden vaihteesta, joten nyt taitaakin olla paljon kirittävää kiinni. Joten ei auta kun pikakelata kevättä läpi tännekin puolelle.
Vuoden kisailut aloitettiin epiksissä Ojangossa, jossa Zeta ja Vip pääsivät ottamaan tuntumaa kisamaailmaan. Ensimmäiseksi juostiin Zetan kanssa supermölli rata, jossa lahjakkaasti hukkasin koiran ja sillä oli kierrokset hieman liian kaakossa. En ollut huomioinut sitä pikku seikkaa, että tuomarilla on samanlainen pilli mitä montsussa käytetään, joten mielentila meni heti jo lähdössä kauas perusaksamoodista. Mölliradalla tiesin jo viedä Zetan ruuan kanssa seurauttaen lelua näyttämättä, jolloin pää pysyi paremmin kasassa. Ensimmäisellä yrityksellä ei osuttu puomille, jonka jälkeen piti käydä tuomaria moikkaamassa ja putki juoksemassa ennen loppuradan tekoa. Uusinnassa yksi rima alas, mutta muuten puhtaasti maaliin tuloksella 5 -23,17 porukan nopein aika, mutta 5 takia sija 4. Vip pääsi vielä hieman alaikäisenä juoksemaan putkiralliin, molemmilla radoilla yksi virhe, mutta paljon hyvää oli penskan menossa.
Tammikuussa lähdettiin Flingan (HH Pikkaisen Possu) ja Renin (HH Puhuri) voimin Lahden ryhmänäyttelyyn. Harmiksemme tuli tuomarin muutos, joten jo etukäteen tiesimme likkojen olevan liian pitkiä ja sporttisia kyseiselle tuomarille. Molemmat nappasivatkin sitten EH:t, Ren AVK1 ja Flinga AVK2. Molemmat likat esiintyivät kauniisti, myös ensikertalainen Ren, joka liikkeet suoritti kauniisti seuraten kontaktissa, josta johtuen etujalat menivät hieman omaa elämäänsä.
Renin arvostelu:
2v. Kookas narttu. Hyvä purenta ja pigmentti. Kuono-osa voisi olla lyhyempi. Hyvä kallo. Erinomaiset kulmaukset ja rangan tilavuus. Lanne-osa voisi olla lyhyempi. Hyvä karvan laatu. Liikkuu eturaajojaan viskellen ja ylälinja voisi olla tiiviimpi."
Flingan arvostelu: Tulee kunhan löydän sen...
Källi (HH Uskomaton tosiasia) edusti Hyberhybereitä hieman voitokkaammin Virossa, hakien ROPien lisäksi junnusertit molemmilta päiviltä.
Tammikuu lopetettiin synttäreihin, kun Secilia prinsessa harmaahapsi täytti 9v. Niin aika on vaan kulunut siitä kun onnellisena ensimmäisen mudini hain ja samalla rotu vei lopullisesti mennessään. Siitä arasta ja pienestä pennusta on vuosien saatossa kasvanut luotettava, reipas ja uskollinen ystävä, joka osaa välillä olla todellinen itsepäinen ja kujeileva prinsessa. Synttärien myötä alkoi todennäköisesti Secin viimeinen kisavuosi agilityssä, haikeutta ja luopumisen tuskaa, mutta koitetaan nauttia tästä vuodesta vielä täysillä ja katsotaan kuinka kauan muorikoira vielä jaksaa innolla töitä tehdä.
Helmikuussa Uukkarit täyttivät 1v. Vasta ne syntyivät ja nyt jo ovat noin isoja ja kaikin puolin taitavia nuoria koiran alkuja. Pitäisi erikseen tehdä niin U kuin myös P pentujen kuulumisista omaa julkaisua kuvien kera, mutta se jääköön tällä kertaa odottelemaan parempaa aikaa.
