Subré on parantunut hammasleikkauksesta erinomaisesti, ihme kyllä
tikit pysyivät suussa hienosti, vielä ne eivät ole kokonaan sulaneet
pois, mutta haava on siisti ja kunnolla ummessa. Lonkkakuva laskukin
tuli tänään, nyt odotellaan lausuntoa innolla.
Secin
kanssa kävin pikavisiitin viikonloppuna Joensuussa. Perjantai iltana
huristelin peräkärryn kanssa viemään siskolleni muuttokuorman ja
lauantaina sitten JOA:n agilitykilpailuihin. Kyseessä oli alueen
piirimestaruuskilpailut, mutta siitäkään huolimatta kilpailijamäärät
olivat kivan pienet näin etelässä asuvan näkökulmasta. Viitanen oli
pitänyt hauskaa ratoja laatiessa, eikä tuloksia tullut oikein missään
luokassa millään 3lk radalla, ja me kuuluttiin tietenkin hyllyttäjien
suureen joukkoon. Mutta siitäkin huolimatta Secin kanssa oli hurjan kiva
juosta ja se tempaisi oikein vauhdikkaasti ylimääräisiä putkia vaan
menemään. Ja vielä sitten samana iltana kotiin, hyvin viisaalta tuntui
ajella reilu 700km reilua kahdeksaakymppiä vuorokauden aikana.
Näin
syyssateiden aikaan koiruuksilla on tylsät sisäpäivät, joten
koirammelehden muistuttamana päätin harjoitella pitkästä aikaa
pallopaimennusta. Se on ollutkin meillä aika perinteinen syyslaji, noin
aikaisempia vuosia pohtien. Subré aloitti, ensin vain pallon taakse
juoksemista ja sitten seuraavalla kerralla liitin mukaan pallon
liikuttelun. Siinä missä Seci tökkii sievästi palloa nenällään Subré
rynnistää sitä päin koko kropan voimalla ja mahdollisimman vauhdikkaasti
yllätys yllätys... No pääasia, että otuksilla on hauskaa ja energiaakin tulee vähän purettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti