Mitä me ollaan tehty.

Tiistaina pääsin Secin kanssa pitkästä aikaa treenaamaan.Subré pääsi ensimmäisenä juoksemaan radanrakennuksen ja tutustumisen ajaksi halliin. Tapansa mukaan kaikki tervehdittiin läpi, mutta sen verran oli paljon kaikkea, ettei pitkäksi aikaa ehtinyt jäädä lääpittäväksi.

Rata näytti suunnilleen tältä, hieman mittasuhteet heittää kun puomi on jotenkin suhteettoman pitkä tässä kuvassa. Kouluttajana oli Allan. 

Subré pääsi rataantutustumisen ohessa juoksemaan pätkää 6-8. Ensimmäistä kertaa pikku neiti juoksi kahta hyppyä peräkkäin ja läpi putken jälkeen muuhun suuntaan kun suoraan. Kivasti pieni silti juoksi ja repi hanskaa palkaksi kun muuta ei ollut vielä tässä vaiheessa mukana. Sitten koko porukka lämppälenkille, jolla pennulle piti taas muistutella käyttäytymistä. Secikin oli jo siinä vaiheessa sen verran työmoodilla ettei minkään kakaran kanssa riehuminen jaksanut kiinnostaa. Tämän jälkeen koirat vielä hetkesi autoon ja Subré pääsi katselemaan. Taas vouhkattiin radalle ja hieman päästeltiin räkytystäkin, mitä nopeampi koira sitä mielenkiintoisempi. Hieman sain sitä leikkimään, mutta agility vei kyllä keskittymisen mennessään, eikä pentua oikein saanut rauhotettuakaan. Tämä pitää kyllä ottaa harjoituksen alle. Vielä ehdittiin pyörähtää näyttelypyödällä syömässä namia.

Sitten kunnon minun kunnon agikoiran vuoro. Lämmittelyn jälkeen vielä vähän noutoa nättejä suorituksia, mutta vielä tahtoisin lisää voimaa noutoon.Seuraaminen sen sijaan oli erittäin ponnekasta. A kerran ja niin hieno juoksukontakti etten lähtenyt edes kokeilemaan tuleeko yhtä hieno toistamiseen, mielummin jää noin hyvä hautumaan Secin pääkoppaan.  Agissa päästiin alkuun numerolle 5 asti, putkeen holahti niin että sujahti. Siihen asti erittäin hyvää työskentelyä, huusin 3 edestä ja pienellä kropan liikkeellä kerroin 2 ja siitä vahva haltuunotto 3. 4 oli tarkoitus tehdä päällejuoksu, mutta en vaan ehtinyt saada liikeetä oikeaan suuntaan. Paria eri juttua kokeiltiin, eikä homma toiminut. 4 lähtien onnistui kun teki valssin ja sai siten tökkäistyä takaakiertoon, mutta kun alusta lähtiessä sinne ei vaan kerennyt. Sitten eteenpäin puomille meno tökki jossain vaiheessa, ensimmäinen kerta taisi mennä puhtaasti, muuten otin liian myöhään käsiin. Keppileijeröintikin toimi, mikä ei sinäinsä ole Secin kanssa mikään yllätys. Loppu siitä sitten sujuikin hienosti. Seci on vaan niin hieno, kunhan se ohjataan oikein se myös tekee oikein.

Subré pääsi vielä lopuksi. Ensin pikku neiti tutustui pariin mieheen iloisesti ja sitten vähän juoksemaan. Nyt tehtiin 17 putki ja 7,8, nyt oli lelu päässä  magneettina. Ilman lelua apua Sub herkästi alkaa kyttäämään minun housujani ja tarraa niihin varsinkin kun kierrokset parin toiston jälkeen nousee, agility kun on niiiiiin kivaa ja lelua on jo sen verran paljon revitty että taistelu into on korkealla.Loppuun vielä puomin palaa ensimmäistä kertaa ikinä. Alkuun rauhallisesti ravaten ja sitten lelun perässä rynnistäen, nyt kun se on tullut tutuksi niin voidaan ensi kerralla liittää mukaan jo kosketuslätkää.

Eilen treenasimme hieman kotonakin. Seci aloitti keppihäiriöillä kujan ollessa ihan vähän auki. Ohjelmassa oli mm. kepeistä läpi juoksu ensin koiran takaa ja sitten edestä, valekaatuamiset ja kiilaus. Seci pujotteli häiriöistä huolimatta joka kerta täysin puhtaasti eikä edes vilkaissut ohjaajaan. Ensi kerralla treenataankin jo kepeille niin että ohjaaja juoksee pujottelussa koiraa vastaan ja ohi sekä lisätään objektihäiriöitä.

Subré aloitti kahdella hypyllä, ensin irtoamista lelu odottamassa maalissa. Sitten ilman lelua, pari toistoa meni ihan hyvin ja sitten roikuttiin taas lahkeessa. Pieni tauko ja sitten aloitetiin kääntymistä, lelun perässä siivekkeen läpi ja tiukka käännös, molempiin suuntiin 3 toistoa.

Seci taas väliin, hypyillä backlapia pari toistoa eikä ongelmaa. Sitten twistiä, ensimmäinen hyvin toisessa hieman löysähkö, toisella kertaa molemmat puhtaita. Loppuun vielä saksalaista minulle vaikeammalla puolella, mikä meni kuivaharjoittelun jälkeen hyvin.

Subré tuli lopuksi juoksemaan vielä kujasta läpi. Viimeksi kuja oli n.2m ja nyt pidensin sen n.3m. Lelu päähän ja pentu irti. Tietysti pieni juoksee koko kujan läpi ja syöksyy leluun, mutta sen ajatukset pitää saada vähän enemmän siihen tekemiseenkin, nyt keskittyminen on täysin lelussa enkä usko, että pentu liiemmien ajattelee mitä se tekee. Mutta eihän tässä mikään kiire ole.