Helmikuussa Zeta aloitti myös agilityuransa yhdessä Flingan kanssa. Ensin jännitettiin mittausta ja varsin yllättäin malinöös meni maksiksi, joskin yllätys oli että tuomari sai siitä vain 62cm, todellisuudessa neiti pitkäkinttu on varmaankin noin 65cm. Ensimmäiset kisat meni todetessa että mielentilassa ja kisarutiineissa on paljon haettavaa. Hyviä pätkiä löytyi, mutta myös kiljumiskaahotus turhaumaa. Flinga oli jo mitattu aikaisemmin maksiksi, joten pääsi suuruuden hullulle sopivasti loikkimaan maksi hyppyjä. Ensimmäiseltä radalta napsahti 10 ja toiselta varsin hienolla menolla hylky. Samalla treffailtiin U pentueen Vivaa ja tuontipentu Tahvoa. Viva on kasvattanut kunnon kintut ja olikin hieman Vip "pikkuveljeä" isompi. Vivasta on kasvanut oikein kaunis ja kompakti nuori neiti, hyvin emänsä oloinen ilmeeltään.
Helmikuussa kisattiin vielä toiseen kertaan Sipoossa Jau areenalla Karitan ja Flingan seurassa. Zetan kisat jäivät lyhyeen kun parin sutimisen jälkeen se kaatui pahasti ennen ja jälkeen hypyn. Tarkoituksella en nuorta koiraa lähde rikkomaan, joten Zeta ei startannut päivän muihin startteihin. Flinga tykittelyä onneksi kelpasi katsoa, pieniä ohjausvirheitä joista hylyt, mutta jo varsin hyvää työskentelyä. Seci pääsi vielä päivän päätteeksi juoksemaan kaksi lähtöä, joiden teemana oli runnoa koira rumasti oikeille esteille agilityradalla nolla riitti sijaan 2 ja hyppärillä pelasteltiin tilanteita sen verran huolella että aikaa kului joten sija 10, mutta tuplanolla kuitenkin kotiin viemisinä.
Maaliskuusta reilu viikko vietettiin Vidan vauhdikkaassa seurassa kun pentu saapui lomailemaan luoksemme. Pieni tättärää prinsessa ihastutti varsin reippaalla ja taistelutahtoisella asenteellaan. Häntä pystyssä kohtasi kaiken ja mitä ikinä tehtiinkin aina suurella innolla se oli mukana. Yksi viikonloppu meni Zetan kanssa montsuillessa. Siitä seuraavana Zeta kisasi agilityä Kotkassa, ensimmäinen rata meni rauhallisesti 10 virhepisteellä (A:n ylösmeno & rima), toisella pudotti riman ja juoksi puomin alastulosta läpi johon sen palautin ja kolmannella ei pysynyt enään homma yhtään käsissä, joten luikittiin hakemaan hihna parin esteen kaahauksen jälkeen. Mutta selvästi jo kohti parempaa kisamielentilaa oltiin matkalla. Sunnuntai vietettiinkin sitten Helsingissä ensin pudotettiin Vida veljensä Tahvon luokse, josta oli myös kasvanut varsin komea ja vikkelä nuori mies, siskonsa tavoin hyvin reipas ja sosiaalinen tapaus. Sitten UPK:n kevät kokoukseen, josta ikean kautta illalla kotiin.
Källi edusti jälleen komeana Lahti KV:ssä, saaden JUN ERI JUK1 SA PU2 SERT, paras uros kehässä Unkarissa Maailmanvoittaja tittelin saanut Bence meni vielä ohi, joten ei Källi huonolle hävinnyt.
Ren kävi myös kisaamassa, tällä kertaa tokokokeessa aloittaen toko uransa hienosti ykköstuloksella 167,5 pisteellä. Sekä kisasi myös koiratanssi HTM kunniamaininnan sijalla 3, siirtyen seuraavaksi avoimeen luokkaan.
