Perjantaina aamupäivällä kävin koirien kanssa pitkän lenkin ja vähän tokon treenailuja. Sitten vaan osa otuksista tarhaan ja osa sisälle ja ei kun kohti Lahtea. Ensin hamsterinruoka ostoksille, jotta homma ei olisi liian hankala piti sekoitukseen käydä ostamassa jyviä kahdesta eri paikasta. Tiukaksi laskettu aikataulu ei oikein tykännyt liikenneruuhkasta, mutta juuri ajoissa kurvasin Miian pihaan. Siinä hetki koirien rapsuttelua ja sitten menoksi kohti Hämeenlinnaa. Ilta menikin nopeasti hyvässä seurassa maukkaan ruuan kera koira aiheisten juttujen lomassa. Kiva ilta ja oli kiva nähdä pitkästä aikaa kauempanakin asuvia ystäviä. Kiitos Maarit, Sari, Laura, Miia, Outi ja Hanna mukavasta illasta.
 |
| Käytiin me tiistainakin Riitalla kera Secilian, joka pääsi poseeraamaan kameralle |
 |
| Turkkikin alkaa sitten kesäkynimisen näyttämään hyvältä |
Kotona oltiinkin sitten vasta seuraavan vuorokauden puolella, mutta eipä siinä muuta kun pari tuntia unta ja hamsterinäyttelyyn. Kolme karvakorvaa lähti mukaan ja kivoin tuloksin tultiin takaisin. Kaikki kilpailivat lemmikkiluokassa Welmu oli ensimmäisessä näyttelyssään ja sai hienosti EH+, Smurffi huonosta turkista huolimatta KUMA:n lihaksistosta ja porukan pienin yllätti oikein kunnolla. Apri voitti kääpiöhamsterit ja lopulta BIS2.
 |
| Robo Apri |
Sunnuntaina sitten taas aamusta liikkeelle Secin kanssa kohti Kotkan agilitykilpailuja. Anne Huittinen oli uusi tuomari tuttavuus ja radatkin olivat kivan erillaisia profiileiltaan. Ekalla radalla keppien 2 väliin, jonka korjasin ja pari estettä myöhemmin rytmitys vähän pieleen ja koira putkeen johon ei pitänyt mennä. Tuloksilla tai nollilla ei oikein missään luokassa tällä radalla juhlittu.
Toinen rata oli ihan yhtä mielenkiintoinen enkä oikein osannut päättää mitä yhdessä kohdassa teen. Juuri ennen radalle lähtöä päätös ja sitten menoksi. Keppien jälkeen lähetin Secin huonosti kauas hypylle ja S luki ohjauksen tarkoittavan toista hyppyä, josta hylky. Uusi yritys ja nyt onnistui ja tämän jälkeen meni vaikeat kohdatkin hienosti. Homma tuntui juuri siltä miltä agilityn pitääkin.Kolmatta rataa ennen alkoi jo helle tuskastuttaa, rata oli kyllä ihmeen kiva agiratoihin verrattuna. Yllätykseksi lähdettiinkin jo toisena, joten hieman jäi valmistelut kesken. Seci ei oikein ollut tsemppi päällä ja niinhän se juoksi kolmannesta hypystä vauhdilla ohi. Hieman tahmeaa menoa ja lopussa ei sitten pujottelukaan sujunut, joten juostiin sitten vähän oikoreittiä maaliin.
Subré aloittelee juoksuja ja on kiukkuinen kun mikä, samaan aikaan vielä kuitenkin hyvin hellyyden kipeä. Voi neitiä kun on elämä rankkaa. Pientä kuitenkin piristi kun vanha frisbee löytyi puskasta. Kyllä kelpasi salamana rynnistellä sen perässä ja purkaa energiaa oikein kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti