Loma oli loma meni...

Lomani katosi hujauksessa enkä saanut oikein mitään aikaiseksi, bloginkaan päivitys ei oikein kiinnostanut. Ihme laiskottelu loma sanoisin, treenitkin pääasiassa koostuivat naksuttelusta temppujen muodossa.

Käytiin me sentään torstaina kausalan vuoden viimeisissä virallisissa treeneissä. Ratana oli videolta piirretty top team karsinnan hyppyrata ilman kolmea alkuhyppyä (este 3 korvattu A) ja loppusuora puuttui. Ekalla kerralla valssi meni vähän pitkäksi, ja sain Secin ennen keppejä putkeen, muilla kerroilla tehtiin nopeaa nollaa, olisi kai pitänytkin hakea... Käännökset olivat ihanan tiukkoja, ainut miinus on että pujottelu asento hajoaa lopullisesti kun jään taakse, Seci kyllä pujottelee, mutta erittäin takapainoisesti ja pystyasentoisesti mikä hidastaa menoa aivan pirusti.

Lauantaina sitten lähdimme Kausalaan korjaamaan noita pujotteluongelmia. Päätä alas ja varsinkin silloin kun jään taakse. No treenit kyllä kuluivat siinä kun yritin saada Seciä olemaan hiljaa sillä aikaa kun treenasin Pedron kanssa. Kiva koira, mutta tuo ääni on aivan järkyttävä. Pujottelun kanssa kulmia ja hurjia takaaleikkauksia. En saanut tuota asentoa paljoakaan paranemaan, etupalkalla hieman painopistettä lähemmäs parempaa, mutta heti kun veto lähtee edestä putoaa paino taakse. Vitsi mä odotan niitä kujakeppejä, joiden olisi tarkoitus tulla tammi-helmikuussa.

Perjaintaina kävin ostoksilla, mukaan tarttui uusi patukka, harjoitusnoutokapula ja tokonkisakirja. Kisakirja nyt sitten odottaa joskus tulevaa pentua, kaipa siitä jonkinmoinen tokokoira on tehtävä jos otuksella on kisakirja ennen astutusta. Lauantaina sitten kokeiltiin uutta tokokapulaa, ensin patukan kanssa leikittämistä ja kierrokset ylös. Ensin Seci otti kapulan kädestä, vaihtopatukkaan, sitten lattialta kädenpäältä ja vaihtokapulaan. Kunnon leikittämistä patukalla, ja kuolleeseen leluun lähtöjä. Sitten lätkäsin kapulan lattialle ja annoin kuolleen lelun käskyn, sillä Seci meni kapulan luokse, muttei ottanut suuhun, hirmuiset osoittelut ja "ota,ota,ota..." . Seci otti kapulan suuhun ja toi. Patukkaleikit väliin ja kapula metrin päähän, parilla toistolla lähti jo homma noudolta näyttämään, monen monta poiminta käskyä homma vaatii rohkaistukseksi, Secihän ei ole halunnut/uskaltanut jne. nostaa kapulaa maasta vaikka kädestä ottaakin hyvin, joten tämä on suuri edistys ja nuo ylimääräiset käskyt kyllä karsiutuvat pois. Ehkäpä minulla on vielä joskus noutava koira... Loppuun vielä lelun kanssa kaukoja, leikki käsky, leikki käsky... Ja tällä saatiin istuminenkin toimimaan.

Noutoa on nyt jatkettu pariin kertaan, sunnuntaina ei lauantain versio enään kunnolla onnistunut vaan sain pienen otuksen aivan sekaisin siitä mitä tahdon sen tekevän, Seci tarjosi kaikenlaista, mutta ei kapulan suuhun ottoa. Treenit loppuivat sitten molempien osapuolien pahaan mieleen. Parin tunnin jälkeen uudestaan uudella suunnitelmalla, nyt lähdettiin sitten helpottamaan, alkuun taas helppoja kapulan kädestä ottoja, ja vähitellen lattiaa kohti. Nostot sujuivat hyvin lattialtakin, mutta intoa halusin tuohon lisää. Niinpä tänään lähdettiin hakemaan intoa kapulan kalastukseen. Nyt lähdin kuljettamaan kapulaa Seciä karkuun lähellä lattiaa ja otus joutui lyhyen matkan ottamaan kiinni kapulaa. Hyvin alkoi homma sujua, niinpä liitin jo sanaa "nouda" mukaan, pidin Secistä kiinni samalla kapula lähti karkuun, käsky ja koira irti. Tuonnit ja loppu on hieno, ja mikä parasta Seci pitää kapulasta kiinni vaikka kapulaa vetäisi suusta tai heiluttelisi, vasta käskystä "kiitos" irtoaa kapula suusta. Tavoite olisi nyt saada nouto valmiiksi ensi kevääseen mennessä, olen kyllä tainut tehdä tämän opetuksen vaikeimman kautta, mutta toivottavasti lopputulos on sitten sen mukainen...