Maaliskuussa myös vietettiin minun ihan ensimmäisen oman koirani 14v synttäreitä. Lapinkoira Soica vielä vetreänä papparaisena porskuttaa menemään, kennelnimensä mukaisesti varsin terhakkana. Synttärien kunniaksi käytiin verestämässä vanhoja agility muistoja hallilla ja kyllä Soica nautti kun pääsi putkesta juoksemaan ja kepitkin menivät hyvin kun ensimmäinen väli vaan löytyi niin loput meni muistista. Ikä alkaa toki jo näkyä hieman voimattomana takapäänä ja ikäkaihin valtaamina silminä, mutta elämän iloa riittää.
Huhtikuu aloitettiinkin sitten varsin menestyksekkäissä merkeissä, kun Källi kävi Tallinnan Voittaja näyttelyistä hakemassa ROP kera junnusertin ja Tallinnan voittaja ja Tallinnan junior voittaja titteleiden. Samalla napsahti ensimmäinen valion arvo Hyberhyber koiralle ja vielä tuplana kun Källi tienasi reissulla niin Viron kuin Latvian juniormuotovaliot.
Samana päivänä oma lauma kisasi Kouvolassa agilityä. Zeta aloitti päivän, jälleen etsien sopivia rutiineja ja virettä. Ensimmäiselle radalla mentiinkin sitten hieman liian rauhallisesti eikä koira oikein päässyt vauhtiin, yksi rima alas, muuten puhdas rata. Toiselle radalla tulikin sitten lisää draivia ja kerrankin sopivasti, joten juostiin siisti 0, sijalla 2, -15,91. Kisoja edeltänyt viikko sisälsi paljon ylösmenokontakti treeniä ja kisoissa olikin parasta että niin puomi kuin paljon murhetta aiheuttanut A onnistuivat hyvin. Puomilla etutassut osuvat keskelle vauhdistakin, A:n ylösmenolle täytyy vielä pysäyttää. Seci muori pääsi jatkamaan päivää 4 startin verran, hieman epäilin reilun 9v mummokoiran jaksamista noin moneen starttiin, mutta turhaan niin se vaan posotti menemään. Ensimmäinen rata hajosi täysin ja yhteistyö oli hukassa. Toisella se jo löytyi, mutta itse unohduin lopussa varmistelemaan A:n kontaktia ollen hetken päästä myöhässä, joten koira pääsi vaikeaan paikkaan ilman kunnon ohjausta, jälleen hylky. Tästä sisuuntuneena viimeiseltä agilityradalta vääntönolla sijalla 4 ja lopuksi vielä tykiteltiin yllättävän kovalla ajalla hyppäri 0 sijalla 3. Nyt puuttuukin enään muun kun Allanin tuomaroima aksanolla SM- kisoihin.
Maaliskuun lopusta meillä oli myös laumassa yksi ylimääräinen vieras kun kiireesti kodittomaksi jäänyt Ruuti uros mudi tuli meille väliaikaishoitoon uutta perhettä etsimään. Sain taas kerran olla niin ylpeä laumastani, joka ottaa vieraan ilolla vastaan, kertoo sille talon säännöt ja hierarkian ja sen jälkeen uusi saa olla täällä kuin kotonaan. Ruuti lähti juuri pääsiäisen viettoon koeajalle uuteen kotiin, joten pidetään peukut pystyssä että sieltä löytyisi loppuelämän olinpaikka.
Nyt on koostetta jälleen kerrakseen, joskohan ottaisi tavoitteeksi kirjoitella seuraavan kerran ennen juhannusta niin pysyisi blogi edes suht ajantasalla. Pentusuunnitelmien osalta ainakin toivottavasti päästään kohta julkaisemaan lisää informaatiota.
Vuoden kisailut aloitettiin epiksissä Ojangossa, jossa Zeta ja Vip pääsivät ottamaan tuntumaa kisamaailmaan. Ensimmäiseksi juostiin Zetan kanssa supermölli rata, jossa lahjakkaasti hukkasin koiran ja sillä oli kierrokset hieman liian kaakossa. En ollut huomioinut sitä pikku seikkaa, että tuomarilla on samanlainen pilli mitä montsussa käytetään, joten mielentila meni heti jo lähdössä kauas perusaksamoodista. Mölliradalla tiesin jo viedä Zetan ruuan kanssa seurauttaen lelua näyttämättä, jolloin pää pysyi paremmin kasassa. Ensimmäisellä yrityksellä ei osuttu puomille, jonka jälkeen piti käydä tuomaria moikkaamassa ja putki juoksemassa ennen loppuradan tekoa. Uusinnassa yksi rima alas, mutta muuten puhtaasti maaliin tuloksella 5 -23,17 porukan nopein aika, mutta 5 takia sija 4. Vip pääsi vielä hieman alaikäisenä juoksemaan putkiralliin, molemmilla radoilla yksi virhe, mutta paljon hyvää oli penskan menossa.
Tammikuussa lähdettiin Flingan (HH Pikkaisen Possu) ja Renin (HH Puhuri) voimin Lahden ryhmänäyttelyyn. Harmiksemme tuli tuomarin muutos, joten jo etukäteen tiesimme likkojen olevan liian pitkiä ja sporttisia kyseiselle tuomarille. Molemmat nappasivatkin sitten EH:t, Ren AVK1 ja Flinga AVK2. Molemmat likat esiintyivät kauniisti, myös ensikertalainen Ren, joka liikkeet suoritti kauniisti seuraten kontaktissa, josta johtuen etujalat menivät hieman omaa elämäänsä.
Renin arvostelu:
2v. Kookas narttu. Hyvä purenta ja pigmentti. Kuono-osa voisi olla lyhyempi. Hyvä kallo. Erinomaiset kulmaukset ja rangan tilavuus. Lanne-osa voisi olla lyhyempi. Hyvä karvan laatu. Liikkuu eturaajojaan viskellen ja ylälinja voisi olla tiiviimpi."
Flingan arvostelu: Tulee kunhan löydän sen...
Källi (HH Uskomaton tosiasia) edusti Hyberhybereitä hieman voitokkaammin Virossa, hakien ROPien lisäksi junnusertit molemmilta päiviltä.
Tammikuu lopetettiin synttäreihin, kun Secilia prinsessa harmaahapsi täytti 9v. Niin aika on vaan kulunut siitä kun onnellisena ensimmäisen mudini hain ja samalla rotu vei lopullisesti mennessään. Siitä arasta ja pienestä pennusta on vuosien saatossa kasvanut luotettava, reipas ja uskollinen ystävä, joka osaa välillä olla todellinen itsepäinen ja kujeileva prinsessa. Synttärien myötä alkoi todennäköisesti Secin viimeinen kisavuosi agilityssä, haikeutta ja luopumisen tuskaa, mutta koitetaan nauttia tästä vuodesta vielä täysillä ja katsotaan kuinka kauan muorikoira vielä jaksaa innolla töitä tehdä.
Helmikuussa Uukkarit täyttivät 1v. Vasta ne syntyivät ja nyt jo ovat noin isoja ja kaikin puolin taitavia nuoria koiran alkuja. Pitäisi erikseen tehdä niin U kuin myös P pentujen kuulumisista omaa julkaisua kuvien kera, mutta se jääköön tällä kertaa odottelemaan parempaa aikaa.
 |
| Vip |
 |
| Vip |
 |
| Vip & Källi |
Helmikuussa tuli myös Ässän (C.I.B FI MVA BY MVA BYV-15 Mecseki-Bundas Csitulj) Suomeen saapumisesta täyteen 2 vuotta. Herra on raivannut tiensä monien sydämiin ja hurmannut niin itsenään kuin hienoin jälkeläisin. Ensimmäiset pennut alkavat olla aikuistumisen kynnyksellä ja ovat pärjänneet hyvin niin näyttelyissä kuin harrastuksissakin. Toinen pentue tuli juuri 7kk ja varsin lupaavaa sakkia sekin. Alustavana suunnitelmana on vuoden vaihteessa astuttaa Flinga Ässällä.