Tänään hieroin Secin läpi pitkästä aikaa. Yllätyksekseni Secille on nyt parin kuukauden aikana kehittynyt etuosaankin kunnon lihakset, aikaisemmin nuo ovat olleet kevyet, niin kuin etupää Secillä muutenkin. Selkä oli hyvässä kunnossa, eikä takajalatkaan olleet niin jäykässä kunnossa kun aikaisemmin, ravilämmittely (satunnainenkin... vieläkin paha tapa lämpätä koira vapaana) ja ahkera BOT verkkoloimen käyttö( Seci saa takin päälleen heti treenien jälkeen ja pitää sitä seuraavan yön yli) ovat selkeästi auttaneet. Tuo oli kyllä hyvä ostos, tuota Secin ensimmäistä perus BOT takkia käytämme paksuuden takia pääasiassa vain talvella.

Toinen norsu poistui posliinikaupasta.

Ihmeellinen blogi hiljaisuus, vaikka aikaa olisi ja kirjoitettavaakin, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Kaikenlaista olemme puuhailleet, maanantaina kävimme hallilla juoksemassa pyörittelyrataa, tehtiin kosketuslätkällä keinua ja jatkoimme noutoa.

Tiistaina olikin sitten Kouvolan viralliset treenit, kouluttajana Sanna.



Erittäin sekava selitys:
Alkuun Seci ei bongannut ajatusta, että lähdetään A:lta, ja possuili alastulo kontaktin. Pari yksittäistä toistoa stoppeja. Sitten juoksukontaktilla radalle, ja heti ensimmäisellä yrittämällä nolla rata. 7 niisto, 8 jaakotus, 10 putkijarrutus, valssi 11, 12 valssi, 13 ulkokautta, sylkkärillä 14 ja sylkkärillä kepeille. No sitten Sanna käski tehdä 7 pakkovalssi ja samalla tapaan loppuun. Auts, pakkovalssi vielä onnistuu, mutta homma hukkuu sen jälkeen, sain kyllä koiran oikeaan paikkaan, mutta 8 veti ulkokautta (->kuluu turhaa aikaa) mutta puhtaasti koko pätkä. Sitten pakkovalssi 7 , 8jaakotus ja poispäin käännöksellä 11. Hitusen parempi pakkovalssi, mutta taas vähän hukassa ja jaakotus vähän vajaa( -> niisto 7. parempi vaihtoehto.) Jotain onnistuttiin möhlimään, esim. sanoin mene käskyn 13 jälkeen, jolloin Seci lähti 14 jälkeen kohti 3 keppejä, mutta kääntyi kyllä piiiitkän kaarroksen jälkeen. 17 jälkeen en ottanut haltuun, jolloin Seci katosi, eikä löytänyt kepeille oikein. Loppuun Sanna käski vielä pyöräyttää 13 sisäpuolelta, tätä en vapaaehtoisesti tekisi, kun pelkäsin putkea, mutta kyllä tämäkin onnistui. Ainoat virheet olivat tuo A. alussa ja sitten 18 keppihaku, kun en ottanut 17 haltuun, haltuun oton kanssa Seci tuli putkesta hyvin ohi ja näki ensimmäisen kepin, ilman haltuunottoa Seci kaarratti poispäin aloituksesta, eikä löytänyt alkuun. Kerran unohdin tehdä putkijarrutuksen ja Seci hyppäsi 11 väärinpäin, mutta muistin mä sentään parilla radalla antaa jarrutuskäskyn ennen putkea. Mutta taidettiin me tehdä kolme nollarataa, ja mikä parasta saatiin nollarata tehtyä heti alkuun. Ja mikä jäi mieleen, niin ensimmäistä kertaa Seciä sanottiin hyvin kääntyväksi koiraksi, ja kivasti tuo kääntyikin, varsinkin niisto ja jaakotus toimivat. Pitänee kai tuo prinsessa kisoihin ilmoittaa kun nollaa treeneissä tekee.

Nyt sitten koira osaa kääntyä ja tehdä tiukasti, mutta vielä pitäisi saada ohjaaja liikkumaan ja ohjaamaan oikeasti kunnolla, mutta ehkäpä tämä tästä...

Syyslomaa kohti.

Homma alkaa näköjään taas olla pitkästä aikaa kasassa, tänään tehtiin taas siistiä nollaa Kausalassa.Pätkäkin oli helppo, mutta pääasia että homma pysyi hyvin kasassa. Laiskana en jaksanut ratapiirrosta piirtää, mutta pieni selitys. 10 esteen pätkä, putki A erotteluja (100% onnistuminen, Seci on vaan niin upea, keskiviikonkin treeneissä tyyppi ihastutti erottelu osaamisellaan), kuljetus, pakkovalssijaakotus, niistopersjättö, jaakotus. Kerran tuli ihmeellinen vahinko lähetys ja kuljetukset meni vähän peruutteluksi, mutta muuten hienosti. Pitäisi kai ilmoittautua johonkin kisoihin, niin tämänkin onnistumiskausi katkeaisi, no ei vaineskaan pitäisi päästä tekemään kisoihin kunnon suorituksia.

Huomenna lähdenkin leirille kouluttamaan koko viikonlopuksi ja omat koirat jäävät kotiin. Ensi viikko onkin sitten syysloman viettoa, eli aikaa treenaamiseen riittää. Ehkäpä tämä viikonloppu vapaa tekee koirillekin ihan hyvää.

Yksi huonoimmista otsikoista.

Vähän kipeänä ei kannata mennä treenaamaan, seuraavana päivänä ei meinaan ole mikään hirmuisen loistava olo, sairaslomaksi heitti. No onneksi sain eilen Jereltä lainaan Oreniuksien "Agilityn perusteet" ja Rachel Sandersin " Contacts: Bridging the Gap Between Training & Competition" joiden parissa kulahti mukavasti pari tuntia. Kaikkia odotuksia nuo eivät täyttäneet, mutta ihan katsomisen arvoisia dvd:tä.

No jälkikäteen ei voi enään mitään perua, enkä ehkä perusikaan, oli meinaan loisto treenit. Pitkästä aikaa Seci oli aivan oma tulinen itsensä ja teki tapporaivolla töitä. Oli taas niin ihana treenata tuon kanssa, likka pursui intoa ja teki parhaansa. Kouluttajana meillä oli Allan.



Alkuun juostiin lämmittelyratana punaiset numerot, 4 ja 14 tehtiin vastakäännös. Ainut ongelma oli 8-9 väli, sain Secin käännettyä 8, mutta jätin kääntämisen kesken ja Secin ampaisi numeroimattomaan putken päähän.No hitusen huolellisuutta ja saatiin väkerrettyä nolla kasaan. Neljä kertaa juostiin lämmittelyrata läpi, väliin taukoa ja sitten mustat numerot. 3.viskileikkaus, joka meni kyllä vähän pakkovalssin puolelle. 6-8 välin ajattelin alkuun tehdä niin, että annan Secin suorittaa A:n itsenäisesti, otan vastaan 6-7 välistä laitan takaakierrolle ulkokautta ja teen niistopersjätön. Seci kuitenkin päätti tällä ohjauksella suorittaa päättäväisesti rengasta (7 sijaan) joka seisoskeli radan reunalla. Homma uusiksi, ja nyt juoksin A:n vieressä lähetin 6 peruutin 7 luokse josta poispäin käännöksellä 7. Ensimmäisellä kerralla nykäisin 8 väärin päin, hieman huolellisuutta ja onnistui valssi ennen 9, jonka jälkeen valssi ennen 10. Sitten kovaa vauhtia kohti 14 jossa valssilla putkeen. Putkijarrutus myöhästyi. 16 vedin 17 luota ja lähetin kun sain Secin oikealle puolella ja 17 pakkovalssilla, loppu sitten vaan juostiin. Ja me saatin toisella ja kolmannella kierroksella nollat aikaiseksi ja jätettiin treenit siihen. Homma pysyi kasassa ja ohjaaja hereillä. Mahtava fiilis, jota paransi vielä se, että käännökset pysyivät kasassa ja tiukkoina. Noin kun mentäisiin kisoissa, niin tulisi nollat ja sertit nopeasti kasaan.