Helmikuussa Zeta aloitti myös agilityuransa yhdessä Flingan kanssa. Ensin jännitettiin mittausta ja varsin yllättäin malinöös meni maksiksi, joskin yllätys oli että tuomari sai siitä vain 62cm, todellisuudessa neiti pitkäkinttu on varmaankin noin 65cm. Ensimmäiset kisat meni todetessa että mielentilassa ja kisarutiineissa on paljon haettavaa. Hyviä pätkiä löytyi, mutta myös kiljumiskaahotus turhaumaa. Flinga oli jo mitattu aikaisemmin maksiksi, joten pääsi suuruuden hullulle sopivasti loikkimaan maksi hyppyjä. Ensimmäiseltä radalta napsahti 10 ja toiselta varsin hienolla menolla hylky. Samalla treffailtiin U pentueen Vivaa ja tuontipentu Tahvoa. Viva on kasvattanut kunnon kintut ja olikin hieman Vip "pikkuveljeä" isompi. Vivasta on kasvanut oikein kaunis ja kompakti nuori neiti, hyvin emänsä oloinen ilmeeltään.
Helmikuussa kisattiin vielä toiseen kertaan Sipoossa Jau areenalla Karitan ja Flingan seurassa. Zetan kisat jäivät lyhyeen kun parin sutimisen jälkeen se kaatui pahasti ennen ja jälkeen hypyn. Tarkoituksella en nuorta koiraa lähde rikkomaan, joten Zeta ei startannut päivän muihin startteihin. Flinga tykittelyä onneksi kelpasi katsoa, pieniä ohjausvirheitä joista hylyt, mutta jo varsin hyvää työskentelyä. Seci pääsi vielä päivän päätteeksi juoksemaan kaksi lähtöä, joiden teemana oli runnoa koira rumasti oikeille esteille agilityradalla nolla riitti sijaan 2 ja hyppärillä pelasteltiin tilanteita sen verran huolella että aikaa kului joten sija 10, mutta tuplanolla kuitenkin kotiin viemisinä.
 |
| Vip, Vida, Zeta & Subré |
Maaliskuusta reilu viikko vietettiin Vidan vauhdikkaassa seurassa kun pentu saapui lomailemaan luoksemme. Pieni tättärää prinsessa ihastutti varsin reippaalla ja taistelutahtoisella asenteellaan. Häntä pystyssä kohtasi kaiken ja mitä ikinä tehtiinkin aina suurella innolla se oli mukana. Yksi viikonloppu meni Zetan kanssa montsuillessa. Siitä seuraavana Zeta kisasi agilityä Kotkassa, ensimmäinen rata meni rauhallisesti 10 virhepisteellä (A:n ylösmeno & rima), toisella pudotti riman ja juoksi puomin alastulosta läpi johon sen palautin ja kolmannella ei pysynyt enään homma yhtään käsissä, joten luikittiin hakemaan hihna parin esteen kaahauksen jälkeen. Mutta selvästi jo kohti parempaa kisamielentilaa oltiin matkalla. Sunnuntai vietettiinkin sitten Helsingissä ensin pudotettiin Vida veljensä Tahvon luokse, josta oli myös kasvanut varsin komea ja vikkelä nuori mies, siskonsa tavoin hyvin reipas ja sosiaalinen tapaus. Sitten UPK:n kevät kokoukseen, josta ikean kautta illalla kotiin.
 |
| Vida & Tauno |
 |
| Tauno 5kk |
 |
| Vida 5kk |
 |
| Tauno & Vida |
Källi edusti jälleen komeana Lahti KV:ssä, saaden JUN ERI JUK1 SA PU2 SERT, paras uros kehässä Unkarissa Maailmanvoittaja tittelin saanut Bence meni vielä ohi, joten ei Källi huonolle hävinnyt.
Ren kävi myös kisaamassa, tällä kertaa tokokokeessa aloittaen toko uransa hienosti ykköstuloksella 167,5 pisteellä. Sekä kisasi myös koiratanssi HTM kunniamaininnan sijalla 3, siirtyen seuraavaksi avoimeen luokkaan.
Maaliskuussa myös vietettiin minun ihan ensimmäisen oman koirani 14v synttäreitä. Lapinkoira Soica vielä vetreänä papparaisena porskuttaa menemään, kennelnimensä mukaisesti varsin terhakkana. Synttärien kunniaksi käytiin verestämässä vanhoja agility muistoja hallilla ja kyllä Soica nautti kun pääsi putkesta juoksemaan ja kepitkin menivät hyvin kun ensimmäinen väli vaan löytyi niin loput meni muistista. Ikä alkaa toki jo näkyä hieman voimattomana takapäänä ja ikäkaihin valtaamina silminä, mutta elämän iloa riittää.
Huhtikuu aloitettiinkin sitten varsin menestyksekkäissä merkeissä, kun Källi kävi Tallinnan Voittaja näyttelyistä hakemassa ROP kera junnusertin ja Tallinnan voittaja ja Tallinnan junior voittaja titteleiden. Samalla napsahti ensimmäinen valion arvo Hyberhyber koiralle ja vielä tuplana kun Källi tienasi reissulla niin Viron kuin Latvian juniormuotovaliot.
 |
| c. Petra Strübing |
Samana päivänä oma lauma kisasi Kouvolassa agilityä. Zeta aloitti päivän, jälleen etsien sopivia rutiineja ja virettä. Ensimmäiselle radalla mentiinkin sitten hieman liian rauhallisesti eikä koira oikein päässyt vauhtiin, yksi rima alas, muuten puhdas rata. Toiselle radalla tulikin sitten lisää draivia ja kerrankin sopivasti, joten juostiin siisti 0, sijalla 2, -15,91. Kisoja edeltänyt viikko sisälsi paljon ylösmenokontakti treeniä ja kisoissa olikin parasta että niin puomi kuin paljon murhetta aiheuttanut A onnistuivat hyvin. Puomilla etutassut osuvat keskelle vauhdistakin, A:n ylösmenolle täytyy vielä pysäyttää. Seci muori pääsi jatkamaan päivää 4 startin verran, hieman epäilin reilun 9v mummokoiran jaksamista noin moneen starttiin, mutta turhaan niin se vaan posotti menemään. Ensimmäinen rata hajosi täysin ja yhteistyö oli hukassa. Toisella se jo löytyi, mutta itse unohduin lopussa varmistelemaan A:n kontaktia ollen hetken päästä myöhässä, joten koira pääsi vaikeaan paikkaan ilman kunnon ohjausta, jälleen hylky. Tästä sisuuntuneena viimeiseltä agilityradalta vääntönolla sijalla 4 ja lopuksi vielä tykiteltiin yllättävän kovalla ajalla hyppäri 0 sijalla 3. Nyt puuttuukin enään muun kun Allanin tuomaroima aksanolla SM- kisoihin.
 |
| Mustapippurin Lentojätkä "Ruuti" |
Maaliskuun lopusta meillä oli myös laumassa yksi ylimääräinen vieras kun kiireesti kodittomaksi jäänyt Ruuti uros mudi tuli meille väliaikaishoitoon uutta perhettä etsimään. Sain taas kerran olla niin ylpeä laumastani, joka ottaa vieraan ilolla vastaan, kertoo sille talon säännöt ja hierarkian ja sen jälkeen uusi saa olla täällä kuin kotonaan. Ruuti lähti juuri pääsiäisen viettoon koeajalle uuteen kotiin, joten pidetään peukut pystyssä että sieltä löytyisi loppuelämän olinpaikka.
Nyt on koostetta jälleen kerrakseen, joskohan ottaisi tavoitteeksi kirjoitella seuraavan kerran ennen juhannusta niin pysyisi blogi edes suht ajantasalla. Pentusuunnitelmien osalta ainakin toivottavasti päästään kohta julkaisemaan lisää informaatiota.
